Neljännellä kurssikerralla syvensimme MapInfo-taitojamme entisestään. Opettelimme luomaan ruudukkotietokannan, syöttämään siihen tietoja, rekisteröimään rasterikuvan koordinaatistoon sekä digitoimaan rasterikartan päälle.
Yhteisten harjoitusten jälkeen pääsimme kokeilemaan näitä uusia taitoja käytännössä saatuamme tehtävän luoda ruututeemakartta pääkaupunkiseudusta. Aineistona käytimme pääkaupunkiseudun väestötietoja, joista jokainen sai valita mieluisensa teeman tarkasteltavaksi. Valmiin kartan tallentamiseen liittyvien teknisten ongelmien takia pääsin tekemään tehtävän kahdesti – nyt luulisi uusien taitojen jääneen lopullisesti mieleen.
Halusin tarkastella kartallani yli 65-vuotiaiden jakautumista pääkaupunkiseudulla. Aineistosta löytyi valmiiksi vain luokka ”yli 85-vuotiaat”, sitä nuoremmat oli esitetty ikävuosittain. Aiemman kurssikerran opeilla onnistuin kuitenkin laskemaan nämä yksittäiset ikävuosiluokat yhteen ja luomaan haluamani ”yli 65-vuotiaat” -luokan näppärästi.
Teemakartan luominen oli perinteiseen tapaan MapInfolla hyvin yksinkertaista, aineiston luokittelu puolestaan ei. Kokeilin ohjelman tarjoamia eri luokitteluja, mutta luokkajaoista tuli joko todella vaihtelevan kokoisia, tai sitten joissain luokissa oli vain pari havaintoa, jolloin kartan ruudut olivat lähes saman sävyisiä kauttaaltaan, mikä olisi tehnyt alueiden vertailusta epämielekästä. Päädyin sitten määrittämään luokkarajat käsin, ja silmää miellyttivät numerot 0, 1 ja 5.
Kokeilin myös eri ruutukokoja. MapInfo loi jostain syystä aina puolet pienemmät ruudut kuin asetuksissa oli määrätty, mutta viivaintyökalulla oikea koko selvisi. Päädyin lopulta kokoon 250m x 250m, joka esittää jakautumisen mielestäni tarkasti, mutta josta yleiskuvan saaminenkin käy nopeasti.
Kuva 1. Yli 65-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla 250m x 250m ruututeemakartalla esitettynä.
Kartalta käy ilmi, että yli 65-vuotiaita on eniten kantakaupungissa. Se on toki loogista, sillä kantakaupungissa väentiheyskin on korkein. Olisikin mielenkiintoista tarkastella tätä ruututeemakarttaa perinteisen koropleettikartan tyyppisen kartan rinnalla, jossa olisi sama ruutukoko ja jolla esitettäisiin eläkeläisten osuuksia absoluuttisten arvojen sijasta. Koenkin tämän tyyppisen kartan tarkastelun ja analysoimisen hankalaksi, kun olen tottunut tarkastelemaan aina osuuksia.
Marika Sarkkinen, joka tarkasteli yli 70-vuotiaita, olikin tehnyt lähes vastaavan kartan sekä absoluuttisista arvoista että suhteellisista osuuksista. Hän toteaa samoin, että ruututeemakartasta nähdään absoluuttisten määrien olevan suurimmat juuri kaupunkien keskustoissa. Verratessaan havaintoa suhteellisiin osuuksiin hän toteaa kuitenkin näin: ”Sen sijaan kun katsoo prosentuaalisia lukuja, voidaan kaikkein korkeimmat prosentin havaita kaupunkien laitamilla. Kyseisillä alueilla asuu vain muutama ihminen ja heistä suurin osa on yli 70-vuotiaita. Kyseessä on todennäköisesti omassa omakotitalossaan vielä asuvat henkilöt, jotka pärjäävät vielä omillaan.” (Sarkkinen, 2017) Samanlaisen havainnon voisi luultavasti tehdä myös yli 65-vuotiaiden osuuksia kuvaavalta kartalta.
Kartta ei ole kaunein mahdollinen, mutta se on mielestäni helppolukuinen ja informaatioarvo on hyvä. Kuntarajat on esitetty paksulla viivalla, kuntien suuralueet puolestaan ohuemmilla. Suuralueiden nimet ovat myös näkyvillä, mikä mahdollistaa alueellisen analyysin alueita tuntemattomillekin. Nimistö tosin aiheutti myös päänvaivaa, sillä ohjelmassa asetetut fonttikoot, fontin paksuus ja nimistön sijainnit muuttuivat aina ”layout” –ikkunaan siirryttäessä. Ne eivät siksi erotu taustastaan niin hyvin, kuin ohjelmassa alunperin jokainen yksitellen aseteltuna. Sen vuoksi en voinut myöskään laittaa kuntien nimiä näkyviin, sillä tallennusikkunassa ne siirtyivät peittämään osan muusta nimistöstä. Jatkossa voisin harkita nimistön lisäämistä muuten valmiiseen karttaan esimerkiksi CorelDraw:ssa.
LÄHTEET
Sarkkinen, M. (2017). Luento 4. 19.2.2017.
<https://blogs.helsinki.fi/macsarkk/>