Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.
***
Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tavoitteena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ovat tieteellisesti merkittävä väitöskirja sekä laajemmin yhteiskuntaa käyttäytymistieteellisillä sovelluksilla palveleva tutkimusperustainen asiantuntijuus.
Tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuuluu siis väitöskirjatutkimuksen tekeminen ja väitöskirjan kirjoittaminen ja sen puolustaminen väittelytilaisuudessa, sekä ennen väitöskirjan tekemistä suoritettavia yleisiä ja sisältöopintoja opiskelijan suuntautumisen mukaan. Väitöskirja on tutkijakoulutuksessa laadittava tohtoritutkinnon opinnäyte, jonka tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.
Tutkintoa suorittava opiskelija perehtyy tutkimusalaansa, sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. Lisäksi opiskelija saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti alansa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
Tutkijaopintojen tavoiteaika on neljä vuotta kokopäiväisesti opiskellen, yhteensä vähintään 240 opintopistettä. Tutkijakoulutuksessa opiskelevaa opiskelijaa kutsutaan tohtorikoulutettavaksi, ja kasvatustieteen alalta valmistunutta tohtoria joko kasvatustieteen tohtoriksi, KT, tai filosofian tohtoriksi, FT. Vain osa tohtoreista jatkaa uraansa yliopistotutkijana, tutkinto antaa myös edellytykset toimia vaativissa akateemisissa tehtävissä ja erilaisissa asiantuntijuustehtävissä.
Kasvatustieteen tohtorin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- 20 op yleisiä opintoja
- 40–60 op sisältöopintoja
- 160–180 op väitöskirjatutkimusta
- = yhteensä 240 op
Opiskelija voi hakea tutkijakoulutukseen maisterin tutkinnon suoritettuaan. Hakeminen tapahtuu palauttamalla väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja tutkijakoulutuksen opintosuunnitelma hakupapereiden kera. Tohtoritutkintoa suorittamaan haetaan siis opiskelijan oman tutkimusidean avulla. Opiskelijan apuna idean muokkaamisessa suunnitelmaksi ovat ohjaavat professorit, joista ainakin yhden on edustettava väiteltävää alaa. Opiskelijan tulee itse etsiä itselleen ohjaajat. Tutkijakoulutukseen ei ole erillistä hakuaikaa, mutta esimerkiksi käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa hakemuksia käsitellään neljä kertaa vuodessa.
Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli monografia tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjassa tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita sekä johdanto- ja yhteenveto-osa.
Väitöskirjalle ei ole määritelty tarkkaa pituutta, vaan aihe ja tehty tutkimustyö määrittelevät pituuden. Monografiat voivat olla 12 sivusta 400 sivuun, yleensä väitöskirjan pituus on kuitenkin yli sata sivua. Artikkeliväitöskirjoissa johdanto- ja yhteenveto-osa on 40–100 sivua, minkä lisäksi väitöskirjassa on 2–10 artikkelia.
Kun väitöskirja on valmis, sen hyväksyy ensin ohjaava professori. Seuraavaksi väitöskirjan hyväksyvät tiedekunnan nimeämät esitarkastajat, jolloin työ on käytännössä hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta väitöstilaisuuden jälkeen.
Väitöstilaisuudessa eli disputaatiossa väittelijä eli respondentti puolustaa väitöskirjaansa julkisesti tiedekunnan määräämää vastaväittäjää eli opponenttia vastaan. Opponentteja voi olla myös kaksi, ja lisäksi yleisön on mahdollista osallistua väittelyyn. Väitöstilaisuutta valvoo kustos, tiedekunnan nimeämä valvoja.
Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan kirjaimin approbaturista laudaturiin. Väitöskirjat ovat aina julkisia, joten opiskelijan on joko painatettava väitöksensä ja/tai julkaistava se verkossa.
Lisensiaatin tutkinto ei ole pakollinen, mutta se voi poikkeustapauksissa olla välitutkinto tohtorin tutkintoa tavoittelevalle. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatin tutkinto on kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. Helsingin yliopistossa lisensiaatin tutkintoon lisensiaatintyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat (60–80 op) kuin tohtorin tutkinnossa, ja myös arvosteluasteikko on vastaava. (Lähde täältä ja täältä.)
Lähteet ja lisätietoa aiheesta
Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja
Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho
