Viides kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla tutustuimme bufferointiin. Bufferointi tarkoittaa puskurivyöhykkeen luomista jonkin pisteen ympärille: voidaan luoda esimerkiksi halkaisijaltaan kilometrin bufferi Helsingin päärautatieaseman ympärille ja selvittää, kuinka monta asukasta asuu kyseisen vyöhykkeen sisällä. Harjoittelimme bufferointia Pornaisten kartalla, jonka jälkeen saimme käyttöömme pääkaupunkiseutua koskevaa aineistoa ja siihen liittyviä itsenäistehtäviä.

Taulukko 1. Itsenäistehtävät 1, lentokentät ja juna-asemat.

Ensimmäisessä itsenäistehtävässä selvitimme buffereiden avulla Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä ympäröivien alueiden asukasmääriä ja lentomelun vaikutusalueita, sekä juna-asemien läheisyydessä asuvien määriä ja osuuksia. Vastaukset löytyvät taulukosta 1. Toisessa tehtävässä yhdistimme tietokantoja selvittääksemme taajamien asukas- ja koululaismääriä (taulukko 2). Kolmannen tehtävän puolestaan sai valita itse: selvitin Helsingin Yhtenäiskoulun oppilasmääriä ja muunkielisten kouluikäisten määrää kyseisessä koulupiirissä (taulukko 3).

Taulukko 2. Itsenäistehtävät 2, taajamat.

Taulukko 3. Itsenäistehtävät 3, Helsingin Yhtenäiskoulu ja sen koulupiiri.

Bufferointi on loistava työkalu vaikutusalueiden, saavutettavuuden ja ilmiöiden levinneisyyden selvittämiseen. Kuten Saara Varis toteaa, ”puskurianalyysi antaa siis meille valmiudet tutkia jo olemassa olevia kohteita, mutta erityisen olennainen kyseinen paikkatietoanalyysi lienee uusien kohteiden suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan analysoida kuinka moneen ihmiseen jokin kaavoitettava kohde tulisi vaikuttamaan ja tehdä tarvittavia muutoksia ja lopullisia päätöksiä analyysin pohjalta.” (Varis, 2017). Työkalun käytön oppi myös nopeasti – tehtävissä hermoja kiristi lähinnä tietokantojen yhdistely ja uusien sarakkeiden luominen.

 

LÄHTEET
Varis, S. (2017). Bufferointia ja omat taidot testissä. 27.2.2017.
<https://blogs.helsinki.fi/saavaris/>

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *