Taustaa blogikirjoitukselle

Kiehtova kurssikerta, joka alkoi lyhyellä briiffauksella kaupunkisuunnittelun ihanteisiin ja EpiCollect5 -sovelluksen käyttöön, jonka jälkeen lähdimme keräämään aineistoa n. tunnin ajaksi Kumpulan ympäristöön. Loput ajasta opettajajohtoisesti ja itsenäisesti karttojen luontia.

Hasardit

Maanjäristykset

Maanjäristykset ovat yksi tunnetuimmista luonnonhasardeista ja ne aiheuttavat luonnonkatastrofeista tsunamien, tulivuortenpurkausten, kuivuuden ja trooppisten myrskyjen ohella eniten tuhoa ihmisen luomaan yhteiskuntaan.

Magnitudin seitsemän ja yli maanjäristyksiä vuodesta 1970 eteenpäin näkyy kuvassa 1. Kartta toimisi kyllä yksinkertaisena visualisointina suuremman skaalan maanjäristysten ilmenemisestä maailmassa. Sillä onnistuu näyttää yleisten raamien sisällä missä maanjäristyksiä tapahtuu ja missä ei.

Paranneltavaa olisi, kuten Säntti H. (2024) teki blogissaan, jossa litosfäärilaattojen rajat ovat näkyvillä antamassa osviittaa maanjäristysten syntyperästä.

Kuva 1. Maailmassa magnitudin 7 ja yli maanjäristykset vuodesta 1970 eteenpäin.

Astrobleemit

Astrobleemejä eli normaalisti ilmaistuna törmäyskraattereita ilmenee kuvassa 2. Astrobleemit ovat taivaankappaleiden aiheuttamia osumia maanpinnassa, jotka voivat olla ajallisesti miljardejakin vuosia vanhoja.

Kartassa (kuva 2.) ilmenee poikkeamia astrobleemien havaintokohdissa, nimittäin näyttäisi siltä, että valtamerissä, metsissä ja etenkin sademetsissä, korkeissa vuoristoissa, jäätiköillä ja harvaan asutuilla alueilla ei olisi yhtä runsaasti astrobleemejä, kuin muualla. Tämä kertoo siitä, että aineisto perustuu havainnoituihin astrobleemeihin eikä tasan tarkkaan niihin lokaaleihin, joihin on osunut taivaankappale, koska kaikkia kohteita ei olla löydetty.

Kartta on taas visuaalisesti ihan ok ja sitä varmasti voisi käyttää joten kuten opetuksessa. Kartasta ilmenee myös rajojen avulla havaintojen poikkeavuus. Etelä-Afrikassa havaintoja on runsaasti, mutta naapurimaa Botswanassa havaintojen summa on minimaali. Tämä johtuu puutteellisesta kraattereiden tutkimuksesta Botswanassa.

Todellisuudessa kaikkialle osuu taivaankappaleita vaikka toki jonkinlaisia eroja osumakohdissa saattaa olla maan muodon, pinnanmuotojen, painovoiman ja muiden tekijöiden johdosta.

Kuva 2. Astrobleemien ilmeneminen painomäärillään Telluksella.

Tektoniset laatat

Tektoniset laatat ovat astenosfäärin päällä kelluvia kivilaattoja, jotka ovat jatkuvassa paineessa ja kosketuksessa vieressä olevien laattojen kanssa. Ne painuvat toistensa alle, hinkaavat, törmäävät ja rikkoutuvat satunnaisesti ja muodostavat tyypillisiä luonnonhasardeja, mm. maanjäristyksiä ja tulivuoria.

Kartasta (kuva 3.) ilmenee tektonisten laattojen rajojen korrelaatio tulivuorten ja maanjäristysten kanssa. Visuaalisesti on ihan ok ja se tekee työnsä, mutta parempaakin voisi haikailla, satuin olemaan muissa maailmoissa tätä tehdessä. “Lämpöläiskinä” toimii tulivuoret.

Opetuksessa kartta voisi jopa toimia hyvin. Siinä ilmenee paikoittain korrelaatio maanjäristysten, tulivuorten ja litosfäärilaattojen välillä.

Kuva 3. Tektonisten laattojen, maanjäristysten ja tulivuorten ilmenemisten korrelaatio.

Tsunamit

Lisäilmiönä otin luonnollisesti tsunamit, sillä ne ovat suoria seurauksia maanjäristyksistä, meteoriiteista ja tulivuortenpurkauksien jälkimainingeista, kuten maanvyöryistä.

Kuvasta 4. nähdään helposti yhteys maanjäristysten ja tsunamien välillä verratessa kuvaan 1. Tsunameja syntyy tietystikin myös muista tekijöistä eikä maanjäristyksetkään johda joka kerta tsunamiin. Toisaalta tappavimpana luonnokatastrofina tsunamit aiheutuvat lähes aina maanjäristyksistä, joten jonkinlaisen johtopäättelyn tuloksena voidaan sanoa, että maanjäristykset ovat vaarallisin hasardi ihmisille.

Kuva 4. Tsunamiriskivyöhykkeet maailmalla. Lähde: Tsunami Zones

Yleisesti näitä karttoja voisi varmasti käyttää jotakuinkin kyseisten hasardien opetuksessa. Taustakarttapohjana olisi voinut toimia paremmin ESRI:n maailmankartta, kuten Heikki S.:llä ja visuaalisesti ilmiöistä saisi varmasti miellyttävämmät mutta kokonaisuudessaan harardit tulevat esille ja kartat hoitavat tehtävänsä.

 

Lähteet:

Heikki S. (2024) Kuudes kurssikerta, Heiggi’s blog. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/hksantti/2024/02/20/kuudes-kurssikerta/

Tsunami Zones (2021) World Map – Tsunami Zones, MapsOfWorld. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla: World Map showing Tsunami Zones (mapsofworld.com)