Aikuiskasvatustieteen professori Yrjö Engeström esittäytyy

Kuka olet ja mikä on (työ)tehtäväsi käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa?

Olen Yrjö Engeström ja toimin aikuiskasvatustieteen professorina. Olen myös tutkimusyksikkö CRADLEn (Center for Research on Activity, Development and Learning) johtaja. Johdan lisäksi CRADLEn vastuulla olevaa Kehittävän työntutkimuksen ja aikuiskasvatustieteen tohtoriohjelmaa Doctoral Program on Developmental Work Research and Adult Education (DWRAE) sekä niin ikään CRADLEn vastuulla olevaa kansainvälistä maisteriohjelmaa Master’s Degree Program on Adult Education and Developmental Work Research (ATMO).

Mistä uusi opiskelija saattaa tuntea sinut? Esim. mahdolliset oppikirjat, artikkelit.

Uusi opiskelija saattaa törmätä kirjoihini, joita on tutkintovaatimuksissa tai muuten käytössä kursseilla. Tällaisia ovat esim. suomenkieliset Perustietoa opetuksesta, Kehittävä työntutkimus ja Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Englanninkielisistä tuorein on From Teams to Knots: Activity-Theoretical Studies of Collaboration and Learning at Work (Cambridge University Press).

Mikä on koulutustaustasi? Mitä olet opiskellut ja missä?

Olen filosofian tohtori, väitellyt täällä Helsingin yliopistossa vuonna 1987, silloisella kasvatustieteen laitoksella.

Mikä aikanaan sai sinut kiinnostumaan kasvatustieteistä?

Kävin koulua 1960-luvulla ja olin hyvin kriittinen silloisen koulun toimintaa kohtaan. Ryhdyin toimimaan ensin Teiniliitossa kouluasiansihteerinä ja sitten opiskelijaliikkeessä Suomen ylioppilaskuntien liitossa korkeakoulupoliittisena sihteerinä. Kasvatustieteestä tuli jo kouluaikana minun oma juttuni, melkeinpä intohimoisen opiskelun ja myöhemmin tutkimisen alue. Olin 1970-luvulla mukana monissa valtion komiteoissa, joissa suunniteltiin koulutusjärjestelmän uudistuksia. Näissä hommissa minulle selveni, että halusin tutkia asioita juuria myöten.

Mikä on mielestäsi tällä hetkellä kasvatustieteen kentällä mielenkiintoisinta?

Itselleni kiinnostavinta on se, että oppiminen ei enää rajoitu kouluihin, vaan sitä tarvitaan ja tapahtuu kaikkialla – työpaikoilla, organisaatioissa, yhteisöissä. Oppiminen ei enää voi olla vain annetun vastaanottamista, vaan yhä enemmän tarvitaan kollektiivista oppimista, jonka avulla hallitaan isoja muutoksia, joiden tuloksia ei voida määritellä ennalta. Tällaista oppimista kutsun ekspansiiviseksi oppimiseksi.

Haluatko jakaa jonkin muiston omien opintojen alusta?

Omien opintojen alkuvaiheessa minä ja monet muut opiskelijat huomasimme, että silloinen kasvatustiede oli paljolti todellisuudelle vierasta tilastotiedettä, jonka takana oli hyvin konservatiivinen ihmiskuva. Kun emme saaneet mielestämme riittäviä muutoksia opetuksen ja tutkintovaatimusten sisältöihin, ryhdyimme järjestämään omia vaihtoehtoisia luentosarjoja. Jälkikäteen yrityksemme saattavat tuntua naiveilta, mutta niissä oli ruutia ja niissä opittu kriittinen epäily jäi pysyväksi.

Onko sinulla terveisiä uusille opiskelijoille?

Seuratkaa sydämenne ääntä!

***

Linkkejä

***

Haastattelu on osa Kasvatustieteiden asiantuntijat esittäytyvät -sarjaa. Lue myös Kristiina Brunilan haastattelu.

Tutkijatohtori Kristiina Brunila esittäytyy

Seuraavien viikkojen aikana Fuksiblogissa esittäytyvät monet käyttäytymistieteiden laitokselta tutut kasvot. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on tutkijatohtori Kristiina Brunila. 

