Kolmannen kurssikerran tarkoituksena oli harjoitella tietokantojen ja tietokannan kohteiden liittämistä. Suomen sijaan tarkastelimme Afrikkaa erilaisten muuttujien avulla, mikä toi mukavaa vaihtelua karttatyöskentelyyn. Kyseinen kurssikerta oli kuitenkin kolmesta kuluneesta kerrasta haastavin QGIS-ohjelman kaatuessa jatkuvasti, minkä seurauksena en kyennyt saamaan mitään karttatyötä valmiiksi. Tämä harmittaa kovasti, sillä kurssikerran aineistot olivat hyvin mielenkiintoisia ja olisin halunnut keskittyä näihin aiheisiin. Päätin kuitenkin käydä itsenäisesti tunnilla käytyjä asioita läpi, koska miten muutenkaan voisi perjantai-iltaansa viettää? Itsenäinen työskentely tuotti tuloksia, sillä erilaiset toiminnot tulivat tutuimmiksi ja huomasin pystyväni toimimaan jo jonkin verran ilman kirjallisen ohjeistuksen apua. Sain tuotettua kaksi yksinkertaista teemakarttaa Afrikan tietokannasta (Kuva 1, Kuva 2).
Muuttujien välisten yhteyksien tarkastelua
Kurssikerralla pohdittiin Afrikan kartoissa esiintyvien muuttujien yhteyksiä ja mitä näiden muuttujien alueellisesta ja ajallisesta sijoittumisesta voitaisiin päätellä. Kuvan 1 avulla voisimme tarkastella luonnonvarojen (öljy ja timantit) yhteyksiä konfliktien syntyyn, mutta tarvitsisimme varmasti lisää informaatiota nästä muuttujista. Tällä hetkellä kartta on liian yksinkertainen ja vain silmämääräisesti voitaisiin sanoa joillain alueilla mahdollisesti olevasta yhtydestä. Kartalle olisi voinut määrittää esimerkiksi konfliktien ja luonnonvaraesiintymien ajallista yhteyttä, jolloin parempia tuloksia olisi mitä luultavimmin saatu. Vielä tätäkin parempi tulos saataisiin, jos laskettaisiin kahden muuttujan välinen korrelaatio, joka kertoisi suoraan, kuinka vahvasti muuttujat ovat yhteydessä toisiinsa.
Onko digikuilu kuroutumassa umpeen?
Jälkimmäiseen karttaan olen laskenut internetin käyttäjien suhteellisen osuuden koko valtion väestöstä. Kartalta huomataan, että erityisesti mantereen keskiosissa ja paikoitellen rannikkoalueilla internetin käyttö on hyvin vähäistä. Rannikkoalueet ovat kehittyneimpiä alueita Afrikassa, mikä on suoraan yhteydessä internetin käyttäjämääriin. Erityisesti Kenia herättää huomion hyvin korkealla internetin käyttäjien osuudella ja vähäisillä konflikteilla. Olisi ollut mielenkiintoista tarkastella internetin käytössä tapahtunutta kehitystä vuosina 2000-2017, mutta tyydyn nyt vain alueellisten erojen tarkasteluun. Tämän kartan avulla voimme kuitenkin tarkastella öljyesiintymien ja konfliktien yhteyttä alueen kehitysasteeseen internetin käyttäjäosuuden perusteella.
”Afrikassa on Maailmanpankin mukaan nyt 650 miljoonaa kännykän käyttäjää, kertoo Smartplanet.com. Tämä on enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa.” (Tekniikka ja Talous, 2012).
Internetin käyttö on yleistynyt hyvin voimakkaasti Afrikassa 2000-luvulla ja matkapuhelimien käyttäjämäärät ovat huipussaan. Kehitys-lehden julkaisusta (25.05.2017) käy ilmi, että maanosassa on liki miljardi matkapuhelinliittymää ja asukkaita 1,2 miljardia. Samaisessa julkaisussa mainitaan monen afrikkalaisen omistavan useamman kuin yhden puhelimen, mistä johtuen ei voida tarkalleen tietää puhelimen omistavien todellista lukua. Vielä vuonna 2009 Afrikan laajakaistayhteydet olivat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti, kertoo maailma.net:n uutisartikkeli Putoaako Afrikka laajakaistakuiluun. Uutisen mukaan viidessä valtiossa – Algeria, Egypti, Etelä-Afrikka, Marokko ja Tunisia – oli 90% kaikista maanosan laajakaistaliittymistä. Mahtaakohan silloinen tilanne vastata lainkaan tämän päivän tilannetta?
