Kuudennen kurssikerran tehtävien aiheina olivat geokoodaus ja hasardit. Ensimmäisessä tehtävässä pääsimme itse keräämään pisteitä luonnosta ja sen jälkeen geokoodaamaan ne kartalle. Toinen tehtävä oli puolestaan hakea ensimmäistä kertaa itse aineistoja internetistä ja tuottaa niistä MapInfoon sopivia tietokantoja.

Ensimmäisessä tehtävässä keräsimme ryhmäni kanssa GPS-laitteella Kumpulan alueen roskapönttöjen koordinaatteja ja muuta paikkatietoa. Tarkoituksena oli geokoodata kerätyt kohteet kartalle, mutta todellisuudessa sijaintien tarkkuus vaihteli paikoittain. Se oli kuitenkin hyvää harjoitusta, sillä aiemmin olimme saaneet kaikki paikkatietoaineistot valmiina ja nyt huomasimme, että jos valmista aineistoa toivotusta teemasta löydy, ei sen kerääminen itsekään ole mahdotonta, ainoastaan aikaa vievää. Sonja Koivisto tiivistääkin ajatukset kyseisestä tehtävästä hyvin: ”Loppujen lopuksi kyse on numeromuotoisen sijaintitiedon esittämisestä karttapohjalla, mikä ei olekaan sen kummempaa taikuutta, mutta havainnollisuuden suhteen ero on suurempi kuin yöttömällä yöllä ja valottomalla päivällä. Pitkät numerosarjat on hyvin vaikea mielessään sijoittaa minnekään päin Helsinkiä, vaikkakin numerot sisältävät tiedon etäisyydestä päiväntasaajasta ja keskimeridiaanista, mutta ovat vaikea käsittää sinällään, kun taas sijoitettaessa ne Helsingin karttapohjalle asia valkenee yhdellä silmäyksellä.” (Koivisto, 2017).

Toinen tehtävä oli opetukseen sopivien hasardikarttojen tuottaminen. Hasardikartoilla tuli tarkastella maanjäristyksiä, tulivuoria sekä meteoriittihavaintoja. Muistan lukion maantieteen tunneilta maailmankartat, joilla esitettiin tektonisen ja vulkaanisen toiminnan keskittymistä Tyynenmeren tulirenkaan alueelle. Samassa yhteydessä käsiteltiin luonnollisesti myös laattatektoniikkaa, jolla selitettiin, miksi maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy runsaasti tietyillä alueilla. Koin sen itse hyväksi lähestymistavaksi, joten jos joutuisin opettamaan tästä teemasta, aloittaisin varmasti vastaavalla kartalla, esimerkiksi kuvalla 1.

Kuva 1. Tektoniset laatat.

Uskon vahvasti ihmisten älykkyyteen, joten perusteorian jälkeen siirtyisin käsittelemään esimerkkejä näistä hasardeista ja niiden vaikutuksesta rajatulla alueella. Valitsin käsiteltäväksi alueeksi Ecuadorin. Koska yksittäisten ilmiöiden havaintoja ei ollut alueella älyttömän paljoa yhdistin kaikki kolme – meteoriittihavainnot, tuolivuoret ja maanjäristykset – samalle kartalle (kuva 2).

Kuva 2. Kartta Ecuadorin meteoriittihavainnoista, tulivuorista ja vuoden 2002 jälkeisistä, vähintään 6 momenttimagnitudin maanjäristyksistä.

Aloittaisin maanjäristysten käsittelyllä. Kartalla esitetyt maanjäristyksen ovat yli 6 momenttimagnitudin järistyksiä vuodesta 2002 eteenpäin. 16. huhtikuuta 2016 Ecuadorin luoteisrannikolla tapahtui 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys, joka aiheutti alueella paljon tuhoa ja sai runsaasti mediahuomiota Suomessakin. Ihmisiä usein kiinnostaa tuntea syyt tapahtumien taustalla, joten teeman lähestyminen vielä tuoreessa muistissa olevan tapahtuman kautta luultavasti toimisi hyvin. Kuvassa 3 näkyy korostettuna kyseisen järistyksen episentrumi sekä tärkeimmät tiedot, ja sitä ympäröivät pisteet ovat jälkijäristyksiä.

Kyseinen maanjäristys oli tuhoisin luonnonkatastrofi Ecuadorissa sitten maaliskuun 1987 maanjäristysten, jotka aiheuttivat yli tuhannen hengen kuoleman (Las cifras de muertos y heridos se multiplican tras devastador terremoto en Ecuador). Huhtikuun 2016 järistyksen episentrumi sijaitsi maan luoteisrannikolla Manabíssa, joka on rannikon köyhimpiä alueita. Alueen rakennuskanta oli pääasiassa huonolle maaperälle rakennettua, mikä johti suuriin tuhoihin (Ecuador earthquake destruction could force relocation of towns, UNICEF says). Esimerkiksi 55 000 asukkaan Pedernalesista tuhoutui arvioiden mukaan 70-80% (El drama de Pedernales, el pueblo más golpeado por el terremoto en Ecuador). Kaiken kaikkiaan maanjäristyksessä kuoli ainakin 676 henkeä.

Kuva 3. Huhtikuun 2016 tuhoisa maanjäristys korostettuna.

Ecuadorissa on myös runsaasti tulivuoria. Maata halkoo Andien vuoristo, jossa on paljon Nazca-laatan Etelä-Amerikan-laatan alle työntymisestä johtuvaa vulkaanista toimintaa. Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret ovat esimerkki toisen tyyppisistä tulivuorista, sillä niiden synty ei selity laattatektonisella toiminnalla, vaan ne ovat syntyneet kuuman pisteen kohdalle merenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena. Molemmilla alueilla – niin mantereella kuin saarillakin – tulivuoria on sekä aktiivisia että nukkuvia. Escuela Politécnica Nacionalin geofysiikan osasto – eli IGEPN – tarkkailee ja monitoroi maan tulivuoria aktiivisesti (Misión – Visión). Heidän sivuiltaan löytyy myös kartta, johon tulivuorien aktiivisuutta päivitetään (kuva 4).

Kuva 4. IGEPN:n kartta Ecuadorin tulivuorten aktiivisuudesta.

Mantereen tulivuorista aktiivisia ovat olleet 2000-luvulla Cotopaxi, Reventador, Sangay ja Tungurahua. Näistä viimeisin on ainoa, jonka purkaus on johtanut tällä vuosituhannella evakuoimisiin ja vajaan kymmenen hengen kuolemaan vuonna 2006 (Ya van siete muertos por erupción del Tungurahua). Muuten purkaukset ovat aiheuttaneet haittaa lähinnä lentoliikenteelle. Galápagossaarilla puolestaan ainoastaan saariston länsiosassa on vielä aktiivista vulkaanista toimintaa, sillä se on muodostunut viimeisenä, miljoonia vuosia itäsaaria myöhemmin (Geologic history). Isabela-saarella sijaitsevan Wolf -tulivuoren viimeisin purkaus tapahtui 2015, mutta se ei aiheuttanut minkäänlaista vaaraa asutukselle.

Kuvan 1 kartalla näkyy myös yksi meteoriittihavainto lähellä Guayaquilia, maan suurinta kaupunkia. Tilastoidessa meteoriitteja ne jaetaan kahteen luokkaan: ”falls” and ”finds”. Terminologia tämän luokittelun takana on seuraava: ”Meteorites are considered falls if they can be associated with an observed fall event and finds if they cannot be connected to a recorded fall event.” (Weisberg, Michael. K., T. J. McCoy & A. N. Krot) Kuten kuvasta 5 selviää, kyseinen meteoriitti on luokiteltu luokkaan “falls”, eli sen putoaminen on nähty ja se on löydetty pian tapahtuman jälkeen. Meteoriitti nimettiin Dauleksi sen alueen mukaan, johon se putosi, ja se painoi 6,58 kg.

Kuva 5. Vuonna 2008 löydetty Daule-meteoriitti korostettuna.

LÄHTEET
Ecuador earthquake destruction could force relocation of towns, UNICEF says. CBC news, Toronto. 8.3.2016. <http://www.cbc.ca/news/world/ecuador-earthquake-aid-agency-relief-efforts-1.3545551>

El drama de Pedernales, el pueblo más golpeado por el terremoto en Ecuador. Ecuavisa, Quito. 8.3.2016. <http://www.ecuavisa.com/articulo/terremoto/bbc/146801-drama-pedernales-pueblo-mas-golpeado-terremoto-ecuador>

Geologic history. Galapagos Conservancy, Fairfax. 8.3.2016. <http://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/history/geologic-history/>

Kartta Ecuadorin tulivuorten aktiivisuudesta. IGEPN, Quito. 8.3.2016. <http://www.igepn.edu.ec/red-de-observatorios-vulcanologicos-rovig>

Kartta tektonisista laatoista. Pearson Prentice Hall, Inc, Lontoo 2008.

Koivisto, S. (2017). Keskiviikon geokoodausta. 7.3.2017. <https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/>

Las cifras de muertos y heridos se multiplican tras devastador terremoto en Ecuador. CNN Español, New York. 8.3.2016. <http://cnnespanol.cnn.com/2016/04/16/sismo-de-magnitud-74-sacude-ecuador/>

Misión – Visión. IGEPN, Quito. 8.3.2016. <http://www.igepn.edu.ec/nosotros/mision-vision>

Weisberg, Michael. K., T. J. McCoy & A. N. Krot (2006). Systematics and evaluation of meteorite classification. Teoksessa Lauretta, D. S. & H. Y. McSween Jr. (toim.): Meteorites and the early solar system II, 20. University of Arizona, Arizona.

Ya van siete muertos por erupción del Tungurahua. El Universo, Guayaquil. 8.3.2016. <http://www.eluniverso.com/2006/08/21/0001/12/0A291CB921154BF08287B1557D42CD1C.html>