***

Kristiina Brunilan nimi on useimmille fukseille tuttu vuoden 2012 pääsykoeartikkelien kokoelmasta. Kasvotusten hänet on voinut kohdata perusopintojen kurssilla Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri. Tämän lisäksi Brunila vetää graduseminaaria ja ohjaa väitöskirjavaiheen nuoria tutkijoita, joiden kanssa toimimista hän pitää etuoikeutena. Brunila kertoo pitävänsä opettamisesta, mutta tutkijan roolissa aikaa vievät myös muut velvoitteet, kuten julkaisutoiminta, h-indeksin kasvattaminen, kansainvälinen liikkuvuus ja verkostoituminen.

Brunila toimii tutkijatohtorina Kasvatussosiologian tutkimuskeskuksessa sekä varajohtajana Kulttuurisen ja feministisen kasvatuksen tutkimusyksikössä. Lisäksi hän on ”kummitätinä” Rhizome of Critical Studies in Education of Adults –rihmastossa, jonka jäsenistöä kiinnostavat esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, globalismin, aikuiskoulutuksen ja kollektiivisuuden teemat. “Rhizomessa haluamme lisäksi etsiä sellaista toimintakulttuuria yliopistoon ja tiedeyhteisöön joka vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja ylittäisi nykyajalle tyypillistä individualistista eetosta ja kilpailua.”

Kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisina ilmiöinä

Yhteiskunta, toimijuus, valta ja oikeudenmukaisuus ovat Kristiina Brunilaa kiinnostavia teemoja. Ne näkyvät kokonaisvaltaisesti hänen toiminnassaan yliopistolla: omissa opinnoissa, opetuksessa ja tutkimuksessa. “Kiinnostavinta on se miten monin tavoin kasvatus yhteiskunnassa vallan muotona operoi. Minua kiinnostaa kasvatus vallankäyttönä, yhteiskunnallisena instituutiona, politiikkana, kulttuurina ja käytäntönä.”

Osana maisteriopintojaan Brunila luki aikuiskasvatustiedettä, joka hänen mukaansa tarjosi “laaja-alaisen näkökulman kasvatukseen ja koulutukseen yhteiskunnallisina ilmiöinä”. Aikuiskasvatustieteiden lisäksi hänen opiskeluhistoriaansa kuuluu esimerkiksi logistiikkaa ja materiaalitaloutta, markkinointia, kieliä ja viestintää. Yhteiskuntatieteelliseltä suunnalta hän on opiskellut esimerkiksi sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa ja naistutkimusta. “Tohtoriopinnoissani perehdyin erityisesti kasvatussosiologiaan, koulutuspolitiikkaan ja kriittiseen aikuiskasvatustieteen tutkimukseen.” Nykyään Brunilaa kiinnostavat myös kriittinen kriminologian tutkimus ja nuorisotutkimus, jotka kytkeytyvät hyvinkin ajankohtaiseen keskusteluun syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Brunila on kirjoittanut kaksi monografiaa, jotka ovat luettavissa verkossa. Ensi vuonna ilmestyy myös kaksi oikeudenmukaisuuskysymyksiin kietoutuvaa artikkelikokoelmaa, joita Brunila on toimittamassa. ”Ensimmäinen niistä koskee ammatillista koulutusta ja työntekijäkansalaiseksi kouluttamista ja toinen tarkastelee yhteiskunnallista ja aikuiskasvatustieteellistä marginaalia sekä säätelevänä mutta myös tuottavana valtana.”

Yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa hän pitää tärkeänä erityisesti tieteellisen ja kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri –kurssilla hänen tavoitteensa onkin opettaa uusille opiskelijoille yhteiskuntatieteellistä lukutaitoa. ”Haluan samalla herättää kysymyksen kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä ylipäätään tänä päivänä kun yhä useammista aiemmin yhteiskunnallisista ongelmista on tulossa enenevissä määrin ikään kuin yksilöiden mielentilan ongelmia.”

Kasvatustieteilijöillä on Kristiina Brunilan mukaan paljon sanottavaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mutta valitettavan usein kasvatustieteilijä valitsee vaikenemisen. Brunila toivoo saavansa opiskelijat kiinnostumaan yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kasvatuksen hän näkee poliittisena ja valtaan kietoutuneena. Se on läsnä kaikkialla, ei vain perheissä ja luokkahuoneissa.

