Miten lukea tenttiin?

Ensimmäisten tenttien lähestyessä paksut tenttikirjat ja hankalat artikkelit saattavat tuntua pelottavilta. Miten kaiken tuon ehtii lukea? Miten voin muistaa kaiken? Yhtä oikeaa tapaa tenttiin valmistautumiseen ei ole, mutta tässä hiukan vinkkejä.

Keskity kokonaisuuksiin, äläkä yritä päntätä pieniä yksityiskohtia.

Yritä ymmärtää mieluummin kuin muistaa. Hyvä tenttivastaus ei ole kopio kirjasta vaan taas sitä kuuluisaa omaa pohdintaa ja hyvin perusteltuja näkökulmia.

  • Jos osaat selittää kaverille omin sanoin kirjan, artikkelin tai teorian punaisen langan, olet luultavasti ymmärtänyt lukemasi.

Perusta lukupiiri. Yhdessä on aina mukavampaa kuin yksin, ja porukassa on aina joku keneltä kysyä. Lukupiiri myös helpottaa lukurytmin suunnittelua ja siinä pysymistä. Varoitus! Tehokas lukeminen muuttuu helposti juoruiluksi, joten itsekuria tarvitaan!

Tee muistiinpanoja. Tehokkainta on luetun uudelleenjärjestely ja muokkaus, ei kopiointi! Myös kysymyksien kirjoittaminen lukemastaan voi olla hyödyllistä. Muistiinpanojen tekeminen on hidasta, joten ajanhallinta on erityisen tärkeää.

Sivistä kaveria. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta osallistua lukupiiriin, lukemaansa voi aina kertoa omin sanoin kaverille/kämppikselle/seurustelukumppanille/perheenjäsenille. Näin sinun täytyy muokata lukemaasi omaan suuhun sopivaksi ja samalla jaat arvokasta tietoa eteenpäin.

Kokeile rohkeasti uusia tapoja lukea. Opiskelutapoja voi opetella, eikä se tuttu tapa aina välttämättä ole paras. Asiantuntevaa opastusta opiskeluun ja tietoa opiskelutekniikoista saat Antoisampaan opiskeluun -oppaasta.

Allekirjoittanut ei vastaa näiden vinkkien pohjalta saaduista tenttiarvosanoista! Kyseessä on itse hyväksi havaitut vinkit ja kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Katso myös vinkkejä oppimispäiväkirjan tekemiseen!

(Kirjoittaja Niina Hinkkanen)

Oppimispäiväkirja

Koska suurin osa teistä on juuri aloittanut johdantokurssin, jonka työskentelytapana on oppimispäiväkirja, haluamme neuvoa ja antaa vinkkejä alkuun pääsemiseksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain tekemällä itse (ja saamalla palautetta) opit sinulle luontevan tavan kirjoittaa niin oppimispäiväkirjoja, esseitä tai tenttivastauksia. Älä siis huoli, jos ensimmäiset kurssityöt tuntuvat haastavilta tai et saa kunnolla oppimispäiväkirjan ideasta kiinni!

Mikä on oppimispäiväkirja?

  • Oppimispäiväkirja on nimensä mukaisesti luentosarjan aikana pidettävä ”päiväkirja” kurssin aiheista ja erityisesti näiden aiheiden pohtimista omasta näkökulmasta.
  • Tarkoitus ei ole referoida luentoja sellaisenaan, eikä kirjoittaa päiväkirjaa omasta arjesta.
  • Oppimispäiväkirja on väline oman pohdinnan vahvistamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Luennoilla opetettu ei ole absoluuttinen totuus, vaan hyvin perustellulle kritiikille on aina tilaa!
  • HUOM! Oppimispäiväkirjojen ohjeistus vaihtelee kurssista riippuen.

Käytännön vinkkejä

  • Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa luentojen rinnalla, eikä jättää sitä palautuspäivää edeltävään iltaan. Tämä vaatii itsekuria, mutta on loppupeleissä sen arvoista.
  • Luennoilla kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja. Erityisesti ylös kannattaa kirjoittaa kysymyksiä, kritiikkiä, omia pohdintoja jne. Useimmat luentodiat ovat saatavilla Almassa tai Moodlessa, joten niitä ei välttämättä kannata kopioida sellaisenaan. Hyvät muistiinpanot ovat jo puoli oppimispäiväkirjaa!
  • Tarkat tekniset ohjeet (riviväli, fonttikoko, sivumäärä) annetaan usein kurssin alussa ja niitä tulee noudattaa. Suurella fonttikoolla ei siis kannata yrittää kerryttää sivumäärää.
  • Uskalla kirjoittaa rohkeimmatkin ajatukset!

