Kasvatustieteen tohtorin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tavoitteena käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ovat tieteellisesti merkittävä väitöskirja sekä laajemmin yhteiskuntaa käyttäytymistieteellisillä sovelluksilla palveleva tutkimusperustainen asiantuntijuus.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuuluu siis väitöskirjatutkimuksen tekeminen ja väitöskirjan kirjoittaminen ja sen puolustaminen väittelytilaisuudessa, sekä ennen väitöskirjan tekemistä suoritettavia yleisiä ja sisältöopintoja opiskelijan suuntautumisen mukaan. Väitöskirja on tutkijakoulutuksessa laadittava tohtoritutkinnon opinnäyte, jonka tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.

Tutkintoa suorittava opiskelija perehtyy tutkimusalaansa, sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. Lisäksi opiskelija saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti alansa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.

Tutkijaopintojen tavoiteaika on neljä vuotta kokopäiväisesti opiskellen, yhteensä vähintään 240 opintopistettä. Tutkijakoulutuksessa opiskelevaa opiskelijaa kutsutaan tohtorikoulutettavaksi, ja kasvatustieteen alalta valmistunutta tohtoria joko kasvatustieteen tohtoriksi, KT, tai filosofian tohtoriksi, FT. Vain osa tohtoreista jatkaa uraansa yliopistotutkijana, tutkinto antaa myös edellytykset toimia vaativissa akateemisissa tehtävissä ja erilaisissa asiantuntijuustehtävissä.

Kasvatustieteen tohtorin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisiä opintoja
  • 40–60 op sisältöopintoja
  • 160–180 op väitöskirjatutkimusta
  • = yhteensä 240 op

Opiskelija voi hakea tutkijakoulutukseen maisterin tutkinnon suoritettuaan. Hakeminen tapahtuu palauttamalla väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja tutkijakoulutuksen opintosuunnitelma hakupapereiden kera. Tohtoritutkintoa suorittamaan haetaan siis opiskelijan oman tutkimusidean avulla. Opiskelijan apuna idean muokkaamisessa suunnitelmaksi ovat ohjaavat professorit, joista ainakin yhden on edustettava väiteltävää alaa. Opiskelijan tulee itse etsiä itselleen ohjaajat. Tutkijakoulutukseen ei ole erillistä hakuaikaa, mutta esimerkiksi käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa hakemuksia käsitellään neljä kertaa vuodessa.

Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen teos eli monografia tai samaa aihetta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Artikkeliväitöskirjassa tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita sekä johdanto- ja yhteenveto-osa.

Väitöskirjalle ei ole määritelty tarkkaa pituutta, vaan aihe ja tehty tutkimustyö määrittelevät pituuden. Monografiat voivat olla 12 sivusta 400 sivuun, yleensä väitöskirjan pituus on kuitenkin yli sata sivua. Artikkeliväitöskirjoissa johdanto- ja yhteenveto-osa on 40–100 sivua, minkä lisäksi väitöskirjassa on 2–10 artikkelia.

Kun väitöskirja on valmis, sen hyväksyy ensin ohjaava professori. Seuraavaksi väitöskirjan hyväksyvät tiedekunnan nimeämät esitarkastajat, jolloin työ on käytännössä hyväksytty, vaikka muodollisesti hyväksyminen tapahtuu vasta väitöstilaisuuden jälkeen.

Väitöstilaisuudessa eli disputaatiossa väittelijä eli respondentti puolustaa väitöskirjaansa julkisesti tiedekunnan määräämää vastaväittäjää eli opponenttia vastaan. Opponentteja voi olla myös kaksi, ja lisäksi yleisön on mahdollista osallistua väittelyyn. Väitöstilaisuutta valvoo kustos, tiedekunnan nimeämä valvoja.

Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan kirjaimin approbaturista laudaturiin. Väitöskirjat ovat aina julkisia, joten opiskelijan on joko painatettava väitöksensä ja/tai julkaistava se verkossa.

Lisensiaatin tutkinto ei ole pakollinen, mutta se voi poikkeustapauksissa olla välitutkinto tohtorin tutkintoa tavoittelevalle. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatin tutkinto on kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. Helsingin yliopistossa lisensiaatin tutkintoon lisensiaatintyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat (60–80 op) kuin tohtorin tutkinnossa, ja myös arvosteluasteikko on vastaava. (Lähde täältä ja täältä.)

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa opiskelijalle edellytykset toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä edellytykset tieteellisiin jatko-opintoihin. Maisterin tutkinnon laajuus kasvatustieteessä on 120 opintopistettä. Maisterivaiheen opiskelijoita kutsutaan maisteriopiskelijoiksi. Suoritettuaan maisterin tutkinnon opiskelijasta tulee kasvatustieteen maisteri, KM.

Maisterivaiheen opintojen suorittamisen voi aloittaa, kun kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot on suoritettu, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi muiden opintojen osalta kesken. Täysipäiväisesti opiskellen maisterin tutkinnon suorittamiseen kuluu kaksi vuotta.

Maisterin tutkinnon opintojen tavoitteena on saavuttaa oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen, valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen tieteellisen tiedon hankkimiseen, viestintään sekä teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Maisterivaiheen opintoihin kuuluu myös työharjoittelu.

Kasvatustieteen maisteriopiskelija voi halutessaan suuntautua opinnoissaan yleiseen kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen tai muuten painottaa opintojaan kiinnostuksensa mukaan kasvatustieteen eri osa-alueisiin. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon voi myös suorittaa erillisissä maisteriohjelmissa, joihin on omat hakunsa.

Käyttäytymistieteiden laitoksella on kaksi maisteriohjelmaaMaster’s Degree Programme in Adult Education and Developmental Work Research sekä Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma. Halutessaan opiskelija voi myös hakea maisterin tutkintoa suorittamaan jonkin toisen tiedekunnan tai koulutuksen maisteriohjelmaan tai maisteriopintoihin. Eri maisteriohjelmista löytyy tietoa yliopiston maisteriohjelmasivuilta täältä.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista: (erillisissä maisteriohjelmissa opintopisteiden määrät voivat vaihdella)

  • 5 op yleisopinnot
  • 85 op syventävät opinnot (sis. 45 op pro gradu -tutkielma, 10 op työharjoittelu)
  • 30 op vapaasti valittavat opinnot ja/tai sivuaineopinnot
  • = yhteensä 120 op

Gradu eli pro gradu -tutkielma on maisterin tutkintoa varten tehtävä 45 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, jolla opiskelija osoittaa oman alansa tuntemusta. Sen tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun kehittäminen. Tutkielma voi olla osa laajempaa tutkimusprojektia tai opiskelija voi tutkia itse valitsemaansa ja perustelemaansa kasvatustieteellistä aihetta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aiheeseen ja tutkimusmenetelmien hallintaa.

Gradun raportointiin ei ole määritelty pituutta, vaan laajuus riippuu paljon käsiteltävästä aiheesta. Raportti on yhtenäinen teos, jossa on usein 4–10 lukua (esim. johdanto, teoria, tutkimusmenetelmät ja aineisto, analysointi, pohdinta ja johtopäätökset) alalukuineen sekä tiivistelmä. Gradun pituutta ei ole määritelty tarkasti, mutta se on laajempi kuin kandidaatin tutkielma, ja selvästi suppeampi kuin väitöskirja. Graduja on tehty eri tiedekunnissa yleensä 10–100 sivun pituuksien väliltä.

Pro gradu -tutkielman tekoon kuuluu myös osallistuminen kolmeen tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin. Tutkielman osana suoritetaan kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur–laudatur.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea tohtoriopintoihin.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Tietoa ja vinkkejä gradun tekemiseen ja ylipäätään kirjoittamiseen Helsingin yliopiston äidinkielen opettajan Kimmo Svinhufvudin Gradutakuu-blogissa
  • Tietoa gradun tekemisestä yliopiston Kirjoita gradu! -blogissa
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen maisteri
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen maisteri-> Opintojaksot -> Syventävät opinnot -> Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit
  • Wikipediasta

Käyttäytymistieteiden laitoksen maisteriohjelmien kotisivut

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, jonka suoritettuaan kasvatustieteen opiskelijasta eli kasvatustieteen ylioppilaasta tulee kasvatustieteen kandidaatti, KK. Kandidaatin tutkinto on suoritettava välitutkintona ennen maisterin tutkintoa. Tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme vuotta.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisopinnot
  • 25 op perusopinnot
  • 55 op aineopinnot (sis. 10 op kandidaatin tutkielma)
  • 60 op laaja sivuaine
  • 20 op vapaasti valittavat opinnot
  • = yhteensä 180 op

Kandidaatin tutkielma (kandityö, kandi) on kandidaatintutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö. Suuri osa opiskelijoista suorittaa kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa, jolloin kandidaatin tutkielma usein tehdään opintojen kolmantena vuonna. Tutkielman tekoa varten osallistutaan kandidaatin tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin.

Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista, integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Tutkielmaa tehdessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin sekä tehdään itse pienimuotoinen tutkimus tutkimusraportteineen.

Tutkielma on selvästi suppeampi kuin vaikkapa gradu, tiedekunnasta riippuen ohjeellinen pituus vaihtelee 10–40 sivun välillä. Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1–5 viiden ollessa paras arvosana.

Osana kandidaatin tutkielmaa suoritetaan myös kypsyysnäyte, joka kuuluu kandidaatin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivuilta
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti -> Opintojaksot -> Aineopinnot -> Kandidaatintutkielman tekemistä tukeva seminaari
  • Wikipediasta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho