Lehdet kuuluvat fuksisyksyyn

Kasvatustieteellisiä lehtiä on yliopistolla tarjolla runsaasti, ja niiden näkökulma vaihtelee aina aikuiskasvatuksesta varhaiskasvatukseen ja koulutuspolitiikasta oppimiseen. Lehtien keskeisintä antia ovat niiden aihealueeseen liittyvät tieteelliset artikkelit, joiden lisäksi sisältöä täydentävät usein erilaiset keskustelunavaukset ja kirja-arvostelut.

Tieteelliset artikkelit päätyvät tiedejulkaisuihin useimmiten vertaisarvioinnin (engl. peer review) kautta. Toimituksen ulkopuoliset vertaisarvioijat ovat alansa asiantuntijoita. He käyvät läpi julkaisuun ehdotetut tekstit ja antavat niihin korjausehdotuksia sekä ottavat kantaa siihen, onko kirjoitus julkaisukelpoinen vai ei. Vertaisarvioijan rooli on neuvoa-antava, ja viime kädessä päätoimittaja yksin tai toimituksen kanssa tekee julkaisupäätöksen. Vertaisarvioinnin tavoite on laadunvarmistuksellinen. Vertaisarvioija esimerkiksi tarkastelee tiedon uutuusarvoa sekä arvioi käytettyjen menetelmien oikeellisuutta, aineiston laatua ja päätelmien johdonmukaisuutta. Kaikkiin epäkohtiin ei ymmärrettävästi voida puuttua tehokkaallakaan vertaisarvioinnilla. ”Siihen pätee kuitenkin Winston Churchillin lausuma demokratiasta, jota hän piti huonona järjestelmänä, mutta mitään läheskään yhtä hyvää ei kukaan ole pystynyt esittämään”, toteaa Kari Raivio. (Raivio 2006.)

Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat tutustuvat usein jo opintojensa alkuvaiheessa ainakin kahteen suomalaiseen julkaisuun: Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisemaan Kasvatus-lehteen sekä Kansanvalistusseuran julkaisemaan Aikuiskasvatus-lehteen. Näiden ja muiden suomenkielisten julkaisuiden lisäksi yliopiston valikoimissa on tarjolla ainakin ruotsin-, englannin- ja saksankielisiä kasvatustieteen alan lehtiä. Lehtiin kannattaa suhtautua muunakin kuin pakollisena kurssikirjallisuutena, sillä niitä lukemalla pysyy hyvin kärryillä ajankohtaisesta (kasvatus)tieteellisestä tutkimuksesta ja keskustelusta. Aktiivisella lehdenlukuharrastuksella siis kehität omaa asiantuntijuuttasi ja havaitset, ettei koko kasvatustieteen kenttää voi mitenkään sisällyttää tutkintorakenteisiin!

Nyrkkisääntö on, että Minervan lehdet ovat pitkälti niiden alojen julkaisuja, joita käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa opetetaan. Lehtien uusimmat numerot löytyvät kirjaston K1-kerroksesta, heti sisäänkäynnin vierestä. Vanhemmat numerot löytyvät hyllytettyinä samasta kerroksesta. Muut keskustakampuksen lehdet löytyvät Kaisa-kirjaston hyllyistä. Nellin kautta on myös mahdollista hakea verkossa julkaistavia journaaleja. (Huom! Moniin verkkoaineistoihin pääsee käsiksi vain yliopiston verkossa, jolloin kotikäyttö edellyttää etäyhteyden muodostamista.)

Lähteet
Raivio, K. 2006. Vertaisarviointi tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Tieteessä tapahtuu 7/2006. Saatavilla verkossa: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0706/0706Raivio.pdf

Ps. Suomalainen Tieteessä tapahtuu –lehti on yleistajuisuutensa, poikkitieteellisyytensä ja ilmaisuutensa johdosta erinomainen tutustumiskohde kenelle tahansa. Tuutori suosittelee!