AD2 eli kevään AD eli OOK

Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen 5 op

Läroplan och utveckling av läroanstalten

Approaches to Curriculum for Developing Educational Institutions

  1. Opintojakson tunniste (koodi)

PED007

  1. Opintojakson pakollisuus/valinnaisuus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

  1. Opintojakson taso

Alempi korkeakoulututkinto (EQF-taso 6).

Opintojakso voi sijoittua myös maisterivaiheen opintoihin.

  1. Opintojakson suositeltu suoritusajankohta/vaihe

Opintojakson suositeltu suoritusvaihe on juuri ennen opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvää harjoittelua.

  1. Opintojakson järjestämisajakohta lukukauden/periodin tarkkuudella

Opintojakso järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella. Aineenopettajilla opintojakso järjestetään III periodissa ennen IV periodissa olevaa harjoittelua.

  1. Opintojakson laajuus opintopisteinä

5 op

 

 

  1. Opintojakson osaamistavoitteet

Yhteisen osan osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvä tuntemus

  • opetussuunnitelmaideologioista, opetussuunnitelmien muodoista ja opetussuunnitelman tehtävästä osana yhteiskunnallista ohjausjärjestelmää
  • oman opetusalansa säädöspohjasta ja opetussuunnitelmien perusteista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • arvioida kriittisesti ja kehittää varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa opetuksen suunnitteluvälineenä
  • käyttää opetussuunnitelmaa oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen välineenä moniammatillisessa työyhteisössä.

Erityvien osien osaamistavoitteet opintosuunnittain:

  •  Aineenopettajakoulutukset:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää arviointiin liittyvät koulutuspoliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä
  • ymmärtää monipuolisen formatiivisen ja summatiivisen oppimisen arvioinnin periaatteet ja muodot sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti ja osaa arvioida omia ratkaisujaan kriittisesti
  • ymmärtää monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetussuunnitelmalliset perustelut ja pystyy suunnittelemaan laajoja monialaisia opetuskokonaisuuksia yhdessä muitten aineitten opettajien kanssa
  • omaa valmiudet verkottua aineensa opetukselle tärkeiden sidosryhmien ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa oppilaitosten sisällä ja ulkopuolella tapahtuvaa opetusta toteutettaessa ja kehitettäessä
  • ymmärtää opettajan keskeisen roolin opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen kehittämisessä.
  1. Opintojakson toteutus

 

Ainedidaktiikan osuus suoritetaan yleensä kahdessa aineessa, poikkeuksena äidinkieli ja kirjallisuus sekä vieraat kielet. Opintojakso arvioidaan luentoihin ja ainedidaktiikan kirjallisuuteen pohjautuvalla tentillä tai ainekohtaisesti sovitulla suorituksella, esimerkiksi esseellä

 

  1. Opintojakson sisältö

Opintojaksossa perehdytään omien opetettavien aineiden opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen osana opetussuunnitelmallista kokonaisajattelua. Luennoilla syvennetään arviointiin liittyvää teoreettista osaamista ja käsitellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetussuunnitelmallisia perusteita. Ryhmäopetuksessa käsitellään opetuksen ja oppimisen arvioinnin ja kehittämisen teemoja sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutusta omien aineiden näkökulmista muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Samalla harjoitellaan oman oppiaineen opetukseen liittyviä vuorovaikutustaitoja.

  1. Suositeltava tai pakollinen kirjallisuus

 

Biologia

 

 

Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan

 

  • Eloranta, V., Jeronen, E., & Palmberg, I. (toim.) (2005). Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
  • Keeley, P.D. (2008). Science Formative Assessment: 75 Practical Strategies for Linking Assessment, Instruction, and Learning. National Science Teachers Association. Thousand Oaks: Corwin Press and NSTApress.
  • Räisänen. A. (toim.) (2013).  Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt.  Koulutuksen seurantaraportit 2013:3. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla:  http://www.oph.fi/download/149650_Oppimisen_arvioinnin_kontekstit_ja_kaytannot_2.pdf

Elämänkatsomustieto

 

  • Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
  • Salmenkivi, E. (2013).  Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia. Kasvatus & Aika, 7 (3), 24–39. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=565
  • Salmenkivi, E., Elo, S., Iivonen P. (2017). Eettisen ja kriittisen ajattelun taitojen arviointia, esimerkkinä elämänkatsomustieto, filosofia ja uskonto. Teoksessa E. Kauppinen & E. Vitikka (toim.) Oppimisen arviointi opetussuunnitelmissa. OPH, painossa.
  • Vuorio-Lehti, M. (2007). Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 1. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

 

Oheiskirjallisuus

 

 

Filosofia

 

  • Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
  • Salmenkivi, E. (2013). Ylioppilastutkinnon filosofian ainereaalikoe ja lukion opetussuunnitelman perusteet. niin & näin, 20, 1 (76), 100–112.
  • Salmenkivi, E. (2013).  Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia. Kasvatus & Aika, 7, 3, 24–39. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=565
  • Salmenkivi, E., Elo, S.,&  Iivonen P. (2017).  Eettisen ja kriittisen ajattelun taitojen arviointia, esimerkkinä elämänkatsomustieto, filosofia ja uskonto. Teoksessa E. Kauppinen & E. Vitikka (toim.) Oppimisen arviointi opetussuunnitelmissa. OPH, painossa.
  • Vuorio-Lehti, M. (2007). Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus & Aika, 2007/1. Saatavilla verkosta: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

 

Oheiskirjallisuus