Museo Taller del Moro – vaikuttaa yksityiskohdillaan

Espanjan Toledon vanhakaupunki tarjoaa vierailijalleen kymmeniä kiehtovia nähtävyyksiä. Kielten opiskelijan korvaan jo paikkojen historialliset nimet tekevät syvän vaikutuksen. Yksi niistä on museo Taller del Moro, jonka nimi viittaa alkuperältään pohjoisafrikkalaisen artesaanityöpajaan.

Museo sijaitsee Judería -alueella, juutalaisten kaupunginosassa. Kadunnimi on yllättäen myös Taller del Moro ja rakennuksen sivussa oleva pieni kyltti opastaa vierailijat luokseen.

Museo Taller del Moro -kyltti. Kuva: Iina Sipi

Rakennuksen historia

Toledolainen aatelisto rakennutti arkkitehtuuriltaan mudéjar-tyylisen palatsin 1300-luvulla. Mudéjar on Espanjassa 1200-1500 luvuilla vaikuttanut tyylisuuntaus, jossa romaaninen tai goottilainen yhdistyy arabialaiseen koristeellisuuteen. Palatsi on toiminut aateliston kodin jälkeen muun muassa luostarina ja kivityöpajana.

Vuonna 1931 rakennus sai tittelin Monumento Histórico Artístico. Valtiolle se on kuulunut vuodesta 1959 lähtien ja osa palatsia on toiminut museona vuodesta 1963. Pohjarakennukseltaan museo on suorakulmainen, yhtenäinen tila, joka on jaettavissa kuitenkin yhteen suureen huoneeseen, jonka molemmissa päädyissä on kaarin erotettu kaksi alkovia. Tämä on tyypillistä andalusialaiselle mallille.

Nykypäivänä

Joulukuussa 2014 aloitettiin rakennuksen kunnostamistyöt, jotka kestivät helmikuuhun 2016 asti. Työn tavoitteina oli säilyttää rakennuksen ainutlaatuisuus, keskittyä sisätilojen koristuksiin ja puuveistoksiin, sekä puhdistaa kipsityöt.

Sen lisäksi, että rakennus itsenään toimii museona, on siellä näyttelyesineinä Toledossa 1000-1400-luvulla valmistettuja andalusialaisia töitä. Esineiden materiaaleina on käytetty muun muassa puuta ja savea.

Vierailumme

Museoon pääsee vierailemaan tiistaista sunnuntaihin. Meidän vierailumme osui keskiviikolle, jolloin museoon pääsee iltapäivällä ilmaiseksi. Sisäänpääsymaksu on kuitenkin edullinen, normaalihinnaltaan kaksi euroa. Alennettu sisäänpääsymaksu on euron ja sen saavat isommat ryhmät tai opiskelijat kansainvälisillä opiskelijakorteilla. Kaikkina päivinä ilmaiseksi pääsevät suurperheet, työttömät, eläkeläiset, sekä alle 16- ja yli 65-vuotiaat. Mielestäni tämä on hyvä asia, sillä kaikille taataan mahdollisuus nauttia maan historiasta ja kulttuurista.

Vierailusta mieleeni jäivät sisääntulon jättimäiset kauniit puiset ovet. Vaikuttavia olivat myös rakennuksen korkea katto ja ovien kaarien todella hienot yksityiskohdat. Näyttelyesineistä pidin eniten eräästä suuresta savikannusta (Tinaja, pyöreämpi kannuista), joka on korkeudeltaan 90 cm ja se on valmistettu 1400-luvulla.

Puiset ovet. Kuva: Iina Sipi
Kaarien koristukset. Kuva: Iina Sipi
Lähikuva koristuksien yksityiskohdista. Kuva: Noora Alatupa

 

Lähteet:

Ayuntamiento de Toledo, Museo Taller del Moro,
[URL: https://turismo.toledo.es/museo-monumento-expo/museo-taller-del-moro/26.11.2019]

Cultura Castilla-La Mancha, Museo Taller del Moro, [URL:https://cultura.castillalamancha.es/museos/nuestros-museos/museo-taller-del-moro 26.11.2019]

Gobierno de España, Ministerio de Educación, cultura y deporte, Rehabilitación arquitectónica del Museo Taller del Moro,
[URL:http://www.culturaydeporte.gob.es/giec/dam/jcr:e96a6324-1bd6-4f2e-a5ea-46f62b7123fa/taller-del-moro.pdf 26.11.2019]

Artikkelikuva: Noora Alatupa

 

Hospital de Tavera, Toledo

Durante el viaje de estudios a España tuvimos un día libre que aprovechamos algunos compañeros para visitar el Hospital de Tavera, dedicado a San Juan Bautista. Este monumento del renacimiento pertenece a una de las familias nobiliarias más importantes del país, los Medinaceli.

Hospital de Tavera, Foto: Pepa I.

Actualmente la duquesa de Medinaceli es Victoria Elisabeth de Hohenlohe-Langenburg y Schmidt-Polex, alemana de 21 años con más de cincuenta títulos nobiliarios, descendiente directa del rey Alfonso X el Sabio. Ostenta, entre otros, el Condado de Aramayona, el de Buendía, el de Cocentaina (el pueblo donde nací yo), el de los Molares -Adelantado Mayor de Andalucía-, el de Medellín, el de Moriana del Río, el de Valenza y Valladares, el de Villalonso, el del Castellar, el Marquesado de Villa Real, el de Villafranca, el Vizcondado de Bas, el de Cabrera, el de Linares y el de Villamur.

Hoy en día las personas con títulos nobiliarios en España no son personas distintas o otras o privilegiadas. Simplemente tienen títulos honoríficos que sus antepasados o ellos mismos recibieron. Los títulos actualmente se conceden como reconocimiento social. Uno de los últimos títulos nobiliarios fue entregado por su majestad el rey Juan Carlos I al entrenador de la selección española de fútbol Vicente del Bosque, le concedió el Marquesado de del Bosque después de ganar la copa del mundo de fútbol, algo que nunca había conseguido nunca el equipo español.

Volviendo al hospital de Tavera sabemos que se empezó a construir en 1541 por encargo del Cardenal don Juan Tavera. Está compuesto de dos plantas y situado a las afueras de la ciudad, enfrente de la puerta de Bisagra. Por fuera no aparenta lo grande que es, al hay un patio inmenso y precioso, rodeado por columnas unidas en arcos.

Patio de columnas, foto: Pepa I.

El monumento antiguamente tenía función de hospital para enfermos mentales, además, también realizaba labores de asilo, así como la creación de un panteón para el fundador. También una parte del edificio ha sido colegio y este patio era donde los niños salían al recreo.

En una esquina del patio se accede a una pequeña farmacia, donde se realizaban las compras a través de una ventada que daba al patio, así los clientes no tenían necesidad de entrar a la tienda. En la pequeña farmacia había muchos recipientes de vidrio y envases de cerámica hechos en Talavera de la Reina, en ellos se guardaban drogas, fórmulas magistrales, ungüentos y algunos minerales con fines medicinales como el granate o el rubí.

Farmacia, foto: Pepa I.

Además, dentro del edificio hay una inmensa iglesia cristiana. Fue inaugurada en 1624 y es allí donde se encuentra el sepulcro del cardenal que fundó el monumento. En esta iglesia existen varias obras del Greco, como un retrato del cardenal que el Greco pintó sin conocerle. Por otra parte, el recinto también alberga un palacio particular perteneciente al ducado de Medinaceli donde hay retratos de la familia, archivos del hospital, pinturas de Luca Giordano, Zurbarán, Tintoretto, Pantoja de la Cruz, Carreño de Miranda, Sánchez Coello, etc. También hay tapices de Willam de Panemaker bordados en oro, esculturas y mobiliario del siglo XVI y XVII. Si deseas conocer un palacio nobiliario este es un buen lugar ya que está rodeado de arte por todos los rincones.

En la actualidad el Hospital de Tavera alberga el Archivo de la Nobleza y una propiedad privada perteneciente al ducado de Medinaceli. A pesar de ello, está abierto al público diariamente de lunes a sábado de 10 a 14:30 y de 15 a 18:30 horas. Los domingos de 10 a 14:30 horas. La entrada cuesta 6 euros.

Referencias:

Pepa I.

 

Salamanca – La Ciudad Dorada

Vuonna 1988 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO liitti Salamancan historiallisen vanhankaupungin maailmanperintöluetteloonsa – eikä suotta. Kaupungin nähtävyydet, kuten yliopisto, pääaukio Plaza Mayor sekä uusi ja vanha katedraali ovat täynnä arkkitehtonisia elementtejä eri aikakausilta, mutta ovat tavalla tai toisella päivittäisessä käytössä edelleen. 

Vietimme Salamancassa kaksi päivää, mutta historiaa huokuva vanhakaupunki olisi houkuttanut jäämään pidemmäksikin aikaa. Kahdessa päivässä ehdimme kuitenkin kiertää tunnetuimmat nähtävyydet, sekä seikkailla kaupungin kaduilla ja ihailla kauniita maisemia. Salamancassa vierailleiden mieleen ovat varmasti painuneet useille vanhankaupungin rakennuksille tunnusomaiset kivijulkisivut sekä niiden koristeelliset yksityiskohdat. 

Casa de las Conchas -rakennusta koristavat nimensä mukaisesti lukuisat simpukat. Nykyään rakennuksessa toimii kirjasto. Kuva: Noora Alatupa

Arkkitehtuuri

Salamancan 2500-vuotisen historian aikana kaupunki on ollut niin roomalaisten, visigoottien kuin maurienkin hallinnassa. Kaupungin arkkitehtuurille tyypillinen platereskityyli yhdisteleekin elementtejä goottilaisuudesta, maurien aikaisesta mudéjar-tyylistä, italialaisesta renessanssista ja barokista. Lisäksi kaupunkia kuvaa kuuluisan, alunperin katalonialaisen arkkitehtiperheen mukaan nimetty Churriguerera-tyyli. 

Näitä arkkitehtonisia piirteitä voi nähdä Salamancan yliopiston pääsisäänkäynnin koristeissa, katedraalien seinien kaiverruksissa, pääaukio Plaza Mayorin lukuisissa pylväissä ja kaarissa sekä rakennusten ovien yläpuolella kuvatuissa vaakunoissa ja muissa symboleissa. 

Lempinimensä La ciudad dorada, kultainen kaupunki, Salamanca on saanut monissa rakennuksissa käytetyn kivimateriaalin (espanjaksi piedra de Villamayor) ansiosta: auringon laskiessa ja sen säteiden osuessa kiveen, koko vanha kaupunki hohtaa kauniin kultaisena. 

Salamancan yliopisto

Edellä mainituista rakennuksista Salamancan yliopisto on kaupungin historialle ja sen nykyiselle asemalle ehkä merkittävin. Espanjan kuningas Alfonso IX perusti yliopiston vuonna 1218 ja se toimi vanhan katedraalin tiloissa ennen yliopiston päärakennuksen valmistumista vuonna 1533. Yliopiston näyttävää pääsisäänkäyntiä koristavat pylväät ja lukuisat veistokset, joiden joukosta löytyy vaakunoita, kotkia, köynnöksiä sekä kuuluisa sammakko, josta on tullut niin yliopiston kuin koko kaupunginkin symboli. 

Osa Salamancan yliopiston julkisivua. Kuva: Noora Alatupa

Kulta-aikanaan 1500-luvulla Salamancan yliopisto oli maan akateeminen keskus, ja yksi koko Euroopan tärkeimmistä yliopistoista. Sen opetus keskittyi humanistisiin aineisiin, teologiaan ja oikeustieteeseen, joiden taso houkutteli opiskelijoita myös ulkomailta. Salamancan yliopistossa on vuosien varrella opiskellut ja opettanut moni merkittävä henkilö, kuten kirjailija Miguel de Unamuno, joka toimi yliopiston rehtorina 1900-luvun alussa. 

Jälkiä vanhoista opiskelijoista näkee kaduilla edelleen: tapana oli, että jokaisen opiskelijan nimikirjaimet maalattiin tämän valmistuttua rakennusten seinään oliiviöljyn ja härän veren sekoituksella. Tämä perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä, tosin vain tohtoriksi valmistuvien kesken. Nykyään yliopisto koostuu useammasta rakennuksesta ja on tunnettu etenkin korkeatasoisesta kieltenopetuksestaan, niin filologian kuin kielikurssienkin osalta.  

Yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden nimiä kirjattuna yliopistorakennuksen seinään. Kuva: Iina Sipi

Plaza Mayor

Toinen merkittävä nähtävyys Salamancassa on barokkityylinen Plaza Mayor -aukio. Arkkitehti Alberto de Churrigueran alunperin suunnittelema aukio valmistui 1700-luvun alkupuolella ihmisten kokoontumispaikaksi, ja sitä käytettiin muiden tapahtumien ohella myös kaupungin härkätaisteluareenana. 

Kaupungintalo Plaza Mayor -aukiolla. Kuva: Katja Nummela

Näyttävää aukiota ympäröivien kolmikerroksisten rakennusten alinta kerrosta kiertävät lukuisten pylväiden muodostamat kaaret, joiden väleihin on kuvattu kaupungissa vaikuttaneita henkilöitä, kuten kirjailijoita, kuninkaallisia ja poliitikkoja. Plaza Mayoria pidetään edelleen Salamancan keskuksena, jossa sijaitsee muun muassa kaupungintalo, kahviloita, ravintoloita sekä yksityisiä asuntoja, ja siellä järjestetään edelleen muun muassa ulkoilmakonsertteja ja muita tapahtumia. 

Kirjailija Miguel de Unamunon vaakuna Plaza Mayor -aukiolla. Kuva: Iina Sipi

Pitkästä historiastaan huolimatta Salamanca on onnistunut yhdistämään nykyaikaisen kaupunkielämän mukanaan tuomat vaatimukset historiallisiin piirteisiinsä. Vanhat rakennukset ovat avoinna vierailijoille ja monet niistä ovat edelleen joko alkuperäisessä käytössään tai ne on muutettu esimerkiksi kirjastoksi.  

Tunnustamalla ja listaamalla historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeitä kohteita ja aineetonta kulttuuriperintöä ympäri maailman, UNESCON on tarkoitus edistää kohteiden suojelua ja säilyttämistä myös tuleville sukupolville. UNESCOn lisäksi myös Espanjan hallinto on tunnustanut Salamancan merkittävyyden, ja useat vanhankaupungin rakennukset löytyvätkin hallituksen suojelunarvoisten historiallisten kohteiden listalta. 

 

Lähteet
Consulta de Bienes culturales Protegidos del Ministerio de Cultura y Deporte de Gobierno de España https://www.culturaydeporte.gob.es/cultura/patrimonio/bienes-culturales-protegidos.html  

García de Cortázar, F. “Salamanca. El oro y la escuela” Breve historia de la cultura en España. Barcelona: Planeta, 2008, s. 145-164

Old City of Salamanca – United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization https://whc.unesco.org/en/list/381/ 

Patrimonio Castilla y León http://www.patrimoniocastillayleon.com/en/salamanca

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization https://whc.unesco.org/en/about/ 

Monasterio de San Juan de los Reyes – Katolilaisten kuninkaiden symbolinen vallannäyte

Monasterio de San Juan de los Reyes -luostari kohoaa Toledon vanhan kaupungin juutalaisalueen laidalla, jonka kukkulalta avautuu näkymä Tajo -joelle ja Puente de San Martín -sillalle. Rakennuksen julkisivu on näyttävä ja mahtipontinen, väritykseltään vaaleaa graniittia ja tiiltä. Kaksikerroksisen pylväskäytävän suurista ikkunoista avautuva luostarin sisäpiha tarjoaa vierailijoilleen aivan oman pienen maailmansa. Ympärillä kävelevistä turisteista huolimatta tunnelma on rauhallinen. Vehreät appelsiinipuut ja suloiset pienet polut ovat kuin maalauksesta. Sama tunnelma jatkuu myös kirkon kappelissa, jonne moni vierailija on tullut selkeästi hiljentymään.

Kuva: Noora Alatupa

Fransiskaaniluostari syntyi 1400-luvulla voimakkaiden poliittisten ja uskonnollisten motiivien seurauksena. Se on rakennettu sekä katotilaisten kuninkaiden, Ferdinand toisen ja Isabella ensimmäisen, pojan syntymän että vuonna 1476 voitetun Batalla de Toro -taistelun kunniaksi osoittamaan erityisesti kuninkaiden ja katolilaisuuden uskonnollista valta-asemaa. Paikaksi valikoitui Toledo kaupungin keskeisen maantieteellisen sijainnin ja symbolisen merkityksensä johdosta, ja näin luostari edustaisi uutta yhtenäistä Espanjaa Castillan ja Aragonin liittoutuessa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan luostariin olisi pitänyt tulla myös katolilaisten kuninkaiden hautapaikat, mutta myöhemmin sijainniksi valikoitui kuninkaiden valloitusten huippua kuvaava Granada.

Kuva: Satu Korhonen

Luostarin monessa erässä toteutettu rakentaminen aloitettiin vuonna 1477 arkkitehti Juan Guasin suunnitelmien pohjalta, valmistuen lopulta vuonna 1504. Rakennus koostuu pääkappelista, sen sivukappeleista sekä luostarin pylväskäytävistä kahdessa kerroksessa ja niiden ikkunoista avautuvasta vehreästä sisäpihasta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana pääjulkisivun seinältä löytyy Granadasta vapautettujen kristittyjen vankien kahleita. Kirkosta löytyy myös vaikuttava kotkien pitelemä katolilaisten kuninkaiden vaakunoiden sarja.

Kuva: Satu Korhonen

Luostari edustaa vahvasti aikansa arkkitehtuuria: kirkon päälaivan pylväät ovat katolilaisten kuninkaiden aikakauden myöhäisgoottilaista tyyliä, mutta esimerkiksi toisen kerroksen katon puupaneelikoristelut ovat Toledossa vallinnutta mudéjar -tyyliä. Goottilais-flaamilaisen tyylin mukaan rakennetun kirkon kaavana on latinalainen risti pienillä tukipalkeilla. Lisäksi tämä tyylisuunta on näkyvissä luostarin pylväskäytävien ikkunoiden kaarien muodossa ja koristelussa.

Luostari kärsi tuhoja 1800-luvun alussa käydyssä itsenäisyyssodassa, ja esimerkiksi luostarin kirjasto sekä pääkappelin alkuperäinen alttari tuhoutuivat silloin tulipalossa. Lisäksi luostari rappeutui vähitellen maallistumisen seurauksena.

Pylväskäytävien ikkunakaaret esittävät tulen liekkejä. Kuva: Satu Korhonen

Rakennuksen restaurointi aloitettiin 1883 arkkitehti Arturo Melidan johdolla. Nykyinen kirkon alttari on peräisin Toledon Santa Cruz -sairaalasta, jonne sen teki veistäjä ja maalaaja Francisco de Coomontes. Restauroinnin jälkeen vastuu luostarista on ollut jälleen fransiskaanimunkeilla vuodesta 1954 lähtien.

Luostarissa vieraillessa on helppo aistia sen pitkä historia. Rakennuksen myöhäisgoottilainen tyyli yhdistyy  tunnistettavasti paikalliseen mudéjar-tyyliin, jonka jälkiä on nähtävillä kaikkialla Toledossa. Mahtipontinen julkisivu kätkee sisäänsä rauhoittumisen ja hiljentymisen mahdollistavan tunnelman.

Kuva: Satu Korhonen

LÄHTEET

http://www.sanjuandelosreyes.org/en/welcome-to-san-juan-de-los-reyes/

https://www.lonelyplanet.com/spain/toledo/attractions/monasterio-san-juan-de-los-reyes/a/poi-sig/483194/360759

https://audioviator.com/audioguia/monasterio-de-san-juan-de-los-reyes/