University of Helsinki
Moikka taas!
Täällä jälleen ollaan, ja on aika viedä teidät kurssin tapahtumien aitiopaikalle. 6.2.2022 pidetyllä oppitunnilla pääsimme tutustumaan ruudukkojen laadintaan paikkatietoaineistosta ja rasteriaineistoihin. Tässä blogissa tulen esittämään kahta tekemistäni ruutukartoista. Tein useita, mutta valitin kartat, mitkä visualisoivat parhaiten informaatiota. Ei muuta kuin asiaan!
Kuva 1. Ulkomaalaisten osuus ruutukartalla prosentteina. SeutuCD’15 (2015).
Yllä olevassa kartassa (kuva 1) voimme havaita pääkaupunkiseudun hallinnollisten rajojen sisällä ruutuja. Ruudut ovat 1km1km kokoisia. Kuten legendasta voi havaita – ruudut visualisoivat prosentuaalisia arvoja ulkomaalaisten väestön osuudesta paikallisen alueen kokonaisväestöön.
Väriskaalan valitseminen oli yllättävän hankalaa. En alussa tiennyt, mikä sopisi matalimpien arvojen väreiksi. Vihreä väri olisi muistuttanut liikaa kuntapohjaa, ja tämän vuoksi päädyin vaalean siniseen väriin.
Ruudut kattavat rajatun alueen pääkaupunkiseudusta. Puuttuvat ruudut alueelta ilmaisevat sen, että sieltä ei löydy asutusta / tai olla saatu tietoa asukkaiden taustasta.
Kartta on minulle informatiivinen, mutta ennen kaikkea sen pitää olla teille lukijoille! Kommenttiosioon saa pistää viestiä, jos esitysteknisesti kyseessä on sekava kokonaisuus. Prosenttiosuudet ovat ainakin mielestäni ihan toimivat, mutta tämän lisäksi voisin luoda toisen kartan, jossa ruudut ilmaisevat ulkomaalaisten määrällisen osuuden. Täten ulkomaalaisten levittäyttymistä pääkaupunkiseudulla saa paremman käsityksen. Esimerkiksi Otaniemessä sijaitsee opiskelijasuntoja, joissa ulkomaalaisten määrä on hyvin suuri – 1065. Kuitenkin ulkomaalaiset muodostavat 28% väestöstä attribuuttitaulukon mukaan. Alla olevassa kuvassa (kuva 2) on juuri visualisoitu ulkomaalaisten määrälliset arvot kaupunginosittain.
Kuva 2. Määrällinen arvo ulkomaalaisten osuudesta kaupunginosittain.
Kiinnostava kysymys liittyy esitettyjen lukuarvojen tyypiin. Voiko käyttää absoluuttisia vai suhteellisia lukuja? Prosenttiosuuksien kannalta desimaalien käyttö antaa tarkempaa tietoa osuuksista. En kuitenkaan niitä lisännyt arvoihin, sillä halusin kartan olevan esteettisesti miellyttävä ja helposti luettava. Absoluuttiset arvot sopivat paremmin määrällisten asioiden ilmaisuun, kuten juuri äsken mainittuun Otaniemen asukkaiden määrään. Sen vuoksi tein toisen kartan (kuva 2). Absoluuttiset luvut sopivat paremmin ruutukartan tekoon, koska yleensä informaatiota visualisoidaan yhdenkokoisilla ruuduilla. Prosenttien tapauksessa koot kannattaisivat mahdollisesti suhteuttaa. Tilastokeskus myös kehottaa absoluuttisten lukujen käyttämistä ruutukartalla (Tilastokeskus. 2022).
Ruututeemakartta toimii mainiosti tiedon esittäminen, mutta miten se pärjää suhteessa muihin teemakarttoihin? Jos puhumme valtakunnan tasolla esitettävistä tunnusluvuista – ruututeemakartta antaisi sekavan vaikutelman informaatiosta. Varsinkin, jos kuntarajaukset lisätään – sopii koropleettikartta esitysteknisesti tarkoitukseen paremmin. Pienimpien alueiden tunnuslukujen yksityiskohtaiseen tarkasteluun ruudukko sopii hyvin. Varsinkin, jos huomioon ei oteta hallinnollisia rajoja. Elin Stråhlmann mainitsee blogissaan, että yksityiskohtaisemmaksi ruutukartan voi tehdä, kun lisää luokkien määrää, E. 2023).
Joillain osa-alueilla muut teemakartat sopivat paremmin käyttöön. Jokien, viheralueiden tai vesistöjen vaikutusta alueella asuviin asukkaisiin on hankalaa arvioida ruututeemakartassa. Koropleettikartta täten antaisi selkeämmän vaikutelman informaatiosta. Tämän lisäksi voi yksilö laatia yhteyksiä tietyn alueiden tai kaupunginosien hyvinvointisuuden välillä koropleettiteemakartalla. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevat todella hyvinvoivat kaupunginosat Suomessa mahdollisesti juuri siksi, että viheralueet ja vesistöt ovat lähellä. Nämä saattavat nostattaa esimerkiksi kiinteistöjen hintaa, jolloin varakkaat – todennäköisesti terveyspalveluita kykeneviä maksajia – asuu siellä.
Väestön suuruutta eri kaupunginosissa voi visualisoida eri kokosilla pisteillä – pistekartassa. Täten lukija nopeasti saa haltuunsa tietoa absoluuttisista lukumääristä, kuten kaupunginosien asukkaiden määrästä. Ruutukartassa näin voi tehdä, mutta sen luettavuus hallinnollisten rajojen huomioon ottamisessa – vaikenee. Sään vaikutuksia ja ulottuvuutta voi yksityiskohtaisemmin visualisoida koropleettikartalla, jossa myös luettavuus on paljon parempi.
Seuraavaksi ruutukartan analysointiin! Ulkomaalaisten jakautumiseen vaikuttavat useat tekijät. Ulkomaalaistausten osuus vuonna 2020 oli korkein Itä-Helsingin kaupunginosissa, kuten Kontulassa, Rastilassa ja Kivikossa (Helsingin kaupunki). Tämä vaikuttaa prosenttiosuuksiin kartalla (kuva 1). Alueen väestöstä keskimäärin 20-30% ovat ulkomaalaisia (kuva 1). Korkea ulkomaalaisten osuus (60-100%) lentoaseman länsipuolella todennäköisesti johtuu Tikkurilan keskuksen läheisyydestä ja lentoasemasta. Espoossa Bodominjärven pohjoispuolella prosenttiosuus suurin. Arvoon vaikuttaa asukkaiden lukumäärä. Vain 16 asukkaasta – 13 ovat ulkomaalaisia (kuva 1).
Ruutukarttojen tekeminen oli hyvin sujuvaa! Ei ollut lainkaan vaikeaa puuhaa. Olen niistä ennen lukenut, joten oli kiinnostavaa päästä niitä itse tekemään. Totta kai muutaman päivän tauon jälkeen oli hieman hakusessa ruutukarttojen tekeminen, mutta hyvien ohjeiden myötä karttojen teko sujui ongelmitta.
Nyt tuli paljon kirjoitettua. Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun! On tää GIS-homma aika hauskaa. Ensi kertaan!
Lähteet:
Tilastokeskus. (Viitattu 18.2.2023). Ruutukartta. Lähde: Tilastokoulu – Tilastokeskus (stat.fi)
Helsingin kaupunki. (2021). Itäisessä suurpiirissä asuu yli neljännes ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä. Lähde: Itäisessä suurpiirissä asuu yli neljännes ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä | Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä (ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi)
Stråhlmann, E. (2023). Vecka 4 – Behandling av rastermaterial. Helsingin yliopisto. Lähde: Elins kursblogg – Geoinformatiikan menetelmät (MAA-202) (helsinki.fi)