Viimeinen kurssikerta oli varmasti kaikista työläin. Tehtävänantona oli valita tarkasteltavaksi yksi alue, esimerkiksi valtio, joka olisi jaettavissa myös pienempiin alueisiin, kuten maakuntiin. Tuota aluetta tuli tarkastella useamman eri muuttujan kautta, jotka sai myös itse valita. Tästä tuotettiin luonnollisesti myös karttoja.
Etukäteen oli toki varoiteltu, että aineiston hankkimiseen on hyvä varata aikaa jo ennen varsinaista kurssikertaa. Itsehän en näin ollut tehnyt, vaan seitsemäs kurssikerta kului lähes kokonaan sopivan aineiston etsimiseen. Olin päättänyt jo aiemmin, että halusin tehdä tehtävän Ecuadorista. Ecuadorin ”tilastokeskuksen” – eli El Instituto Nacional de Estadística y Censos – sivuilta ladattavat valmiit SPSS ja Excel-tiedostot eivät kuitenkaan auenneet pitkänkään tuskailun jälkeen analysoitavaksi, sillä niiden pohjana käytetystä aluejaosta ei löytynyt selitystä mistään. Lopulta löysin jokaisesta maakunnasta erikseen kootut PDF-tiedostot, joissa oli diagrammeja väestön ihonväreistä aina vedenjuontitapoihin saakka.
Päätin ensin tarkastella lukutaidottomuuden ja teknisen lukutaidottomuuden jakautumista vuonna 2010. Lukutaidottomiksi katsotaan yli 15-vuotiaat, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Teknisesti lukutaidottomiksi luokitellaan puolestaan ne yli 10-vuotiaat, jotka eivät ole käyttäneet puhelinta, internetiä tai tietokonetta viimeisen puolen vuoden aikana. Näiden muuttujien jakautuminen on esitetty kuvassa 1. Pohjana käytin Natural Earth –sivustolta ladattuja karttoja valtioiden sekä maakuntien rajoista.
Kuva 1. Lukutaidottomuus ja tekninen lukutaidottomuus Ecuadorissa maakunnittain vuonna 2010.
Lukutaidottomuus ja tekninen lukutaidottomuus vaikuttavat ensisilmäyksellä kulkevan melko hyvin käsi kädessä. Vahva selittävä tekijä on köyhyys: 35% väestöstä elää köyhyydessä ja 1,5 miljoonaa asukasta elää äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle 1,25 Yhdysvaltain dollarilla päivässä (Poverty in Ecuador: plans for development and growth). Köyhyyttä ja nälänhätää vastaan taisteleva järjestö Borgen Project kertoo sivuillaan seuraavaa: “Rural poverty in Ecuador is ultimately caused by lack of education, lack of employment, a low amount of market integration and little access to land. There are many indigenous people who live in the rural highlands and the Amazon region that are in poverty and the amount of impoverished indigenous is much higher than those that are not indigenous. These people show extremely high levels of child mortality and malnutrition and they are much less educated than the non-indigenous Ecuadorian population.” Köyhyys keskittyy siis maaseudulle niin vuoristoon kuin sademetsäalueillekin. Kuvassa 2 on kuvakaappaus Google Earthista, jossa näkyy, että suurimmat kaupungit keskittyvät rannikolle ja vuoristoon, kun taas vuoriston itäpuolelta alkaa Amazonin sademetsä, jossa suuria kaupunkeja ei ole. Kuvan 1 kartassa nuo sademetsäalueet näyttäytyvätkin kaikki lukutaidottomuuden puolesta oransseina, eli toisiksi korkeimpana luokkana, ja teknisen lukutaidottomuuden puolesta nuo alueet kuuluvat korkeimpaan ja toisiksi korkeimpaan luokkaan. Sademetsäalueita korkeampiakin lukutaidottomuusprosentteja löytyy kuitenkin vuoriston keskiosista sekä rannikolta. Näissä maakunnissa elää yhtä lailla paljon köyhää väestöä.
Kuva 2. Satelliittikuva Ecuadorista.
El Comercio tuotti Ecuadorissa artikkelin (62 047 personas todavía no se han alfabetizado en Ecuador) aiheesta vuonna 2016 Unescon kansainvälisenä lukutaitopäivänä. Lukutaitopäivän idea on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä siitä, kuinka suurta epätasa-arvoa lukutaidottomuus aiheuttaa. Suomen YK-liiton sivuilla lukutaidon merkitys tiivistetään seuraavalla tavalla: ”Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.” (Kansainvälinen lukutaitopäivä) El Comercion artikkelissa on haastateltu Ecuadorin lukutaidotonta väestöä, ja heidän kommenteissaan selityksenä lukutaidottomuudelle toistuu se, että vanhemmat halusivat heidän työskentelevän koulunkäynnin sijasta. Tämä korostuu juuri maaseudulla, jossa työ on sen tyyppistä, että lukutaitoa ei välttämättä tarvita. Matalin lukutaidottomuusprosentti puolestaan on maakunnissa, joissa suurimmat kaupungit sijaitsevat, eli esimerkiksi Pichinchassa, jossa pääkaupunki Quito sijaitsee, sekä Guayasissa, jossa on maan suurin kaupunki Guayaquil. Myös Galápagossaarilla tilanne on hyvä.
Toisessa kartassani tarkastelin vakuutettujen osuutta ja työttömyysprosenttia. Olisin halunnut tarkastella esimerkiksi keskituloja tai bruttokansantuotetta, mutta luotettavaa aineistoa ei löytynyt. Työllisyystilanne toki puhuu puolestaan myös varallisuudesta, joten arvelin, että sekin saattaisi korreloida vakuutettujen osuuksien välillä. Näillä muuttujilla tuottamani kartta näkyy kuvassa 3.
