Oppimispäiväkirja

Koska suurin osa teistä on juuri aloittanut johdantokurssin, jonka työskentelytapana on oppimispäiväkirja, haluamme neuvoa ja antaa vinkkejä alkuun pääsemiseksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain tekemällä itse (ja saamalla palautetta) opit sinulle luontevan tavan kirjoittaa niin oppimispäiväkirjoja, esseitä tai tenttivastauksia. Älä siis huoli, jos ensimmäiset kurssityöt tuntuvat haastavilta tai et saa kunnolla oppimispäiväkirjan ideasta kiinni!

Mikä on oppimispäiväkirja?

  • Oppimispäiväkirja on nimensä mukaisesti luentosarjan aikana pidettävä ”päiväkirja” kurssin aiheista ja erityisesti näiden aiheiden pohtimista omasta näkökulmasta.
  • Tarkoitus ei ole referoida luentoja sellaisenaan, eikä kirjoittaa päiväkirjaa omasta arjesta.
  • Oppimispäiväkirja on väline oman pohdinnan vahvistamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Luennoilla opetettu ei ole absoluuttinen totuus, vaan hyvin perustellulle kritiikille on aina tilaa!
  • HUOM! Oppimispäiväkirjojen ohjeistus vaihtelee kurssista riippuen.

Käytännön vinkkejä

  • Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa luentojen rinnalla, eikä jättää sitä palautuspäivää edeltävään iltaan. Tämä vaatii itsekuria, mutta on loppupeleissä sen arvoista.
  • Luennoilla kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja. Erityisesti ylös kannattaa kirjoittaa kysymyksiä, kritiikkiä, omia pohdintoja jne. Useimmat luentodiat ovat saatavilla Almassa tai Moodlessa, joten niitä ei välttämättä kannata kopioida sellaisenaan. Hyvät muistiinpanot ovat jo puoli oppimispäiväkirjaa!
  • Tarkat tekniset ohjeet (riviväli, fonttikoko, sivumäärä) annetaan usein kurssin alussa ja niitä tulee noudattaa. Suurella fonttikoolla ei siis kannata yrittää kerryttää sivumäärää.
  • Uskalla kirjoittaa rohkeimmatkin ajatukset!

Lisää tietoa oppimispäiväkirjasta ja muustakin tieteellisestä kirjoittamisesta Helsingin yliopiston Kielijelpistä.

(Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Niina Hinkkanen)

Luentosuoritus vai kirjallisuussuoritus?

Jotkin kursseista voi suorittaa joko luentosuorituksena tai kirjallisuussuorituksena. Usein luentosuoritukseen kuuluu läsnäolo luennoilla, mahdollisesti joitain ryhmätöitä ja tentti. Kirjallisuussuorituksessa opiskelijalle osoitetaan tentittävä kirjallisuus, joka opiskellaan itsenäisesti ja osallistutaan tenttiin sen pohjalta. Mitkä ovat suoritustapojen hyvät ja huonot puolet?

Luentosuoritus

+ Luennot selventävät usein kirjassa vaikeasti muotoiltuja asioita.

+ Luennoitsijat auttavat jäsentämään ja arvioimaan tietoa, esittämään kritiikkiä ja herättämään keskustelua.

+ Opiskelun aikatauluttaminen on helpompaa.

+ Opiskelukavereiden kollektiivinen tuki auttaa jaksamaan.

+ Luennoilla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin.

+ Luennoitsijat ovat usein alansa tutkijoita, joilta voi oppia paljon sellaista, mitä ei kirjasta opi!

Sitova aikataulu.

Luennot saattavat mennä päällekkäin jonkin toisen kurssin kanssa.

Istumalihakset ovat koetuksella kovilla luentopenkeillä.

Kirjallisuussuoritus

+ Vapaampi aikataulu, joten sopii hyvin muiden kurssien tai töiden lomaan.

+ Mahdollistaa aiheiden priorisoinnin omien mielenkiintojen tai aikataulun mukaan.

+ Itsenäisen työskentelyn taidot ja itsekuri harjaantuu.

+ Saa valita itse opiskeluympäristönsä.

 Menettää mahdollisuuden oppia taitavilta luennoitsijoilta.

 Tenttikirjoja on usein iso pino ja niiden lukemiseen menee aikaa. (Kirjallisuussuorituksella ei siis pääse vähemmällä ajankäytöllä, vaikka kalenteri näyttäisikin tyhjältä.)

Lukeminen on yksinäistä puurtamista, ellei sitten perusta lukupiiriä.

 Lukuaikataulusta lipsuu helposti.

Suoritustapoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Plussia ja miinuksia voi kuitenkin käyttää hyödyksi miettiessään itselleen parasta tapaa suorittaa kurssi. Yleisesti suositellaan luentosuoritusta, mutta elämäntilanteesta riippuen kirjallisuussuoritus voi olla joskus parempi vaihtoehto. HUOM! Kurssin mahdolliset suoritustavat vaihtelevat, eikä kaikkia kursseja voi esimerkiksi suorittaa kirjallisuussuorituksena.

Katso vinkkejä myös oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen ja tenttiin lukuun!

Oppimispäiväkirja

Mikä on oppimispäiväkirja?

  • Oppimispäiväkirja on nimensä mukaisesti luentosarjan aikana pidettävä ”päiväkirja” kurssin aiheista ja erityisesti näiden aiheiden pohtimista omasta näkökulmasta.
  • Tarkoitus ei ole referoida luentoja sellaisenaan, eikä kirjoittaa päiväkirjaa omasta arjesta.
  • Oppimispäiväkirja on väline oman pohdinnan vahvistamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Luennoilla opetettu ei ole absoluuttinen totuus, vaan hyvin perustellulle kritiikille on aina tilaa!
  • HUOM! Oppimispäiväkirjojen ohjeistus vaihtelee kurssista riippuen.

Käytännön vinkkejä

  • Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa luentojen rinnalla, eikä jättää sitä palautuspäivää edeltävään iltaan. Tämä vaatii itsekuria, mutta on loppupeleissä sen arvoista.
  • Luennoilla kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja. Erityisesti ylös kannattaa kirjoittaa kysymyksiä, kritiikkiä, omia pohdintoja jne. Useimmat luentodiat ovat saatavilla Almassa tai Moodlessa, joten niitä ei välttämättä kannata kopioida sellaisenaan. Hyvät muistiinpanot ovat jo puoli oppimispäiväkirjaa!
  • Tarkat tekniset ohjeet (riviväli, fonttikoko, sivumäärä) annetaan usein kurssin alussa ja niitä tulee noudattaa. Suurella fonttikoolla ei siis kannata yrittää kerryttää sivumäärää.
  • Uskalla kirjoittaa rohkeimmatkin ajatukset!

Lisää tietoa oppimispäiväkirjasta ja muustakin tieteellisestä kirjoittamisesta Helsingin yliopiston Kielijelpistä.

Allekirjoittanut ei vastaa näiden vinkkien pohjalta tehdyistä oppimispäiväkirjoista! Kyseessä on itse hyväksi havaitut vinkit ja kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Katso myös Miten lukea tenttiin!