Palautekysely Fuksiblogista

Hei Fuksiblogin käyttäjä!

Fuksiblogi on ollut ensimmäistä kertaa käytössä yleisen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa tänä syksynä. Haluaisimmekin nyt kartoittaa käyttäjäkokemuksia lyhyen palautekyselyn avulla. Kyselyyn saa vastata, vaikka et olisikaan yleisen ja aikuiskasvatustieteen fuksi!

Kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Lomake sulkeutuu sunnuntaina 2.12. klo 23.59, vastausaikaa on siis noin kaksi viikkoa.

Mahdollisissa teknisissä ongelmissa otathan yhteyttä Nettaan (netta.metsaaho[at]helsinki.fi).

Tästä linkistä kyselyyn.

Aikuiskasvatuksen Killan pikkujoulut

Mitä? Aikuiskasvatuksen Killan pikkujoulut, jossa esiintyy magikoomikko Risto Leppänen! Pukukoodina perinteinen tai ei-niin-perinteinen pikkujoulupukeutuminen. Tarjolla myös pikkujouluista purtavaa. Facebook-event löytyy täältä.

Missä? Bar Loose, Annankatu 21.

Milloin? Keskiviikkona 5.12.

Hinta? Ilmainen sisäänpääsy, pientä eteispalvelumaksua varten kannattaa varata pikkurahaa!

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, jonka suoritettuaan kasvatustieteen opiskelijasta eli kasvatustieteen ylioppilaasta tulee kasvatustieteen kandidaatti, KK. Kandidaatin tutkinto on suoritettava välitutkintona ennen maisterin tutkintoa. Tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme vuotta.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisopinnot
  • 25 op perusopinnot
  • 55 op aineopinnot (sis. 10 op kandidaatin tutkielma)
  • 60 op laaja sivuaine
  • 20 op vapaasti valittavat opinnot
  • = yhteensä 180 op

Kandidaatin tutkielma (kandityö, kandi) on kandidaatintutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö. Suuri osa opiskelijoista suorittaa kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa, jolloin kandidaatin tutkielma usein tehdään opintojen kolmantena vuonna. Tutkielman tekoa varten osallistutaan kandidaatin tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin.

Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista, integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Tutkielmaa tehdessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin sekä tehdään itse pienimuotoinen tutkimus tutkimusraportteineen.

Tutkielma on selvästi suppeampi kuin vaikkapa gradu, tiedekunnasta riippuen ohjeellinen pituus vaihtelee 10–40 sivun välillä. Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1–5 viiden ollessa paras arvosana.

Osana kandidaatin tutkielmaa suoritetaan myös kypsyysnäyte, joka kuuluu kandidaatin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivuilta
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti -> Opintojaksot -> Aineopinnot -> Kandidaatintutkielman tekemistä tukeva seminaari
  • Wikipediasta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kasvatustieteen yliopistonlehtori Leila Pehkonen esittäytyy

Kasvatustieteen yliopistonlehtori Leila Pehkonen on useimmille fukseille tuttu pääsykoeartikkelista Opettajaksi ammatilliseen oppilaitokseen sekä perusopintojen kurssilta Kohti tutkivaa työtapaa. Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi Pehkonen toimii kasvatustieteen oppiainevastaavan tehtävässä, jossa häntä työllistävät monet hallinto- ja esimiestoimet. Pehkonen kuuluu myös moniin laitoksen ja tiedekunnan hallinnollisiin elimiin, kuten laitosneuvostoon ja opintoasiaintoimikuntaan. Yliopistolla hän on ollut töissä vuodesta 1994. Sijaisuuksien ja määräaikaisuuksien jälkeen hän sai vakinaisen viran vuonna 2007.

Omat opintonsa Leila Pehkonen aloitti Helsingin yliopistossa vuonna 1976. Alkujaan hän valmistui luokanopettajaksi ja työskenteli ala-asteella noin viidentoista vuoden ajan. Opettajan työn ohessa Pehkonen luki itsensä filosofian maisteriksi silloiselta kasvatustieteen laitokselta pääaineenaan kasvatustiede. Sivuaineina hän opiskeli sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa ja matematiikkaa. Kasvatustieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 2001.

Kasvatustieteen kentältä Pehkosen on vaikea nimetä mitään tiettyä mielenkiintoisinta asiaa, sillä hänen mukaansa oikeastaan kaikki, mihin perehtyy, muuttuu mielenkiintoiseksi. Kiinnostus – tai oikeammin innostus – kasvatustieteeseen heräsi joka tapauksessa opettajaopintojen aikana. Tuolloin opettajankoulutus ja kasvatustiede olivat lähempänä toisiaan kuin nykyään. Yhteisiä olivat sekä opettajat sekä osaltaan myös opetus. ”En ollut koskaan ymmärtänyt että opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita oli tutkittu niin paljon ja että opetukseen liittyviä ratkaisuja saattoi perustella ihan tieteellisen tutkimuksen avulla. Kysymys ei ollutkaan joidenkin ihmisen sisäsyntyisistä kyvyistä tai sattuman kaupalla keksityistä toimivista ratkaisuista. ”

Pehkosen opiskeluaikoina opiskelijan päivä oli pitkä sekä tunneissa että kilometreissä. Opetus saattoi alkaa aamukahdeksalta ja päättyä iltakahdeksalta, eikä sitä oltu keskitetty mihinkään tiettyyn sijaintiin, vaan opiskelijat juoksentelivat edestakaisin ympäri kaupunkia. Opetuspaikkoja oli muun muassa Porthaniassa, Töölönkadulla, Bulevardilla, Helsinginkadulla ja Etelä-Haagassa. Aikataulut olivat tiukat, mutta opetustilanteesta poisjääminen ei ollut vaihtoehto. Myöhästyminenkin oli noloa! Ruokatauoille ei meinannut löytyä aikaa, joten usein energialataus tapahtui banaanien ja suklaapatukoiden avulla. Opintotukea nykymuodossaan ei ollut, vaan opiskelijat rahoittivat opintonsa lainan turvin.

Pehkonen kertoo, etteivät työllisyysnäkymät hänen valmistumisensa aikaan olleet kaksiset: vain yksi hänen vuosikurssiltaan sai vakinaisen viran, muut päätyivät pätkätöihin. Opiskelujen jälkeen odottava epävarmuus ei kuitenkaan lannistanut 70-luvun opiskelijoita, vaan usko vaikuttamismahdollisuuksiin säilyi. “Ehkä maailma ei ole ihan sellainen kuin mistä unelmoimme, mutta monessa asiassa on tapahtunut sellaista positiivista kehittymistä, jota emme osanneet edes kuvitella yli kolmekymmentä vuotta sitten. Kuten esimerkiksi opintotuki.” Uusille opiskelijoille Pehkonen välittää kannustavat terveiset: “Osallistukaa, innostukaa ja olkaa valmiita tekemään töitä unelmienne eteen yhdessä toisten kanssa!”

 

Haastattelu on osa Kasvatustieteiden asiantuntijat esittäytyvät -sarjaa. Lue myös Kristiina Brunilan ja Yrjö Engeströmin haastattelut.

Kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt. Tutkinnon eri vaiheita valotetaan lisää seuraavien viikkojen aikana!

Kasvatustieteen kandidaatti, maisteri ja tohtori. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana. Kaavio: Netta Metsäaho.

Kaaviota luetaan alhaalta ylös.

Kandidaatin tutkinnon ei tarvitse olla aivan valmis, kun aloittaa maisteriopintoja. Laitos toki suosittelee, että opinnoissa keskitytään ensin kandidaatin tutkinnosta puuttuviin opintoihin ja sitten vasta siirrytään maisterin tutkinnon opintoihin, mutta käytännössä moni tekee molempien tutkintojen opintoja usein jonkun aikaa limittäin muun muassa opintojen jouhevan etenemisen takia.

Maisterin tutkintoon kuuluvia sivuaine- ja vapaasti valittavia opintoja voi opiskella milloin vain huomioiden ko. oppiaineiden omat säännöt vaadittavista edeltävistä opinnoista.

Lisäksi maisterin tutkinnon syventävistä opinnoista S 1.1. Orientoivan kirjallisuuden tentin saa tehdä siinä vaiheessa, kun kaikki muut aineopinnot paitsi kanditutkielma on valmiina.  S 1.1. Orientoiva kirjallisuus tulee olla suoritettuna ennen pro gradu -seminaarien aloittamista. Muut syventävät opinnot saa aloittaa sitten, kun koko aineopinnot kanditutkielma mukaanlukien on valmiina.

Pedagogik-koulutuksessa (ruotsinkielinen koulutus) syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradu -seminaareja) voi aloittaa, kun aineopinnoista 45/55 op on suoritettuna.

Maisterin tutkintoon kuuluvan YM 1. hopsin I-osaan kannattaa osallistua syventävien opintojen aloittamista edeltävänä lukukautena.

Tohtorikoulutukseen voi hakea vasta suoritettuaan kasvatustieteen maisterin tutkinnon.