Opiskelijat barrikadeille!

Uudelle opiskelijalle Kristiina Brunilalla on paljon sanottavaa. Hän painottaa, että olemme yliopistossa kehittämässä tieteellistä ja kriittistä ajattelua sekä itsessämme että muissa. Aiemmin esitettyjen totuuksien toistaminen ei riitä, eikä ontoilla hokemilla yhteiskunnan muutoksesta ja sopeutumisvaatimuksista pitkälle pötkitä. “Miettikää tällaisten hokemien taustoja ja niissä läsnä olevia intressejä, mikä oikein muuttuu vai muuttuuko mikään, mihin tällaista muutos-puhetta oikein tarvitaan ja miettikää myös kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ja tällaisen muutos-puheen tuottajana.”

Brunila haluaa muistuttaa, että opiskelijat ovat tiedeyhteisön jäseniä. Hän kannustaa opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti kurssien, opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun. Hän korostaa debatoimisen ja oman ajattelun testaamisen tärkeyttä; puhuva opettaja, hiljainen opiskelija ja näiden seurauksena vino pino muistiinpanoja on edelleenkin varsin tyypillinen toimintamalli yliopistossa. Mikäli opettaja ei itse kannusta kriittiseen keskusteluun, Kristiina kehottaa järjestämään tällaista itse. “Oppikaa kuulemaan erilaisia ajatuksia ja sallikaa myös itsenne yllättyä monta kertaa.”

Kristiina Brunila arvostaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja intoutuu muistelemaan lämpimästi vuonna 2012 Helsingin yliopistossa järjestettyä Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamista. Tapahtumaa järjestämässä oli mukana useita opiskelijoita aina suunnittelusta käytännön toteutukseen. Brunilan myönteinen suhtautuminen opiskelijayhteistyöhön ei ole jäänyt huomaamatta haalarikansalta itseltään; Aikuiskasvatuksen Kilta esimerkiksi palkitsi hänet vuonna 2011 Vuoden aikuiskouluttaja -tittelillä. Palkintoperusteissa painottui juuri Brunilan toiminta opiskelijoiden mentorina.

Brunila kantaa huolta siitä, että jo opintojen alkuvaiheessa opiskelijat yrittävät merkityksellistää kasvatustiedettä “valjastamalla sitä milloin minkäkin itseään laajemman asian palvelemiseen”. Tutkimuksen merkitys saattaa vielä graduvaiheen opiskelijallekin määrittyä sen perusteella, miten hyvin jokin organisaatio tai yritys siitä hyötyy. “Sosiologit nauraisivat päin naamaa jos sosiologian merkitystä lähdettäisiin etsimään sen kapasiteetista palvella työelämää. Toivoisin että tämä avautuisi opiskelijoille paljon paremmin. Alussa oli kasvatus ja piste.”

Omilta opiskeluajoiltaan Kristiina Brunilalla on kertoa erikoisiakin muistoja. Yhden kurssin lopputyönä toteutettiin näytelmä, jonka teemana oli työelämän eriarvoisuus. Eräällä luennolla opiskelijat puolestaan tanssivat kansantansseja yliopiston käytävillä! Lopuksi kenties hieman yllättävä nippelitieto: Kristiina Brunila kertoo inhonneensa koulua koko nuoruutensa! Aikuiskasvatustieteen opintojen myötä hän huomasi ilokseen suhtautuvansa koulutukseen aivan uudella tavalla.

 

Tule tutustumaan upouuteen Kaisa-taloon!

Mikä on Kaisa-talo? Mistä saan kurssikirjat? Miten tiedonhaku toimii? Entä mitä koulutuksia kirjasto tarjoaa?

Nyt sinulla on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan uuteen, hienoon opiskelijakirjastoomme, Kaisa-taloon! Tutustuttamassa kirjastoon on Kaisa-talon henkilökuntaa. Tämä on siis oiva tilaisuus kysyä asiantuntevalta henkilökunnalta kaikki kirjastoon liittyvät kysymykset!

Heräsikö kiinnostus? Ilmoittaudu mukaan kierrokselle!

Ilmoittautumisohje

Valitse yksi Kaisa-talo-kierros (kierros 1 tai kierros 2) ja ilmoittaudu kierrokselle kohdasta Ilmoittautumiseen. Kaisa-talo-kierrokset ovat sisällöltään jotakuinkin samanlaisia. Yhden Kaisa-talo-kierroksen kesto on noin 1,5–2 tuntia ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan 15 henkilöä.

Kaisa-talo-kierros 1 VIELÄ MUUTAMA PAIKKA JÄLJELLÄ!

  • Ke 19.9. klo 15.00–17.00
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

Kaisa-talo-kierros 2 RUNSAASTI TILAA!

  • Pe 21.9. klo 10.00–12.00
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee todennäköisesti osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

Kierroksella tavataan!

Ilmoittautuminen UniSport-, HYY- ja Kaisa-talo-kierroksille

Alla ilmoittautumisohjeet ja ilmoittautuminen UniSport-, HYY- ja Kaisa-talo-kierroksille. Ilmoittautuminen kierrokselle sulkeutuu edellisenä päivänä klo 23.59. Tervetuloa mukaan!

Huom! Osa kierroksista on peruttu vähäisen kysynnän vuoksi. Nämä kurssit on merkitty alla.

***

Ilmoittautumisohje UniSport-kierrokselle: Valitse yksi UniSport-kierros (kierros 1 tai kierros 2) ja ilmoittaudu kierrokselle kohdasta Ilmoittautumiseen. UniSport-kierrokset ovat sisällöltään jotakuinkin samanlaisia. Yhden UniSport-kierroksen kesto on noin 30 min ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan noin 30 henkilöä.

UniSport-kierros 1

  • Ke 5.9. klo 10.00–11.00
  • Kesto noin 30 min
  • Ryhmäkoko noin 30 hlö/kierros
  • Kierros lähtee keskustakampuksen Hallintorakennukselta (Fabianinkatu 20 C)
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

UniSport-kierros 2 PERUTTU!

  • Ke 5.9. klo 16.00–17.00
  • Kesto noin 30 min
  • Ryhmäkoko noin 30 hlö/kierros
  • Kierros lähtee keskustakampuksen Hallintorakennukselta (Fabianinkatu 20 C)
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

***

Ilmoittautumisohje HYY-kierrokselle: Valitse yksi HYY-kierros (kierros 1 tai kierros 2 tai kierros 3) ja ilmoittaudu kierrokselle kohdasta Ilmoittautumiseen. HYY-kierrokset ovat sisällöltään jotakuinkin samanlaisia. Yhden HYY-kierroksen kesto on noin 45 min ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan 20 henkilöä.

HYY-kierros 1 PERUTTU!

  • Pe 7.9. klo 11.00–12.00
  • Kesto noin 45 min
  • Ryhmäkoko 20 hlö/kierros
  • Kierros lähtee HYYn keskustoimistolta Uudelta ylioppilastalolta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs.)
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

HYY-kierros 2

  • Ke 12.9. klo 15.30–16.30
  • Kesto noin 45 min
  • Ryhmäkoko 20 hlö/kierros
  • Kierros lähtee HYYn keskustoimistolta Uudelta ylioppilastalolta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs.)
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

HYY-kierros 3 PERUTTU!

  • Ke 12.9. klo 16.30–17.30
  • Kesto noin 45 min
  • Ryhmäkoko 20 hlö/kierros
  • Kierros lähtee HYYn keskustoimistolta Uudelta ylioppilastalolta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs.)
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

***

Ilmoittautumisohje Kaisa-talo-kierrokselle: Valitse yksi Kaisa-talo-kierros (kierros 1 tai kierros 2 tai kierros 3 tai kierros 4) ja ilmoittaudu kierrokselle kohdasta Ilmoittautumiseen. Kaisa-talo-kierrokset ovat sisällöltään jotakuinkin samanlaisia. Yhden Kaisa-talo-kierroksen kesto on noin 1,5–2 tuntia ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan 15 henkilöä.

Kaisa-talo-kierros 1

  • Ke 19.9. klo 15.00–17.00
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee todennäköisesti osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

Kaisa-talo-kierros 2

  • Pe 21.9. klo 10.00–12.00
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee todennäköisesti osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

Kaisa-talo-kierros 3 PERUTTU!

  • Ma 24.9. klo 17.30–19.30
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee todennäköisesti osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

tai

Kaisa-talo-kierros 4 PERUTTU!

  • Ke 26.9. klo 14.00–16.00
  • Kesto noin 1,5–2 tuntia
  • Ryhmäkoko 15 hlö/kierros
  • Kierros lähtee todennäköisesti osoitteesta Fabianinkatu 30
  • >> Ilmoittautumiseen (Lisää nimesi listaan.)

Varaslähdön jälkitunnelmat

Nyt on ensimmäinen tapaaminen takana ja fuksivuosi pyöräytetty käyntiin! Oli aivan mahtavaa, että niin moni teistä pääsi paikalle ja oli hienoa saada tutustua teihin. Me tuutorit toivomme, että teillä oli mukava ilta! Jos Varaslähtö jäi väliin, ei hätää, sillä luvassa on vielä monia mahdollisuuksia tutustua omaan fuksiryhmään,  muihin opiskelukavereihin ja tuutoreihin.

Keräsimme illan aikana kysymyksiä, jotka on nyt kerätty vastauksineen Usein kysytyt kysymykset -sivulle. Kiitos kaikille loistavista kysymyksistä! UKK-sivulta löytyvät vastaukset myös kysymyksiin, joita ei ole itse hoksannut kysyä. Lisää kysymyksiä saa esittää milloin vain. Ota yhteyttä omaan tuutoriisi, joka välittää kysymykset eteenpäin.

Palautetta Varaslähdöstä pyydetään e-lomakkeella. Vastausaikaa on sunnuntaihin 2.9. asti.

Ps. HYY-, UniSport– ja Kaisa-talo-kierroksista oli joitakin epäselvyyksiä. Kierroksista on tulossa ilmoittautumislomake alkuviikosta tänne blogiin. Ilmoittautuminen ei siis ole vielä alkanut, ei huolta, vielä ehdit mukaan!

Varaslähtö perjantaina

Ensimmäinen tapaamisemme on ihan pian! Varaslähdössä on mahdollisuus tutustua uusiin opiskelukavereihin, jännittää yhdessä tulevaa fuksivuotta ja kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Fuksit jaetaan tällöin pienempiin ryhmiin, joilla on kaikilla oma tuutorinsa.

Kenelle?

Sinulle, vuoden 2012 kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) fuksi.

Mitä?

Varaslähtö on kasvatustieteiden tuutoreiden järjestämä vapaamuotoinen tutustumisiltama, jossa tutustutaan toisiimme sekä jaetaan ajatuksia ja kysymyksiä alkavasta fuksivuodesta. Kyseessä on nimensä mukaisesti varaslähtö opiskelijaelämään ja monelle ensikosketus tuleviin opiskelukavereihin. Lisäksi tuutorit esittäytyvät ja fuksit jaetaan pienryhmiin, joilla kullakin on oma tuutorinsa. Varaslähtöön kannattaa varautua suojapuvuin ja keihäin! Ei vaan, ottakaa mukaan piknikevästä ja juomaa.

Missä?

Tapaaminen tulevalla kotikampuksella Siltavuorenpenkereellä, Minervan pääovien edessä (Siltavuorenpenger 5 A, Kruunuhaka). Tuutorit päivystävät ovien edustalla ja heidät tunnistaa turkooseista haalareista. Illan edetessä ohjelmaa jatketaan Hakaniemen Tokoinrannassa piknikin merkeissä. Tokoinrannasta siirrymme lopuksi läheiseen Cafe Mascotiin (Neljäs linja 2) jatkamaan iltaa.

Milloin?

Perjantaina 24. elokuuta klo 18. Oman aikataulun puitteissa tapahtumaan voi varata koko illan tai tulla vain hetkeksi. (Yliopiston virallinen orientoiva viikko alkaa maanantaina 27.8.)

Miksi?

Varaslähtö on pehmeä lasku yliopistoelämään. Kaikkia jännittää varmasti jonkin verran ja on mukavampi jännittää yhdessä kuin yksin. Tuutorit toivottavat kaikki fuksit tervetulleiksi! Suosittelemme osallistumaan myös muihin alkuvuoden rientoihin.

Tiedot Varaslähdöstä löytyvät myös hyväksymiskirjeen ohessa tulleesta Peduca-lehdestä. Peduca-lehti myös verkossa täällä.