Kuva 2. Vakuutettujen osuus ja työttömyys Ecuadorissa maakunnittain vuonna 2010.
Työttömyysprosentit näyttävät aluksi järkyttäviltä. Ne ymmärtääkseen onkin ensin nähtävä taustalla olevat luvut. Kuvassa 4 on Guayaksen maakunnan työllisyydestä kertovat diagrammit. Nais- ja miesväestö on esitetty erikseen. Vihreä on koko väestö, pinkki puolestaan työikäinen väestö: Ecuadorissa kaikki 10-vuotiaasta ylöspäin katsotaan työikäisiksi. Työikäiset on jaettu kahteen osaan: oranssi kuvaa ”ekonomisesti epäaktiivisia” eli työttömiä, sininen puolestaan ”ekonomisesti aktiivisia” eli työssäkäyviä. Nopeasti huomaakin, että naisten ja miesten välisessä työttömyydessä on valtava ero, sillä Ecuadorissa on edelleen tavanomaista, että naiset jäävät kotiäideiksi miesten käydessä töissä. Tässä laskentatavassa ”ekonomisesti epäaktiivisiin” kuuluvat kuitenkin työttömien lisäksi myös opiskelijat, eläkeläiset ja työkyvyttömät, eli siis kaikki lain mukaan työikäiset elämäntilanteesta huolimatta. Tämän tyyppinen aineisto ”työttömistä” ei ole siis tällaisenaan verrattavissa esimerkiksi Suomen työttömyystilastoihin.
Kuva 4. Esimerkki Guayaksen maakunnan aineiston työllisyysdiagrammeista.
Ecuadorin ”tilastokeskuksen” aineistoissa oli paljon epäloogisuuksia ja jopa virheitä. Aineistot oli tosiaan koottu maakunnittain omiin PDF-tiedostoihinsa. Esimerkiksi Sucumbíosin tiedostossa lukutaidottomuuden kohdalla luki kuitenkin ”työttömyys Napossa”. Luku oli eri, kuin Napon tiedostossa, mutta se herätti kuitenkin epäilyksen siitä, onko kyseessä vain kirjoitusvirhe vai onko ilmoitettu lukukaan oikea. Työllisyystilannetta kuvaavissa diagrammeissa aktiivisuutta ja epäaktiivisuutta kuvaavat värit puolestaan vaihtelivat päittäin: maakuntia on yhteensä 24, ja seitsemässä niistä värit menivät päinvastoin, kuin esimerkiksi kuvassa 4, eli oranssi kuvasikin aktiivisuutta ja sininen aktiivisia. Koska diagrammit kuvasivat määriä eivätkä osuuksia laskin kaikki osuudet itse – huomatessani värien vaihtumisen jouduin käymään aiemmatkin tiedot uudestaan läpi, mikä tuotti toki lisää työtä. Mielenkiintoista on myös, että maakuntakohtaisia tietoja kerätään vain kymmenen vuoden välein. Sekin kertoo osaltaan maan teknisestä tasosta.
Jossain vaiheessa kävi mielessä, että olisi sittenkin pitänyt valita käsiteltäväksi vaikka jokin Euroopan maa, josta luotettavaa aineistoa olisi löytynyt paremmin. Näiden aineistojen kanssa tuskailun jälkeen voinkin allekirjoittaa Iisa Hyypiän toteamuksen: ”Tulinkin siihen tulokseen, että vaikka internet on tietoa täynnä ja paikkatietoa on saatavilla lähes rajattomasti, ei sen laadusta aina ole takeita.” (Hyypiä, 2017) Olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen. Sen jälkeen, kun olin saanut kasattua järkevät aineistot Exceliin, oli karttojen tuottaminen nopeaa. Onkin mukava huomata, että MapInfo on kurssin aikana tullut tutuksi. Toki jotkin sen ominaisuudet tuntuvat hieman kankeilta ja karttojen ulkoasun saaminen miellyttäväksi tuntuu hankalalta, mutta sen suhteen ongelma onkin ehkä juuri ohjelman ominaisuuksissa. Kuten olen aiempinakin kurssikertoina huomannut, niin esimerkiksi nimistön muotoilu ja asettelu sekä läpinäkyvien rasterien käyttö tuottavat päänvaivaa, ja etenkin tallennettaessa karttoja New Layout –toiminnon kautta nuo näyttäytyvät aina erilaisina, kuin itse karttaikkunassa. Jatkossa voisinkin opetella hyödyntämään MapInfoa nopeana tapana luoda teemakarttapohja, ja sitten hoitaa lopulliset muotoilut jossain toisessa ohjelmassa.
LÄHTEET
Hyypiä, I. (2017). Kurssikerta 7: Omia karttoja Kanadasta. 19.3.2017. <https://blogs.helsinki.fi/hiisa/>
Kansainvälinen lukutaitopäivä. Suomen YK-liitto, Helsinki. 19.3.2017. <http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-lukutaitopaiva>
Karttapohja valtioiden ja maakuntien rajoista. Natural Earth. 10.3.2017. <http://www.naturalearthdata.com>
Población y demografía – resultados provinciales, 2010. El Instituto Nacional de Estadística y Censos, Quito. 18.3.2017. <http://www.ecuadorencifras.gob.ec/censo-de-poblacion-y-vivienda/>
Poverty in Ecuador: plans for development and growth. Borgen project. 18.3.2017. <https://borgenproject.org/poverty-ecuador-plans-development-growth>
Satelliittikuva Ecuadorista. Google Earth.
62 047 personas todavía no se han alfabetizado en Ecuador. El Comercio, Quito. 19.3.2017. <http://www.elcomercio.com/actualidad/personas-alfabetizado-ecuador-educacion.html>