Alku – QGIS -ohjelmistoon tutustumista

Moikka!

16.1.2022 lähti käyntiin Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssi. Ensimmäisen oppitunnin aikana kävimme läpi kurssin oppimistavoitteita. Tarkoituksena on kehittyä QGIS -ohjelmiston käyttäjänä, ja oppia laajemmin geoinformatiikkaan kuuluvista aihekokonaisuuksista. Aiemmat kurssit ovat olleet pääosin johdantoa, mutta tässä kurssissa tullaan enemmän tekemään käytännön hommia.

Luento-osuuden jälkeen pistimme kädet saveen. Ensimmäisenä tuli tehtäväksi kartta typpipäästöistä valtioittain (kuva 1). Tekeminen oli hyvin ohjattua ja helppoa. QGIS- ohjelmiston käytöstä oli kuitenkin ehtinyt kulua jonkin aikaa. Sen vuoksi koin kertauksen todella hyödyllisenä. Uutena asiana tuli esimerkiksi absoluuttisten lukujen muuttaminen suhteellisiin lukuihin. Aiemmilta kursseilta tuttua matskua oli attribuuttitaulukon sisällön tulkinta ja kartan peruselementtien lisääminen. Karttapohjaan ladattiin ShapeFile -tiedostot. Väriskaalan muuttaminen, legendan, pohjoisnuolen, suhteellisten lukujen käyttö ja mittakaavan tekeminen oli meidän vastuulla. Koordinaattijärjestelmänä käytimme aineistossa EPSG 3035, koska sitä suositellaan Eurooppaa käsittelevien aineistojen esitysprojektioksi. Euroopan alueita kattavia spatiaalisia analyysejä tehdessä Euroopan komissio suosittelee käytettäväksi kyseistä esitysprojektiota (Paarlahti, A. 2022).

Itämeren alue kartalla on HELCOM-järjestön määrittämä.
HELCOM – Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio eli Helsingin komissio – on valtioiden allekirjoitama hallitusten välinen järjestö, joka valvoo Helsingin sopimuksen toimeenpanoa ja kehittämistä. Helsinki sopimus otettiin käytäntöön vuonna 1992 (Euroopan komissio. 2022).

Paikkatietoaineistosta punaisella värisävyllä erottuvat ne valtiot, joiden typpipäästöjen osuus ylittyy yli 0,4% – Itämeren alueella (kuva 1). Valtiot, jotka eivät rajaa Itämerta – ei otettu huomioon paikkatietoaineistossa. Ne näyttäytyvät vihreällä värisävyllä. Valkoinen väri viittaa alle 0,4% typpipäästöihin. Näin alhaisiin lukemiin Itämerta rajaavat valtiot eivät kuitenkaan päässeet. Maista Venäjällä ja Puolalla olivat suurimmat typpipäästöjen määrät niiden 13,3-33,7% osuudella. Suomella,  Liettualla, Tanskalla ja Virolla oli alhaisimmat – 0,4-8.1% (kuva 1).  

Ville Väisänen ja Sarianna Waldén mainitsevat blogeissaan ääriviivojen hyödyttömyydestä tässä paikkatietoaineistossa. Karttatasojen ääriviivat antavat sekavan vaikutelman tiedosta kartalla (Väisänen. 2021). Tämän vuoksi poistin järvien ääriviivat, mutta säilytin syvyyskäyrät.

Kuva 1. Itämerta rajaavien valtioiden typpipäästöt, %. 

KOTITEHTÄVÄ

Kotitehtäväksi jäi koropleettikartan tekeminen. Kotitehtävän sai tehdä joko vaikeustason 1 tai 2 mukaan. Päätin valita vaikeustason 2, jossa täytyi itse etsiä muuttujat kuntapohjalle eri tiedonlähteistä. Löysin tilastokeskuksen sivuilta paikkatietoaineiston, jolla pystyi visualisoida alle 15-vuotiaiden prosenttiosuuden kunnittain Suomessa (kuva 2).

Ville mainitsee GIS -blogissaan, että Sotkanet sopii hyvin koropleettikartassa esitettävän tiedon lähteeksi (Väisänen. 2021). Kun mietin enemmän asiaa – päädyin käyttämään tilastokeskuksen aineistoja, mitkä sai ladattua samalla tavalla kuin Sotkanetistä. 

Alle 15-vuotiaiden osuus on pienin koillis- ja Itä-Suomen kunnissa, (0-11,7%). Suurin osa nuorista asuu Perämeren rannikkokunnissa ja Uudellamaalla, (17,8-30.8%). On hyvä huomioida, että joissain kunnissa alle 15-vuotaiden määrä on suurempi kuin toisissa, mutta niiden prosentuaalinen osuus väestöstä vaihtelee kunnittain. 

Kuva 2. Alle 15-vuotiaiden osuus kunnittain, %. (2021). Tilastokeskus.fi.

Jatkuvan oppimisen kannalta on tärkeää, että perehtyy ohjelmiston käyttöön myös omatoimisesti. Tein yllä olevan koropleettikartan lisäksi muita karttoja, joissa käytin eri tiedonlähteitä ja vaikeustasoa. Muuttujien etsiminen netistä oli aluksi hankalaa, mutta Tiedon esittäminen maantieteessä-kurssin työt ja vanhemman vuosikurssin tuotokset auttoivat löytämään oikeat tiedonlähteet. 

Kurssi on lähtenyt hyvin käyntiin! Toistaiseksi aineistojen teko on ollut helppoa hyvän ohjeistuksen vuoksi. Odotan innolla seuraavan kurssikerran tehtäviä.

 

Lähteet:

Paarlahti. (2022). Geoinformatiikan menetelmät 1. Kevät 2022. Kurssikerta 1.

Euroopan komissio. (2022). The HELCOM Convention. HELCOM – Marine Policy – Environment – European Commission (europa.eu)

Väisänen. (2021). Villen GIS -blogi.  QGIS-hommat tulille – Villen GIS-blogi (helsinki.fi)

Waldén . (2021). Geoinformatiikan menetelmät 1 kevät 2021. SARIANNA WALDÉN – Geoinformatiikan menetelmät 1 | kevät 2021 (helsinki.fi)