Lähde: Anna Kuuteri

Aikuiskasvatuksen Killan sitsit

Mitä? Hei fuksi, Aikuiskasvatuksen Kilta haluaa SINUT sitsaamaan kanssaan! Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoille tarkoitetuilla sitseillä pääset nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja seurasta. Teemana on tällä kertaa hatut ja päähineet. Lisäinfoa (esim. pukeutumisesta sekä avec- ja pöytäseuruekäytännöistä) löytyy Fuksiblogin event-tiedoista.

Missä? Gustavus Rex, Leppäsuonkatu 11

Milloin? Torstaina 29.11. klo 18 alkaen

Hinta? Alkoholillinen 13 euroa, alkoholiton 10 euroa.

Ilmoittautuminen? Ilmoittautuminen tapahtuu E-lomakkeen kautta. Ilmoittautuminen alkaa ensi maanantaina 5.11. klo 8:00 ja päättyy viimeistään 15.11. klo 23:59. Sitsipaikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittautumislomake saattaa sulkeutua jo aiemmin. Ilmoittautumiset huomioidaan saapumisjärjestyksessä, ole siis nopea. Ilmoittautuminen on sitova.

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on tullut varmasti jo jonkin verran tutuksi viime kuukausien aikana. Tässä kuitenkin vielä joitakin perustietoja, jotta tuntisit yliopistomme entistä paremmin!

Helsingin yliopisto

…on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö.

…toimii neljällä kampuksella Helsingissä.

…on perustettu vuonna 1640.

Yliopiston päätehtävät

Tutkimus. Tieteellinen tutkimus on yliopiston toiminnan perusta.

Opetus. Helsingin yliopiston opetus on läheisessä yhteydessä tutkimukseen. Periaatteena on, että jokainen opettaja on tutkija ja jokainen tutkija opettaa.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Helsingin yliopisto on yhteiskunnallinen vastuunkantaja, tieteen puolestapuhuja ja arvostettu yhteistyökumppani.

Yliopiston strategia

Helsingin yliopiston strategia vuosille 2013–2016 on kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi täällä. Tässä joitakin poimintoja.

Yliopiston missio

Helsingin yliopisto on Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä.

Visio vuoteen 2020: Huipulle ja yhteiskuntaan

Helsingin yliopisto lujittaa asemaansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Se toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.

Strategiset tavoitteet

Kuulua maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon, kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana, olla innostava ja hyvinvoiva yhteisö sekä rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle.

Keskeiset arvot

Yliopistolaisten toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ovat kriittisyys, luovuus sekä pyrkimys tietoon ja totuuteen.

Yliopisto organisaationa

Helsingin yliopiston organisaatiorakenne on kolmiportainen. Yliopistotasoon kuuluvat yliopistokollegio, hallitus, rehtori, kansleri ja keskushallinto. Toisen tason muodostavat tiedekunnat ja erilliset laitokset, ja kolmannen tason tiedekuntien ja erillislaitosten alaiset laitokset ja yksiköt.

Yliopistotaso

Yliopistokollegio. Yliopistokollegion tehtävänä on mm. kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. Yliopistokollegioissa on 50 jäsentä, joista opiskelijoita 15.

Hallitus. Helsingin yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Nykyisessä hallituksessä on 13 jäsentä, joista opiskelijoita kaksi.

Rehtori. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Helsingin yliopiston rehtorina toimii tällä hetkellä siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas Wilhelmsson.

Kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Helsingin yliopiston kanslerina toimii tällä hetkellä teoreettisen filosofian professori Ilkka Niiniluoto.

Keskushallinto. Yliopiston keskushallinnon muodostavat rehtorin kanslia ja yliopistopalvelut. Rehtorin kanslia ja yliopistopalvelut toimivat yhteistyössä tiedekuntien, laitosten ja erillislaitosten kanssa sekä kehittävät yhteistyön muotoja ja yhteisiä menettelytapoja.

Toisen taso

Helsingin yliopisto jakautuu yhteensä 11 eri tiedekuntaan. Tiedekunnassa voi olla laitoksia, erillisiä laitoksia ja tiedekuntien yhteisiä laitoksia. Tiedekuntaa johtaa dekaani.

Yliopistossa on tiedekuntien lisäksi erillisiä laitoksia, jotka hoitavat sellaisia yliopiston päämääriä tukevia tehtäviä, joissa resurssien keskittäminen yhteen yksikköön on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Kolmas taso

Organisaatiorakenteen kolmannen ja viimeisen portaan muodostavat tiedekuntien ja erillisten laitosten alaiset laitokset ja yksiköt.

Helsingin yliopiston organisaatio. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana. Lähde: http://www.helsinki.fi/lyhyesti/organisaatiokaavio.html.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta