ATK-käyttöluvan aktivointi

Yliopiston tietojärjestelmien ja verkkopalveluiden käyttöön tarvitset käyttöluvan, jota käytetään verkkopalveluihin kirjauduttaessa. Käyttölupa sisältää mm. käyttäjätunnuksen, salasanan, sähköpostiosoitteen ja kotihakemiston.

Uudet opiskelijat saavat uuden käyttöluvan automaattisesti, mutta se tulee aktivoida verkossa. Käyttöluvan aktivointi on mahdollista heti, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi (viimeistään 31.8.) ja kun käyttäjän tiedot on saatu syötettyä Helsingin yliopiston opiskelijarekisteriin.

Käyttöluvan aktivoinnin voi tehdä verkossa tai käyttölupapisteissä. Keskustan käyttölupapiste sijaitsee Kaisa-talossa, osoitteessa Fabianinkatu 30, 1. kerros, Kaisa-kirjaston palvelutiskin yhteydessä. Käyttöluvan aktivointiin verkossa tarvitaan verkkopankkitunnukset tai poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti.

>> Siirry käyttöluvan aktivointiin

Ilmoittautuminen kevään opintoihin

Ilmoittautuminen kevään opintoihin alkaa keskiviikkona 12.12. klo 12.

Mitä kursseja valita?

Lukuvuoden aikana tulisi yliopiston suosituksen mukaan suorittaa noin 60 opintopistettä (op), eli noin 30 op per lukukausi. Useat ensimmäisen vuoden opiskelijat jatkavat kevätlukukaudella aineopintoihin, mutta sivuaineenkin voi aloittaa.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tutkintovaatimukset vuosille 2012–2015 löytyvät täältä. Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset täältä.

Tutkintorakennetta koskien voi ottaa yhteyttä käyttäytymistieteiden laitoksen osastosihteeriin, Päivi Latukkaan paivi.latukka[at]helsinki.fi, tai amanuenssiin, Anna Kuuteriin anna.kuuteri[at]helsinki.fi. Jos kaipaat henkilökohtaisempaa apua opintosuunnitelman tekemisessä, voit ottaa yhteyttä meihin tuutoreihin.

Kuinka ilmoittautuminen tapahtuikaan?

Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu WebOodista löytyvän opinto-oppaan kautta (Opetus/Opintojaksot > Opinto-oppaat > Käyttäytymistieteellinen tiedekunta > Käyttäytymistieteiden laitos > Kasvatustieteet/kandidaatti, 2012–2013). Ilmoittautuminen kursseille vaatii sisäänkirjautumisen yliopiston tunnuksilla. WebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen -käyttöopasta pääset halutessasi vilkaisemaan täällä.

Ilmoittautuminen Kielikeskuksen kursseille

Ilmoittautuminen Kielikeskuksen kevään kursseille on seuraavasti:

  • III opetusperiodi, ilmoittautuminen 31.12. – 6.1.2013
  • IV opetusperiodi, ilmoittautuminen 25.2.2013 – 3.3.2013

Kevätlukukausi 2013

Kevätlukukausi 2013 näyttää seuraavalta:

  • III periodi: 14.1. – 3.3.
  • Väliviikko: 4. – 10.3.
  • IV periodi: 11.3. – 19.5.

Opintokokonaisuuden kokoaminen

Milloin ja miten opintokokonaisuus kootaan?

Kun pääaineen opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot tai syventävät opinnot) on valmis tulee opiskelijan pyytää opintokokonaisuuden kokoamista kasvatustieteiden toimistosta kasvatustieteet-neuvonta[at]helsinki.fi.

Opintokokonaisuudet tulee olla koottuna ennen tutkintotodistuksen pyytämistä. Opintokokonaisuudet kannattaa kuitenkin koota heti kun opintokokonaisuus on valmis seuraavista syistä:

  1. Opiskelija näkee itse, mitkä opintokokonaisuudet hänellä on valmiina.
  2. Opiskelijan opintorekisteri selkeytyy.
  3. Opintohallinnon työ helpottuu suuresti mm. opintoneuvonnan ja opintojaksoille ilmoittautuneiden edeltävien opintojen tarkastamisen kannalta.