Lisää tietoa oppimispäiväkirjasta ja muustakin tieteellisestä kirjoittamisesta Helsingin yliopiston Kielijelpistä.

(Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Niina Hinkkanen)

Ryhmätyötilojen varaus

Ryhmätöitä pursuaa joka tuutista, mutta työskentely UniCafessa keskellä ruuhka-aikaa aiheuttaa paheksuntaa? Missä tapaamiset sitten kannattaisi järjestää? No ryhmätyötiloissa tietenkin!

Minervassa on tarjolla kolme ryhmätyötilaa opiskelijoiden käyttöön (max 10hlö). Kaikissa tiloissa on tietokone & dataprojektori ja ne ovat (tilasta riippuen) käytettävissä klo 8(/14)-20. Keskustakampuksella ryhmätyötiloja löytyy myös mm. Kaisa-talosta ja Aleksandriasta.

Ryhmätyötilojen varaus tapahtuu sähköisen varausjärjestelmän kautta. Pääkirjaston (Kaisa-talon) ryhmätyötilojen varausjärjestelmä ei ole vielä toistaiseksi käytössä, mutta tiloja voi kuitenkin käyttää niiden ollessa vapaana.

Ryhmätyötilat ovat suosittuja, joten muistathan hoitaa varauksen ajoissa!

P.S. Ryhmätyöskentelyssä kannattaa hyödyntää myös opintopiiriwikiä

Esseen kirjoittaminen

  • Lue lähdekirjallisuutta pitäen mielessäsi esseen aihe ja  lukiessasi voit alkaa hahmotella myös näkökulmaasi.
  • Merkkaa jo lukuvaiheessa ylös mahdolliset ajatukset ja tekstinpätkät sivunumeroineen, joita voisit käyttää esseessä. Tämä säästää aikaa, eikä kaikkia kirjoja tarvitse lukea moneen kertaan. Näin ei myöskään mene sekaisin, mitkä ajatukset olivat omia ja mitkä kirjoista!
  • Suunnittele, suunnittele ja suunnittele! Rajaa aihe, hahmottele rakenne, ota ylös lähdeviittaukset ja lähde sitten kirjoittamaan. On helpompi kirjoittaa, jos tietää mistä on kirjoittamassa.
  • Pohjatyön jälkeen lähde rohkeasti kirjoittamaan. Älä sorru valkoisen paperin kammoon, sillä usein vasta kirjoittaessa saa ajatukset koottua ja joskus voi olla parempi aluksi kirjoittaa edes jotain, kuin olla kirjoittamatta mitään. Tekstiä on helpompi muokata, jos on jotain mitä muokata.
  • Kun kirjoittaminen ei suju.
    • Pidä lyhyt tauko!
    • Palaa lähdekirjallisuuden tai omien muistiinpanojen pariin, voit saada uusia ideoita.
    • Lue mitä olet jo saanut aikaan.
  • Ole valmis muokkaamaan tekstiä.
  • Hyödynnä vertaistukea. Aihe ja näkökulma voivat olla erilaiset, mutta kaikki painivat saman kirjoitusprosessin parissa.
  • Opettele viittaustekniikka ja tee viittaukset jo ensimmäisellä kerralla huolella. Niiden korjaaminen jälkikäteen syö hermoja ja aikaa.

Katso myös Kielijelppi: Kirjoitusviestintä.

Teksti: Netta Metsäaho ja Niina Hinkkanen

Sivuaineinfo tiistaina 16.10.

Mitä?

Oletko miettinyt, mitä voisit valita sivuaineeksi? Onko mielessäsi jokin sivuaine, mutta et tiedä miten ja missä sitä voisi opiskella?

Infoissa käsitellään seuraavia asioita:

  • Mitä opintoja hyväksytään sivuaineeksi?
  • Missä sivuaineita voi suorittaa?
  • JOO-opiskelu muissa yliopistoissa
  • Sivuaineiden opiskelu ulkomailla

Milloin ja missä?

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta järjestää kaksi sivuaineinfoa:

  • käyttäytymistieteiden laitoksen opiskelijoille tiistaina 16.10. klo 16–18 (Siltavuorenpenger 10 aud 1).
  • opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille torstaina 18.10. klo 16–18 (Siltavuorenpenger 10 aud 1).

Tapahtuma myös täällä.

Studia Generalia

Oletko kiinnostunut kasvatustieteen ohella myös muista tieteenaloista? Haluaisitko tutustua ajankohtaisiin teemoihin luennoilla ilman tenttiahdistusta ja oppimispäiväkirjoja? Tähän tuo ratkaisun Studia Generalia!

Studia Generalia on Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa vuodesta 2010 eteenpäin toteutettu hanke, jonka tavoitteena on välittää tietoa yliopiston eri tieteenalojen tutkimuksesta suurelle yleisölle. Studia Generalia-luentosarjat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, joten voit halutessasi ottaa mukaan niin äidin, kaverin kuin anopinkin. Opintopisteitä osallistumisesta ei kerry, mutta luentosarjat ovat luonteeltaan interaktiivisia ja mielenkiintoista keskustelua on varmasti luvassa!

Syksyn 2012 luentosarja järjestetään torstaisin 11.10.–15.11. klo 17.00–19.00, teemana Ruoka ja elämä. Ensimmäisen luennon (11.10, eli jo huomenna!) aiheena on Ravitsemuksen perusteet, josta tulee luennoimaan dosentti Kirsi Pietiläinen, sekä professori Marina Heinonen. Tarkempi aikataulu löytyy täältä.

Studia Generalia-luentosarjat löydät myös netistä. Suorat lähetykset ja aiempien luentosarjojen tallenteet löytyvät täältä. Kustakin luennosta julkaistaan myös tiivistelmä, jonka löydät täältä.

Luennoilla tavataan!

(Lähde: http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/index.htm)

Luentosuoritus vai kirjallisuussuoritus?

Jotkin kursseista voi suorittaa joko luentosuorituksena tai kirjallisuussuorituksena. Usein luentosuoritukseen kuuluu läsnäolo luennoilla, mahdollisesti joitain ryhmätöitä ja tentti. Kirjallisuussuorituksessa opiskelijalle osoitetaan tentittävä kirjallisuus, joka opiskellaan itsenäisesti ja osallistutaan tenttiin sen pohjalta. Mitkä ovat suoritustapojen hyvät ja huonot puolet?

Luentosuoritus

+ Luennot selventävät usein kirjassa vaikeasti muotoiltuja asioita.

+ Luennoitsijat auttavat jäsentämään ja arvioimaan tietoa, esittämään kritiikkiä ja herättämään keskustelua.

+ Opiskelun aikatauluttaminen on helpompaa.

+ Opiskelukavereiden kollektiivinen tuki auttaa jaksamaan.

+ Luennoilla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin.

+ Luennoitsijat ovat usein alansa tutkijoita, joilta voi oppia paljon sellaista, mitä ei kirjasta opi!

Sitova aikataulu.

Luennot saattavat mennä päällekkäin jonkin toisen kurssin kanssa.

Istumalihakset ovat koetuksella kovilla luentopenkeillä.

Kirjallisuussuoritus

+ Vapaampi aikataulu, joten sopii hyvin muiden kurssien tai töiden lomaan.

+ Mahdollistaa aiheiden priorisoinnin omien mielenkiintojen tai aikataulun mukaan.

+ Itsenäisen työskentelyn taidot ja itsekuri harjaantuu.

+ Saa valita itse opiskeluympäristönsä.

 Menettää mahdollisuuden oppia taitavilta luennoitsijoilta.

 Tenttikirjoja on usein iso pino ja niiden lukemiseen menee aikaa. (Kirjallisuussuorituksella ei siis pääse vähemmällä ajankäytöllä, vaikka kalenteri näyttäisikin tyhjältä.)

Lukeminen on yksinäistä puurtamista, ellei sitten perusta lukupiiriä.

 Lukuaikataulusta lipsuu helposti.

Suoritustapoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Plussia ja miinuksia voi kuitenkin käyttää hyödyksi miettiessään itselleen parasta tapaa suorittaa kurssi. Yleisesti suositellaan luentosuoritusta, mutta elämäntilanteesta riippuen kirjallisuussuoritus voi olla joskus parempi vaihtoehto. HUOM! Kurssin mahdolliset suoritustavat vaihtelevat, eikä kaikkia kursseja voi esimerkiksi suorittaa kirjallisuussuorituksena.

Katso vinkkejä myös oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen ja tenttiin lukuun!

Miten lukea tenttiin?

Ensimmäisten tenttien lähestyessä paksut tenttikirjat ja hankalat artikkelit saattavat tuntua pelottavilta. Miten kaiken tuon ehtii lukea? Miten voin muistaa kaiken? Yhtä oikeaa tapaa tenttiin valmistautumiseen ei ole, mutta tässä hiukan vinkkejä.

Keskity kokonaisuuksiin, äläkä yritä päntätä pieniä yksityiskohtia.

Yritä ymmärtää mieluummin kuin muistaa. Hyvä tenttivastaus ei ole kopio kirjasta vaan taas sitä kuuluisaa omaa pohdintaa ja hyvin perusteltuja näkökulmia.

  • Jos osaat selittää kaverille omin sanoin kirjan, artikkelin tai teorian punaisen langan, olet luultavasti ymmärtänyt lukemasi.

Perusta lukupiiri. Yhdessä on aina mukavampaa kuin yksin, ja porukassa on aina joku keneltä kysyä. Lukupiiri myös helpottaa lukurytmin suunnittelua ja siinä pysymistä. Varoitus! Tehokas lukeminen muuttuu helposti juoruiluksi, joten itsekuria tarvitaan!

Tee muistiinpanoja. Tehokkainta on luetun uudelleenjärjestely ja muokkaus, ei kopiointi! Myös kysymyksien kirjoittaminen lukemastaan voi olla hyödyllistä. Muistiinpanojen tekeminen on hidasta, joten ajanhallinta on erityisen tärkeää.

Sivistä kaveria. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta osallistua lukupiiriin, lukemaansa voi aina kertoa omin sanoin kaverille/kämppikselle/seurustelukumppanille/perheenjäsenille. Näin sinun täytyy muokata lukemaasi omaan suuhun sopivaksi ja samalla jaat arvokasta tietoa eteenpäin.

Kokeile rohkeasti uusia tapoja lukea. Opiskelutapoja voi opetella, eikä se tuttu tapa aina välttämättä ole paras. Asiantuntevaa opastusta opiskeluun ja tietoa opiskelutekniikoista saat Antoisampaan opiskeluun -oppaasta.

Allekirjoittanut ei vastaa näiden vinkkien pohjalta saaduista tenttiarvosanoista! Kyseessä on itse hyväksi havaitut vinkit ja kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Katso myös vinkkejä oppimispäiväkirjan tekemiseen!

Oppimispäiväkirja

Mikä on oppimispäiväkirja?

  • Oppimispäiväkirja on nimensä mukaisesti luentosarjan aikana pidettävä ”päiväkirja” kurssin aiheista ja erityisesti näiden aiheiden pohtimista omasta näkökulmasta.
  • Tarkoitus ei ole referoida luentoja sellaisenaan, eikä kirjoittaa päiväkirjaa omasta arjesta.
  • Oppimispäiväkirja on väline oman pohdinnan vahvistamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Luennoilla opetettu ei ole absoluuttinen totuus, vaan hyvin perustellulle kritiikille on aina tilaa!
  • HUOM! Oppimispäiväkirjojen ohjeistus vaihtelee kurssista riippuen.

Käytännön vinkkejä

  • Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa luentojen rinnalla, eikä jättää sitä palautuspäivää edeltävään iltaan. Tämä vaatii itsekuria, mutta on loppupeleissä sen arvoista.
  • Luennoilla kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja. Erityisesti ylös kannattaa kirjoittaa kysymyksiä, kritiikkiä, omia pohdintoja jne. Useimmat luentodiat ovat saatavilla Almassa tai Moodlessa, joten niitä ei välttämättä kannata kopioida sellaisenaan. Hyvät muistiinpanot ovat jo puoli oppimispäiväkirjaa!
  • Tarkat tekniset ohjeet (riviväli, fonttikoko, sivumäärä) annetaan usein kurssin alussa ja niitä tulee noudattaa. Suurella fonttikoolla ei siis kannata yrittää kerryttää sivumäärää.
  • Uskalla kirjoittaa rohkeimmatkin ajatukset!

Lisää tietoa oppimispäiväkirjasta ja muustakin tieteellisestä kirjoittamisesta Helsingin yliopiston Kielijelpistä.

Allekirjoittanut ei vastaa näiden vinkkien pohjalta tehdyistä oppimispäiväkirjoista! Kyseessä on itse hyväksi havaitut vinkit ja kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

Katso myös Miten lukea tenttiin!