6. oppitunti – Tulivuoria, maanjäristyksiä ja meteoriitti-iskuja

Hei taas!

Enään on kaksi kurssikertaa jäljellä, mikä tarkoittaa tämän olevan minun toiseksi viimeinen blogipostaus. Pitkälle ollaan päästy, ja kohta blogi on pulkassa. Jippii!

Luennon aikana pääsimme tekemään kenttätöitä. Noin ensimmäiset 2 tuntia luennosta käytettiin ulkona datan ottamiseen. Laadimme aineistoja eri kohteista Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ympäristössä. Käytimme Epicollect-sovellusta, ja arvioimme turvallisuuden tunteen asteikolla 0-5. Vastasimme kyselyyn, jonka pohjalta laadimme interpoloidun paikkatietoaineiston. Interpoloidun kartan teemana toimi koetun turvallisuuden taso. Kuten alla olevasta interpoloidusta kartasta näkee (kuva 1) – turvallisuuden taso oli alhaisin E75 -eurooppatien varrella – Arabianrannan kauppakeskuksen yhteydessä. Myös alueella sijaitsevien työmaiden ympäristö koettiin epäturvallisena. Ihmisjoukon vilinä sekä työmaan häslinki saattoivat toimia mahdollisena tekijänä turvallisuuden tunteen vähäisyydelle. Korkein turvallisuus koettiin Kumpulan laakson ympäristössä. jossa kasvitieteellinen puutarha sekä kävelytiet luonnon helmassa lisäsivät turvallisuuden tunnetta (kuva 1).

Interpoloinnilla viitataan tunnettujen tai taulukoitujen arvojen välissä olevien arvojen laskemiseen (Tuorlan observatorio. Viitattu 6.3.2022).

Kuva 1. Vastaukset turvallisuuden tunteesta interpoloituna. (2023).

Aiheesta toiseen. Meistä jokainen on käynyt ensimmäisen pakollisen maantieteen kurssin lukiossa. Ensimmäisellä kurssilla käsiteltiin varsinkin maailmanlaajuisia hasardeja. Tai no – ainakin silloin, kun itse olin lukiossa vuonna 2018. Palaamme osittain tämän tutun aiheen ääreen, sillä tulen esittämään teille maailmanlaajuisia hasardikarttoja, ja pohtimaan karttojen käyttötarkoitusta opetuksessa. Ei muuta kuin asiaan!

Olen luonut neljä karttaa liittyen juuri hasarditeemaan. Kartoissani korostuvat maanjäristykset ja tulivuoret sekä niiden alueellisen esiintymisen yhteys. Opetuksen näkökulmasta karttojen tulee olla oppimateriaaliksi kelpaavaa.
Ensimmäisessä kuvassa näemme maanjäristykset Richter asteikolla 5,5-6 (kuva 1). Toisessa asteikolla 7-8 (kuva 2) ja kolmannessa 8-9,1 (kuva 3).  Maanjäristykset ovat ajankohdalta (1980-2023). Viimeinen kartta on minun vapaaehtoisesti tekemä. Siinä rinnevarjostin interpoloidun aineiston, jossa näkyvät 1980-luvulta alkaen tapahtuneet maanjärsitykset Richter asteikolla 5,5-9.1 (kuva 4).

Kuva 2. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 5,5-6 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2022).

 

Kuva 3. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 6-7 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

Kuva 4. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 8-9,1 ja tulivuoret. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio & Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

 

Kuva 5. Maanjäristykset Richter-asteikolla 5,5-9,1 – rinnevarjostettuna.  Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus (2023).

Pitkään mietin sitä, että miten saisi opiskelijoiden huomion suoraan tärkeimmän informaation ääreen. Ainakin minulle värikäs taustakartta oli häiritsevä, ja vei huomiota varsinaisesta esitysaiheesta. Tämän vuoksi muutin taustavärin kolmessa kartassa mustavalkoiseksi, jolloin kirkkaan keltaiset ja punaiset hasardisymbolit kiinnittäisivät opiskelijan huomion (kuvat 1-3). Näillä kolmella kartalla voimme tarkastella endogeenisiä prosesseja, kuten poimuttumista, tulivuoritoimintaa ja maanjäristyksiä. Tämän lisäksi kartoilta voi tarkastella voimakkuudeltaan eri maanjäristysten ajallista ja alueellista esiintymistä. Kartoilla voi opettaa myös sitä, miksi hasardeja juuri tapahtuu tietyillä alueilla. Opetuksessa voi laatia johtopäätöksiä hasardien saavutettavuudesta ja aiheuttamasta tuhosta – tuomalla esimerkiksi vuoden 2004 tapahtuneen Tapaninpäivän maanjäristyksen sijainnin sekä sen läheisyyden Indonesian saariin (kuva 3).

Kuitenkin – kuten Erika Lindblom mainitsee blogissaan –  kartoissa näyttäytyvä tieto on hyvin laajaa. Jotta karttojen informaatio olisi opiskelijoille mahdollisimman opettavaista – tulisi heillä olemaan jo laaja tietämys asiasta toisten karttojen tai muun materiaalin pohjalta (Lindblom, E. 2023). Tämä on hyvä pitää mielessä opetuksessa.

Tällaista tänään! Näin aineenopettajaksi tähtäävälle oli hyvin kiinnostavaa pohtia maantieteen opetusmenetelmiä. En ehkä kuitenkaan näitä karttoja kehtaisi käyttää täysin tällaisenaan opetuksessa : D. Mahdollisesti tulevaisuudessa kehityn geoinformatiikassa, ja saan aikaiseksi miellyttävämpiä tuotoksia.

Kiitos kiinnostuksesta. Se on viimeiseen kertaan, näkemiin!

Lähde:

Tuorlan observatorio. (Viitattu 6.3.2022). Interpolointi. Lähde: interpolointi (utu.fi)

Erika Lindblom. (2023). 6. kurssikerta. Erika’s blog. Lähde: Erika’s blog – Geoinformatiikan menetelmät 1 kurssin blogi. Tervetuloa! (helsinki.fi)

Kuva 1. Vastaukset turvallisuuden tunteesta interpoloituna. (2023).

Kuva 2 Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 5,5-6 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 3  Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 6-7 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 4. Maanjäristykset maailmalla Richter-asteikolla 8-9,1 ja tulivuoret. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue &Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (2023). National Centers for Environmental Information. 

Kuva 5. Maanjäristykset Richter-asteikolla 5,5-9,1 – rinnevarjostettuna. Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus. (2023). Earthquake Catalogue.