Karoliinan blogiteksti Tulvia ja timantteja (30.01.2018) käsitteli mielenkiintoisesta näkökulmasta teknologian kehityksen vaikutuksia Afrikan mantereella. Blogissaan hän tuo esiin elektroniikan kierrätysongelman: elektroniikkajätettä päätyy vuosittain suuria määriä esimerkiksi Afrikkaan.
”Euroopan unionissa syntyy vuosittain 8,7 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, mutta vain 2,1 miljoonaa tonnia, eli 25 prosenttia, kerätään tai kierrätetään. Lopusta 6,6 miljoonasta tonnista ei ole tarkkaa tilastointia, mutta Greenpeacen ja tanskalaisen DanWatch-järjestön selvitys osoittaa, että jäte viedään Afrikkaan ja Aasiaan, jossa paikalliset ostajat ostavat jätteen erotellakseen siitä arvokkaat metallit, esimerkiksi lyijyn ja raudan.” (Greenpeace, 21.02.2018).
Tietenkin keskellä yötä väsyneenä unohdin viimeistellä kartat, joten eihän tuosta jälkimmäisestä saa juurikaan mitään irti ilman legendaa. Hitsi! Vaikka aamulla päätin vielä muokata kartat valmiiksi, ei sekään tietenkän onnistunut. QGIS ei jostain syystä suostunut avaamaan tallentamaani projektia, joten en päässyt enää käsiksi näihin karttoihin. Ruutuun ilmestyi erikoinen ikkuna (Kuva 3), enkä tosiaan tiedä mitä tämä tarkoittaa tai miten tässä tilanteessa pitäisi toimia? Apua otetaan vastaan! Onneksi koen karttojen viimeistelyn olevan jo hallussa, ja pääpointtihan tässä kuitenkin oli toistojen tekeminen eikä niinkään täydellisen kartan tuottaminen.
Suomen valuma-alueet
Sitten varsinaiseen kotitehtävään! Meidän tuli tehdä itsenäisesti teemakartta, jonka avulla vertailimme Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Laskin tulvaindeksin keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman suhteena (MHQ/MNQ) ja asetin kartalle näkyviin tämän lisäksi myös valuma-alueiden järvisyysprosentit. Alla on näitä ominaisuuksia kuvaava kartta (Kuva 4), josta voidaan havaita tulvaherkkien alueiden sijoittuminen rannikkoalueille ja järvisyysprosentiltaan alhaisille valuma-alueille. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti ovat kääntäen verrannollisia keskenään eli mitä tulvaherkempi alue on, sitä vähemmän siellä on järviä. Järvet keräävät sadevettä, eivätkä tulvi kuten joet, ja alavat alueet – esimerkiksi Pohjanmaa – ovat riskialttiimpia tulville. Tulvien synnylle on useita syitä, joista esimerkkejä ovat lumen sulaminen, merivesitulvat ja lisäksi kauunkiympäristöissä vesi ei pääse imeytymään maaperään.
Olen erittäin tyytyväinen aikaansaannokseeni! Värit näyttävät omaan silmääni miellyttäviltä ja kokonaisuus on hyvä. Kartan väritys jäi hieman mietityttämään, sillä kaikki sävyt ovat melko vaaleita ja osa niistä on aika lähellä toisiaan. En osaa itse sanoa, olisiko kartta parempi ja selkeämpi, jos värit eroaisivat huomattavasti toisistaan. Pylväät ovat ilmeisesti saman väriset kuin järvet ja joet, joten tähän olisin voinut kiinnittää enemmän huomiota muuttamalla pylväiden sävyä tummemmaksi. Tämän lisäksi järvisyysprosentin olisi voinut esittää mieluummin ympyrädiagrammeilla, mikä havainnollistaisi osuutta paremmin. Kartalta on hyvin hankalaa hahmottaa todellista prosenttiosuutta, ja siksi olisi hienoa, jos olisi mahdollista saada ne esille pylväiden viereen.
Viittaukset:
Laine, K. (30.01.2018). Tulvia ja timantteja. <https://blogs.helsinki.fi/karollai/2018/01/30/18/> Viitattu 10.02.2018.
Tekniikka & Talous (28.12.2012). Afrikka ohitti Euroopan ja USA:n matkapuhelinten käyttäjämäärässä.<https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2012-12-28/Afrikka-ohitti-Euroopan-ja-USAn-matkapuhelinten-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-3312134.html> Viitattu 10.02.2018.
Mielonen, T. (23.10.2009). Putoaako Afrikka laajakaistakuiluun <http://www.maailma.net/uutiset/putoaako-afrikka-laajakaistakuiluun> Viitattu 10.02.2018.
Kehityslehti (25.05.2017). Afrikassa netti aina mukana. Viitattu 10.02.2018.
https://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/afrikassa-netti-aina-mukana/