Arvosana opintokokonaisuudelle

Kun opintokokonaisuus kootaan, lasketaan sille arvosana. Opintokokonaisuuksista saatava arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1–5.

Lähde ja lisätietoja: https://alma.helsinki.fi/doclink/223670

Kasvatustieteen tohtorin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tavoitteena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ovat tieteellisesti merkittävä väitöskirja sekä laajemmin yhteiskuntaa käyttäytymistieteellisillä sovelluksilla palveleva tutkimusperustainen asiantuntijuus.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuuluu siis väitöskirjatutkimuksen tekeminen ja väitöskirjan kirjoittaminen ja sen puolustaminen väittelytilaisuudessa, sekä ennen väitöskirjan tekemistä suoritettavia yleisiä ja sisältöopintoja opiskelijan suuntautumisen mukaan. Väitöskirja on tutkijakoulutuksessa laadittava tohtoritutkinnon opinnäyte, jonka tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.

Tutkintoa suorittava opiskelija perehtyy tutkimusalaansa, sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. Lisäksi opiskelija saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti alansa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.

Tutkijaopintojen tavoiteaika on neljä vuotta kokopäiväisesti opiskellen, yhteensä vähintään 240 opintopistettä. Tutkijakoulutuksessa opiskelevaa opiskelijaa kutsutaan tohtorikoulutettavaksi, ja kasvatustieteen alalta valmistunutta tohtoria joko kasvatustieteen tohtoriksi, KT, tai filosofian tohtoriksi, FT. Vain osa tohtoreista jatkaa uraansa yliopistotutkijana, tutkinto antaa myös edellytykset toimia vaativissa akateemisissa tehtävissä ja erilaisissa asiantuntijuustehtävissä.

Kasvatustieteen tohtorin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisiä opintoja
  • 40–60 op sisältöopintoja
  • 160–180 op väitöskirjatutkimusta
  • = yhteensä 240 op

Opiskelija voi hakea tutkijakoulutukseen maisterin tutkinnon suoritettuaan. Hakeminen tapahtuu palauttamalla väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja tutkijakoulutuksen opintosuunnitelma hakupapereiden kera. Tohtoritutkintoa suorittamaan haetaan siis opiskelijan oman tutkimusidean avulla. Opiskelijan apuna idean muokkaamisessa suunnitelmaksi ovat ohjaavat professorit, joista ainakin yhden on edustettava väiteltävää alaa. Opiskelijan tulee itse etsiä itselleen ohjaajat. Tutkijakoulutukseen ei ole erillistä hakuaikaa, mutta esimerkiksi käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa hakemuksia käsitellään neljä kertaa vuodessa.

Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli monografia tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjassa tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita sekä johdanto- ja yhteenveto-osa.

Väitöskirjalle ei ole määritelty tarkkaa pituutta, vaan aihe ja tehty tutkimustyö määrittelevät pituuden. Monografiat voivat olla 12 sivusta 400 sivuun, yleensä väitöskirjan pituus on kuitenkin yli sata sivua. Artikkeliväitöskirjoissa johdanto- ja yhteenveto-osa on 40–100 sivua, minkä lisäksi väitöskirjassa on 2–10 artikkelia.

Kun väitöskirja on valmis, sen hyväksyy ensin ohjaava professori. Seuraavaksi väitöskirjan hyväksyvät tiedekunnan nimeämät esitarkastajat, jolloin työ on käytännössä hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta väitöstilaisuuden jälkeen.

Väitöstilaisuudessa eli disputaatiossa väittelijä eli respondentti puolustaa väitöskirjaansa julkisesti tiedekunnan määräämää vastaväittäjää eli opponenttia vastaan. Opponentteja voi olla myös kaksi, ja lisäksi yleisön on mahdollista osallistua väittelyyn. Väitöstilaisuutta valvoo kustos, tiedekunnan nimeämä valvoja.

Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan kirjaimin approbaturista laudaturiin. Väitöskirjat ovat aina julkisia, joten opiskelijan on joko painatettava väitöksensä ja/tai julkaistava se verkossa.

Lisensiaatin tutkinto ei ole pakollinen, mutta se voi poikkeustapauksissa olla välitutkinto tohtorin tutkintoa tavoittelevalle. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatin tutkinto on kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. Helsingin yliopistossa lisensiaatin tutkintoon lisensiaatintyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat (60–80 op) kuin tohtorin tutkinnossa, ja myös arvosteluasteikko on vastaava. (Lähde täältä ja täältä.)

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kielijelppi – jelppiä akateemiseen viestintään

Yliopisto-opiskelijalta vaaditaan usein hyvää kirjallista ja suullista viestintää, mutta näitä taitoja harjoitellaan käytännössä vain neljän opintopisteen verran, kursseilla YK 2.1.1. Tieteellinen kirjoittaminen 2 op ja YK 2.1.2 Puheviestintä 2 op. Taitoja voi kuitenkin harjoitella myös itsenäisesti.

Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö ylläpitää Kielijelppi−Språkhjälpen-verkkopalvelua, josta löytyvät erinomaiset ohjeet puheviestintään ja kirjoitusviestintään sekä lisäksi verkkoviestintään.

Puheviestinnän aihealueita

Kirjoitusviestinnän aihealueita

Verkkoviestinnän aihealueita

Ryhmätyötilojen varaus

Ryhmätöitä pursuaa joka tuutista, mutta työskentely UniCafessa keskellä ruuhka-aikaa aiheuttaa paheksuntaa? Missä tapaamiset sitten kannattaisi järjestää? No ryhmätyötiloissa tietenkin!

Minervassa on tarjolla kolme ryhmätyötilaa opiskelijoiden käyttöön (max 10hlö). Kaikissa tiloissa on tietokone & dataprojektori ja ne ovat (tilasta riippuen) käytettävissä klo 8(/14)-20. Keskustakampuksella ryhmätyötiloja löytyy myös mm. Kaisa-talosta ja Aleksandriasta.

Ryhmätyötilojen varaus tapahtuu sähköisen varausjärjestelmän kautta. Pääkirjaston (Kaisa-talon) ryhmätyötilojen varausjärjestelmä ei ole vielä toistaiseksi käytössä, mutta tiloja voi kuitenkin käyttää niiden ollessa vapaana.

Ryhmätyötilat ovat suosittuja, joten muistathan hoitaa varauksen ajoissa!

P.S. Ryhmätyöskentelyssä kannattaa hyödyntää myös opintopiiriwikiä

Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa opiskelijalle edellytykset toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä edellytykset tieteellisiin jatko-opintoihin. Maisterin tutkinnon laajuus kasvatustieteessä on 120 opintopistettä. Maisterivaiheen opiskelijoita kutsutaan maisteriopiskelijoiksi. Suoritettuaan maisterin tutkinnon opiskelijasta tulee kasvatustieteen maisteri, KM.

Maisterivaiheen opintojen suorittamisen voi aloittaa, kun kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot on suoritettu, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi muiden opintojen osalta kesken. Täysipäiväisesti opiskellen maisterin tutkinnon suorittamiseen kuluu kaksi vuotta.

Maisterin tutkinnon opintojen tavoitteena on saavuttaa oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen, valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen tieteellisen tiedon hankkimiseen, viestintään sekä teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Maisterivaiheen opintoihin kuuluu myös työharjoittelu.

Kasvatustieteen maisteriopiskelija voi halutessaan suuntautua opinnoissaan yleiseen kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen tai muuten painottaa opintojaan kiinnostuksensa mukaan kasvatustieteen eri osa-alueisiin. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon voi myös suorittaa erillisissä maisteriohjelmissa, joihin on omat hakunsa.

Käyttäytymistieteiden laitoksella on kaksi maisteriohjelmaaMaster’s Degree Programme in Adult Education and Developmental Work Research sekä Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma. Halutessaan opiskelija voi myös hakea maisterin tutkintoa suorittamaan jonkin toisen tiedekunnan tai koulutuksen maisteriohjelmaan tai maisteriopintoihin. Eri maisteriohjelmista löytyy tietoa yliopiston maisteriohjelmasivuilta täältä.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista: (erillisissä maisteriohjelmissa opintopisteiden määrät voivat vaihdella)

  • 5 op yleisopinnot
  • 85 op syventävät opinnot (sis. 45 op pro gradu -tutkielma, 10 op työharjoittelu)
  • 30 op vapaasti valittavat opinnot ja/tai sivuaineopinnot
  • = yhteensä 120 op

Gradu eli pro gradu -tutkielma on maisterin tutkintoa varten tehtävä 45 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, jolla opiskelija osoittaa oman alansa tuntemusta. Sen tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun kehittäminen. Tutkielma voi olla osa laajempaa tutkimusprojektia tai opiskelija voi tutkia itse valitsemaansa ja perustelemaansa kasvatustieteellistä aihetta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aiheeseen ja tutkimusmenetelmien hallintaa.

Gradun raportointiin ei ole määritelty pituutta, vaan laajuus riippuu paljon käsiteltävästä aiheesta. Raportti on yhtenäinen teos, jossa on usein 4–10 lukua (esim. johdanto, teoria, tutkimusmenetelmät ja aineisto, analysointi, pohdinta ja johtopäätökset) alalukuineen sekä tiivistelmä. Gradun pituutta ei ole määritelty tarkasti, mutta se on laajempi kuin kandidaatin tutkielma, ja selvästi suppeampi kuin väitöskirja. Graduja on tehty eri tiedekunnissa yleensä 10–100 sivun pituuksien väliltä.

Pro gradu -tutkielman tekoon kuuluu myös osallistuminen kolmeen tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin. Tutkielman osana suoritetaan kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur–laudatur.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea tohtoriopintoihin.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Tietoa ja vinkkejä gradun tekemiseen ja ylipäätään kirjoittamiseen Helsingin yliopiston äidinkielen opettajan Kimmo Svinhufvudin Gradutakuu-blogissa
  • Tietoa gradun tekemisestä yliopiston Kirjoita gradu! -blogissa
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen maisteri
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen maisteri-> Opintojaksot -> Syventävät opinnot -> Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit
  • Wikipediasta

Käyttäytymistieteiden laitoksen maisteriohjelmien kotisivut

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Esseen kirjoittaminen

  • Lue lähdekirjallisuutta pitäen mielessäsi esseen aihe ja  lukiessasi voit alkaa hahmotella myös näkökulmaasi.
  • Merkkaa jo lukuvaiheessa ylös mahdolliset ajatukset ja tekstinpätkät sivunumeroineen, joita voisit käyttää esseessä. Tämä säästää aikaa, eikä kaikkia kirjoja tarvitse lukea moneen kertaan. Näin ei myöskään mene sekaisin, mitkä ajatukset olivat omia ja mitkä kirjoista!
  • Suunnittele, suunnittele ja suunnittele! Rajaa aihe, hahmottele rakenne, ota ylös lähdeviittaukset ja lähde sitten kirjoittamaan. On helpompi kirjoittaa, jos tietää mistä on kirjoittamassa.
  • Pohjatyön jälkeen lähde rohkeasti kirjoittamaan. Älä sorru valkoisen paperin kammoon, sillä usein vasta kirjoittaessa saa ajatukset koottua ja joskus voi olla parempi aluksi kirjoittaa edes jotain, kuin olla kirjoittamatta mitään. Tekstiä on helpompi muokata, jos on jotain mitä muokata.
  • Kun kirjoittaminen ei suju.
    • Pidä lyhyt tauko!
    • Palaa lähdekirjallisuuden tai omien muistiinpanojen pariin, voit saada uusia ideoita.
    • Lue mitä olet jo saanut aikaan.
  • Ole valmis muokkaamaan tekstiä.
  • Hyödynnä vertaistukea. Aihe ja näkökulma voivat olla erilaiset, mutta kaikki painivat saman kirjoitusprosessin parissa.
  • Opettele viittaustekniikka ja tee viittaukset jo ensimmäisellä kerralla huolella. Niiden korjaaminen jälkikäteen syö hermoja ja aikaa.

Katso myös Kielijelppi: Kirjoitusviestintä.

Teksti: Netta Metsäaho ja Niina Hinkkanen

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, jonka suoritettuaan kasvatustieteen opiskelijasta eli kasvatustieteen ylioppilaasta tulee kasvatustieteen kandidaatti, KK. Kandidaatin tutkinto on suoritettava välitutkintona ennen maisterin tutkintoa. Tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme vuotta.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisopinnot
  • 25 op perusopinnot
  • 55 op aineopinnot (sis. 10 op kandidaatin tutkielma)
  • 60 op laaja sivuaine
  • 20 op vapaasti valittavat opinnot
  • = yhteensä 180 op

Kandidaatin tutkielma (kandityö, kandi) on kandidaatintutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö. Suuri osa opiskelijoista suorittaa kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa, jolloin kandidaatin tutkielma usein tehdään opintojen kolmantena vuonna. Tutkielman tekoa varten osallistutaan kandidaatin tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin.

Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista, integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Tutkielmaa tehdessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin sekä tehdään itse pienimuotoinen tutkimus tutkimusraportteineen.

Tutkielma on selvästi suppeampi kuin vaikkapa gradu, tiedekunnasta riippuen ohjeellinen pituus vaihtelee 10–40 sivun välillä. Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1–5 viiden ollessa paras arvosana.

Osana kandidaatin tutkielmaa suoritetaan myös kypsyysnäyte, joka kuuluu kandidaatin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivuilta
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti -> Opintojaksot -> Aineopinnot -> Kandidaatintutkielman tekemistä tukeva seminaari
  • Wikipediasta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt. Tutkinnon eri vaiheita valotetaan lisää seuraavien viikkojen aikana!

Kasvatustieteen kandidaatti, maisteri ja tohtori. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana. Kaavio: Netta Metsäaho.

Kaaviota luetaan alhaalta ylös.

Kandidaatin tutkinnon ei tarvitse olla aivan valmis, kun aloittaa maisteriopintoja. Laitos toki suosittelee, että opinnoissa keskitytään ensin kandidaatin tutkinnosta puuttuviin opintoihin ja sitten vasta siirrytään maisterin tutkinnon opintoihin, mutta käytännössä moni tekee molempien tutkintojen opintoja usein jonkun aikaa limittäin muun muassa opintojen jouhevan etenemisen takia.

Maisterin tutkintoon kuuluvia sivuaine- ja vapaasti valittavia opintoja voi opiskella milloin vain huomioiden ko. oppiaineiden omat säännöt vaadittavista edeltävistä opinnoista.

Lisäksi maisterin tutkinnon syventävistä opinnoista S 1.1. Orientoivan kirjallisuuden tentin saa tehdä siinä vaiheessa, kun kaikki muut aineopinnot paitsi kanditutkielma on valmiina.  S 1.1. Orientoiva kirjallisuus tulee olla suoritettuna ennen pro gradu -seminaarien aloittamista. Muut syventävät opinnot saa aloittaa sitten, kun koko aineopinnot kanditutkielma mukaanlukien on valmiina.

Pedagogik-koulutuksessa (ruotsinkielinen koulutus) syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradu -seminaareja) voi aloittaa, kun aineopinnoista 45/55 op on suoritettuna.

Maisterin tutkintoon kuuluvan YM 1. hopsin I-osaan kannattaa osallistua syventävien opintojen aloittamista edeltävänä lukukautena.

Tohtorikoulutukseen voi hakea vasta suoritettuaan kasvatustieteen maisterin tutkinnon.

Lähde: Anna Kuuteri