Month: March 2023

Mitä opin?

Nyt on aika hieman reflektoida kurssilla opittuja asioita. Koen tämän parhaana tapana ilmaista kehittynyttä tasoani geoinformatiikassa.

Olen oppinut kurssilta ennen kaikkea sen, miten karttoja saa tehtyä visuaalisesti paremman näköisiksi ja informaatioltaan selvemmiksi. Hankalia hetkiä on välillä tullut vastaan, mutta luennoilla opittujen asioiden ja netistä löytyvien ohjeiden myötä tästäkin selvittiin. Opin projektion merkityksestä karttojen tuottamisessa, ja siitä – mikäkin projektio sopii parhaiten omaan tuotokseen. Erilaiset teemakartat, kuten pistekartta ja ruutukartta tulivat tutuiksi kurssilla. Pääsimme näitä molempia tekemään kurssikerroilla 3 ja 4. Näissä en kokenut lainkaan hankaluuksia, ja kartan ulkoasun muokkaaminen oli mielekästä hommaa. Haluan erityisesti kiittää Tilastokeskusta, joiden artikkeli teemakartoista auttoi minua merkittävästi oppimaan niiden käyttötarkoituksista.

Ongelmanratkaisua harjoiteltiin kurssikerralla 5. Kieltämättä tämä oli minulle, ja aivan varmasti monelle muullekin, hankalin kurssikerta. Kuitenkin pidin kyseistä kurssikertaa kaikista kiinnostavimpana. Silloin pääsi toden teolla pohtimaan sitä, miten pyydetyn asian sai löydettyä, ja ilmaistua järkevästi. Viime vuoden kurssiblogin ja nettiohjeiden myötä tästäkin kurssikerran haasteista päästiin yli. Kiitos näille!

Kuudennessa ja seitsemännessä kerrassa keskeistä oli miettiä sitä, miten karttoja voisi tuottaa omaan käyttöön. Kuudennella kurssikerralla opetuksen näkökulmasta, ja seitsemännellä täysin oman tuotoksen kohdalla. Nämä kurssikerrat ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä aivan varmasti moni meistä tavoittelee opettajan tai tutkijan työtehtävää. Kurssilla opetettujen asioiden soveltaminen omassa tuotoksessa opetti ainakin minulle hyvin paljon, sillä täysin ohjeiden mukaisen tuotoksen tekeminen tuppasi unohtumaan muutaman päivän jälkeen. Asiat ovat toistaiseksi jääneet todella hyvin mieleen!

Kiitos Artulle loistavasta kurssista, ja iso hatunnosto niille, jotka mahdollisesti valitsevat geoinformatiikan pääaineeksi. Olette valinneet tärkeän ja laajan suuntautumisen maantieteessä, jossa aivan varmasti on loistavat työllistymismahdollisuudet. Tsemppiä!

Hei taas!

Viimeistä kertaa kirjoittelen tänne blogiin tästä kurssista. Vaikka kurssilla tehdyt tehtävät ovat välillä olleet hankalia – onhan haikeeta kirjoitella viimeistä päivitystä. No – aika aikansa kutakin – tässä blogitekstissä tulen esittämään kolmea tekemääni karttaa valitsemastani aiheesta.

Luennolla annettu tehtävänanto oli poikkeuksellinen suhteessa muiden kurssikertojen tehtäviin. Saimme itse laatia kartan/karttoja meitä kiinnostavista aiheista. Karttani tulee käsittelemään melko synkkää aihetta, mutta koen asian tärkeänä ja hyvin kiinnostavana. Ei muuta kuin asiaan.

Heti luennon alettua – pääsimme tekemään hommia. Alussa tekemisestä ei meinannut tulla yhtään mitään. Itseasiassa kyseisellä luennolla en saanut oikein mitään aikaiseksi. Se johtui siitä, että halusin tehdä toisesta aiheesta kartan. Jos olette lukeneet minun neljännen blogitekstin – mainitsin viheralueiden roolista hyvinvoinnin kasvuun asuinalueella. En pitänyt viheralueita suoranaisena indikaattorina hyvinvoinnista, vaan enemmänkin sen vaikutusta alueen asuntojen hintaan. Yleensä luonnonläheiset alueet ovat hyvin vetovoimaisia, ja täten asunnot siellä kalliita. Näin siellä asuvilla on todennäköisesti mahdollisuus ostaa terveyspalveluita. Sen vuoksi halusin tarkastella Espoon kaupunginosien keskituloa suhteessa kaupunginosien viheralueiden määrään. Löysin viheralueisiin liittyvän tietokannan Helsinki Region Infosharesta, mutta tietokannan käyttö vaati tunnuksia, joita minulla ei ollut. Aina ei voi voittaa!

Merkittävänä ongelmana oli löytää tietokannat, jotka olivat yhteensopivia. Kuten  Lucas Yoni mainitsee blogissaan – aineistojen etsiminen oli melkoinen työmaa (Yoni, L. 2023). Itsekin kirjoittelin sitä sun tätä hakukenttään toivoen, että löytäisi edes jotain käyttökelvollisia tietokantoja.  Lähtökohtana oli Join-ominaisuudella liittää tietokannat yhdeksi paketiksi, mutta ongelmaksi koitui sarakkeiden yhteenkelvottomuus. Useissa tietokannoissa sarakkeiden informaatio poikkesi sen veran toisistaan, että Join-operaatio ei ollut mahdollinen.

Kotiin päästyäni mietin hetken sitä, mistä oikein löytäisin riittävän kiinnostavia tietokantoja. Yhtenä vaihtoehtona oli tehdä kahden muuttujan pohjalta kartta tai karttasarja. Löysin myöhemmin Internetiä selatessa GISPO-sivuston, jossa ohjeistettiin tilastoteemakartan tekemisestä (GISPO. Viitattu 5.3.23). Ohjeistuksen myötä löysin Sotkanetistä riittävän kiinnostavia indikaattoreita, ja Join-ominaisuudella liitin indikaattorit Tilastokeskuksen kuntakarttapohjaan. Tämän myötä sain kunnittain laadittua kiinnostavia karttoja. Kolmen maakunnan kunnista sain laadittua alla näkyvät kartat liittyen mielenterveyteen ja lääkitykseen (kuvat 1-3).

Alhaalla olevassa karttasarjassa olen ilmaissut koropleettikartalla syrjäytymisriskissä olevat nuoret aikuiset (18-24-vuotiaat) suhteessa ikäryhmään, ja samanikäisistä pylväsdiagrammeilla masennuslääkkeistä korvausta saaneet suhteessa samaan ikäryhmään (kuvat 1-3). Molemmat tilastot ovat vuodelta 2020. Kuntakarttapohja on myös laadittu vuonna 2020.
Nuoren syrjäytymiseen liittyy monia tekijöitä, kuten vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus, nuorten oppimisvaikeudet, oppimismotivaation vähäisyys sekä kielteinen suhtautuminen opetukseen.

 

 

 

Kuva 1. Uudenmaan kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat. Sotkanet. (2020).

 

Kuva 2. Pirkanmaan kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat. Sotkanet. (2020).

 

Kuva 3. Varsinais-Suomen kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat. Sotkanet. (2020).

Yhteys voidaan havaita muutamissa kunnissa. Uudenmaan kunnassa Järvenpäässä depressiolääkkeistä korvausta saivat 9,2% suhteessa ikäluokkaan ja 19,6-20,3% oli syrjäytymisriskissä (kuva 1). Pirkanmaan kunnassa Mänttä-Vilppulassa 7,4% sai korvausta depressiolääkkeistä ja 20-22,9% olivat syrjäytymisriskissä (kuva 2). Varsinais-Suomessa Salossa 7,5% ja 20,3-22,9% vastaavasti (kuva 3). On hyvä huomioida, että ei kaikissa kunnissa vallitse yhteys depressiolääkkeistä korvausta saaneiden ja syrjäytymisriskissä olevien välillä. Esimerkiksi Tampereen kunnassa depressiolääkkeistä korvausta saaneita oli 7,9%, mutta 12,9-17% olivat syrjäytymisriskissä. Tähän saattaa vaikuttaa osittain Tampereen kaupunki, joka on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Täten syrjäytymisen uhan alla saattaa olla runsaasti yksilöitä suhteessa muihin kuntiin, mutta vähäinen suhteessa Tampereen kaupungin tai kunnan väkilukuun. Tampereen seudulla asui vuonna 2020 – 342 000 asukasta (MacroTrends. 2023).

Kartat ovat mielestäni onnistuneet. Koropleettikartta pohjana ja pylväsdiagrammit päällä ilmaisevat selkeästi lukijalle informaatiosta. Tämän lisäksi pylväiden viereen olen asettanut prosentuaaliset arvot. Arvojen lisääminen pylväiden viereen on tullut tutuksi kurssikerta vitosesta!

Perusterveydenhuollon selvityksissä saatiin tietää, että masennuksesta kärsivät käyttävät perusterveydenhuollon palveluja keskimääräistä enemmän (Spoov, J & Syvälahti, E. 2003). Vakava masennus Lääkelaitoksen ja Kelan tutkimuksen mukaan uusiutui viiden vuoden kuluessa 72% ja pitkäaikainen masennus 62% potilaista (Spoov, J & Syvälahti, E. 2003). Masennus voi alkaa lapsuudesta, ja ongelmana on se, että vanhemmat ja opettajat tunnistavat vain noin puolet kliinisesti masentuneista nuorista (Spoov, J & Syvälahti, E. 2003).

Vaikeaan masennukseen käytetään hoitokeinona masennuslääkkeitä. Jos lääkehoito lopetetaan liian ajoissa – masennustila voi uusiutua puolen vuoden sisällä hoidon päättymisen jälkeen (Käypä hoito. 2022).

Nuoren syrjäytymiseen liittyy monia tekijöitä, kuten vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus, nuorten oppimisvaikeudet, oppimismotivaation vähäisyys sekä kielteinen suhtautuminen opetukseen. Masennuksesta kärsii 5-7% suomalaisista vuoden aikana (Käypä hoito. 2022). Masennusoireiden sivuvaikutukset ovat heikko työllistyminen ja koulutuksen keskeytyminen. Täten masennus lisää syrjäytymisen riskiä, ja kuvasarjassa olen siksi ilmaissut näitä muuttujia kartalla.

Hyvä uutinen on se, että nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla! Valtaosa nuorista aikuisuuteen siirtyessä voivat koulutuksen, terveyden, vapaa-ajan, toimeentulon ja työllistymisen suhteen kohtuullisesti (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.3.23). Syrjäytymisriskin ja masennuksen välttämisessä keskeistä on myös se, että koulutuksessa keskitytään asenteiden, luonteenpiirteiden, oikeanlaisen käyttäytymisen ja tunnetilojen valmentamiseen (Mertanen, K. 2019).

Mielenterveyteen tulee suhtautua vakavasti. Itse kehotan kaikkia lukijoita ottamaan yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kaupungin yhteystahoihin, jos elämäntilanne tai jokin muu askarruttaa.

Hieman ankeasta aiheesta tuli tehtyä karttasarja! Toivotan lukijoille kaikkea hyvää jatkoon. Blogikirjoittelu luentojen tehtävistä päättyy tämän kurssin osalta tähän, ja kiitän kaikkia blogiani kiinnostaneita.

Lähteet

MacroTrends. (2023). Tampere, Finland Metro Area Population 1950-2023. Lähde: Tampere, Finland Metro Area Population 1950-2023 | MacroTrends

GISPO. (Viitattu 5.3.2023). Miten teen tilastoteemakartan? Lähde: Miten teen tilastoteemakartan? – GispoHelp (zendesk.com)

Lucas Yoni. (2023). Viikko 7: Paluu omiin juuriin ja kohti uusia horisontteja. Lähde: Viikko 7: Paluu omiin juuriin ja kohti uusia horisontteja – Geoinformagic 🌐 (helsinki.fi). Helsingin yliopisto.

Johan Spoov. Erkki Syvälahti. (2003). Masennuslääkkeet: käyttöaiheet ja hoidon periaatteet. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Lähde: https://www.fimea.fi/documents/160140/753095/17156_KAPSELI32masennus.pdf

Käypä hoito. (Viitattu 5.3.2023). Depressio. Lähde: https://www.kaypahoito.fi/hoi50023

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. (Viitattu 5.3.2023). Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Lähde: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#vaikuttaa

Katariina Mertanen. (2019). Nuorten syrjäytymistä ehkäistään yksilötasolla – rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta. Lähde: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-ja-oppiminen/nuorten-syrjaytymista-ehkaistaan-yksilotasolla-rakenteelliset-ongelmat-jaavat-huomiotta. Helsingin yliopisto.

Kuva 1. Uudenmaan kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat.  Sotkanet. (2020). Lähde:  https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMTgIA&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024  & https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3YMAAA=&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024

Kuva 2. Pirkanmaan kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat. Sotkanet. (2020). Lähde: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMTgIA&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024  & https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3YMAAA=&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024

Kuva 3. Varsinais-Suomen kunnissa syrjäytymisriskissä olevat 18-24-vuotiaat vastaavasta väestöstä % ja vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saavat. Sotkanet. (2020). Lähde: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMTgIA&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024  & https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3YMAAA=&region=VVC7CgMxDPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kOK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwa-a2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDn-zXxt0sHCeGD__mhQ2-fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024

Hei taas!

Enään on kaksi kurssikertaa jäljellä, mikä tarkoittaa tämän olevan minun toiseksi viimeinen blogipostaus. Pitkälle ollaan päästy, ja kohta blogi on pulkassa. Jippii!

Luennon aikana pääsimme tekemään kenttätöitä. Noin ensimmäiset 2 tuntia luennosta käytettiin ulkona datan ottamiseen. Laadimme aineistoja eri kohteista Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ympäristössä. Käytimme Epicollect-sovellusta, ja arvioimme turvallisuuden tunteen asteikolla 0-5. Vastasimme kyselyyn, jonka pohjalta laadimme interpoloidun paikkatietoaineiston. Interpoloidun kartan teemana toimi koetun turvallisuuden taso. Kuten alla olevasta interpoloidusta kartasta näkee (kuva 1) – turvallisuuden taso oli alhaisin E75 -eurooppatien varrella – Arabianrannan kauppakeskuksen yhteydessä. Myös alueella sijaitsevien työmaiden ympäristö koettiin epäturvallisena. Ihmisjoukon vilinä sekä työmaan häslinki saattoivat toimia mahdollisena tekijänä turvallisuuden tunteen vähäisyydelle. Korkein turvallisuus koettiin Kumpulan laakson ympäristössä. jossa kasvitieteellinen puutarha sekä kävelytiet luonnon helmassa lisäsivät turvallisuuden tunnetta (kuva 1).

Interpoloinnilla viitataan tunnettujen tai taulukoitujen arvojen välissä olevien arvojen laskemiseen (Tuorlan observatorio. Viitattu 6.3.2022).

Kuva 1. Vastaukset turvallisuuden tunteesta interpoloituna. (2023).

Aiheesta toiseen. Meistä jokainen on käynyt ensimmäisen pakollisen maantieteen kurssin lukiossa. Ensimmäisellä kurssilla käsiteltiin varsinkin maailmanlaajuisia hasardeja. Tai no – ainakin silloin, kun itse olin lukiossa vuonna 2018. Palaamme osittain tämän tutun aiheen ääreen, sillä tulen esittämään teille maailmanlaajuisia hasardikarttoja, ja pohtimaan karttojen käyttötarkoitusta opetuksessa. Ei muuta kuin asiaan!

Olen luonut neljä karttaa liittyen juuri hasarditeemaan. Kartoissani korostuvat maanjäristykset ja tulivuoret sekä niiden alueellisen esiintymisen yhteys. Opetuksen näkökulmasta karttojen tulee olla oppimateriaaliksi kelpaavaa.
Ensimmäisessä kuvassa näemme maanjäristykset Richter asteikolla 5,5-6 (kuva 1). Toisessa asteikolla 7-8 (kuva 2) ja kolmannessa 8-9,1 (kuva 3).  Maanjäristykset ovat ajankohdalta (1980-2023). Viimeinen kartta on minun vapaaehtoisesti tekemä. Siinä rinnevarjostin interpoloidun aineiston, jossa näkyvät 1980-luvulta alkaen tapahtuneet maanjärsitykset Richter asteikolla 5,5-9.1 (kuva 4).

Kuva 2. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 5,5-6 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2022).

 

Kuva 3. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 6-7 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

Kuva 4. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 8-9,1 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

 

Kuva 5. Maanjäristykset Richter-asteikolla 5,5-9,1 – rinnevarjostettuna.  Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

Pitkään mietin sitä, että miten saisi opiskelijoiden huomion suoraan tärkeimmän informaation ääreen. Ainakin minulle värikäs taustakartta oli häiritsevä, ja vei huomiota varsinaisesta esitysaiheesta. Tämän vuoksi muutin taustavärin kolmessa kartassa mustavalkoiseksi, jolloin kirkkaan keltaiset ja punaiset hasardisymbolit kiinnittäisivät opiskelijan huomion (kuvat 1-3). Näillä kolmella kartalla voimme tarkastella endogeenisiä prosesseja, kuten poimuttumista, tulivuoritoimintaa ja maanjäristyksiä. Tämän lisäksi kartoilta voi tarkastella voimakkuudeltaan eri maanjäristysten ajallista ja alueellista esiintymistä. Kartoilla voi opettaa myös sitä, miksi hasardeja juuri tapahtuu tietyillä alueilla. Opetuksessa voi laatia johtopäätöksiä hasardien saavutettavuudesta ja aiheuttamasta tuhosta – tuomalla esimerkiksi vuoden 2004 tapahtuneen Tapaninpäivän maanjäristyksen sijainnin sekä sen läheisyyden Indonesian saariin (kuva 3).

Kuitenkin – kuten Erika Lindblom mainitsee blogissaan –  kartoissa näyttäytyvä tieto on hyvin laajaa. Jotta karttojen informaatio olisi opiskelijoille mahdollisimman opettavaista – tulisi heillä olemaan jo laaja tietämys asiasta toisten karttojen tai muun materiaalin pohjalta (Lindblom, E. 2023). Tämä on hyvä pitää mielessä opetuksessa.

Tällaista tänään! Näin aineenopettajaksi tähtäävälle oli hyvin kiinnostavaa pohtia maantieteen opetusmenetelmiä. En ehkä kuitenkaan näitä karttoja kehtaisi käyttää täysin tällaisenaan opetuksessa : D. Mahdollisesti tulevaisuudessa kehityn geoinformatiikassa, ja saan aikaiseksi miellyttävämpiä tuotoksia.

Kiitos kiinnostuksesta. Se on viimeiseen kertaan, näkemiin!

Lähde:

Tuorlan observatorio. (Viitattu 6.3.2022). Interpolointi. Lähde: interpolointi (utu.fi)

Erika Lindblom. (2023). 6. kurssikerta. Erika’s blog. Lähde: Erika’s blog – Geoinformatiikan menetelmät 1 kurssin blogi. Tervetuloa! (helsinki.fi)

Kuva 1. Vastaukset turvallisuuden tunteesta interpoloituna. (2023).

Kuva 2 Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 5,5-6 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 3  Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 6-7 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 4. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 8-9,1 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 5. Maanjäristykset Richter-asteikolla 5,5-9,1 – rinnevarjostettuna. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue.