Helsingin yliopisto
Kansantaloustieteen perusteet 10 op Pääsykoetavaraa pintaa syvemmältä. Maailmantalouden ilmiöiden ymmärtämistä ja yritystoiminnan perusperiaatteita. Markkinoinnin perusteet 5 op Markkinointiajattelun alkusyöte, keskeiset teoriat tutuiksi. Kirjanpidon perusteet 5 op Rahhoo tulloo, rahhoo männöö, mistä se tulloo, minne se männöö… Johdatus ravitsemustieteeseen 5 op Miten hiilihydraatti imeytyy, mitä tarkoittaa terveellisyys ja mitä ihmiset oikeasti syövät. Funktionaaliset elintarvikkeet 3 op Jogurtti-kurssi. Mitä terveysvaikutteisia elintarvikkeita on markkinnoilla ja millä perusteella tuotetta saa kutsua terveysvaikutteiseksi. Organisaatiokäyttäytyminen 5 op Ihmissuhteiden hahmottamista organisaatiossa yleispätevästi, mutta oih, silti niin eksaktisti. Elintarvikeketju 2 op Vierailevat luennoitsijat avaavat ruoan päätymistä pellolta pöytään niin maanviljelyn kuin ravintoarvojen kannalta. Elintarviketeknologia 3 op Mitä on ”säilyvyys”? Homogenointi, pästörointi, jauhaminen, pakastaminen, kuivaaminen, ryöppääminen, säilykkeen valmistaminen ja suklaan valmistus. Viljateknologia 2,5 op Kattava ymmärrys viljatuotteista
TVT-opinnot 3 op Mitä yliopiston verkkoympäristöön kuuluu ja miten kaikki toimii.
Peruskurssit eivät ole kovin vaikeita, joten vähälläkin lukemisella pärjää… jos riman hipominen joskus riittää. Elintarvike-ekonomin tutkinto nojaa toki taloustieteisiin, mutta elintarvikealan substanssiopintoja on myös runsaasti. Viikissä on myös erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa elintarvikealan osaamistaan luentojen ulkopuolellakin.
Rehellisesti sanottuna Manjokkimeklarin arvosanat eivät toistuvasti häikäise briljanssillaan, mutta oman osaamisen mittaaminen kouluasteikon ulkopuolella on myös mahdollinen lähestymistapa. Mielestäni pitkällä aikavälillä tärkeintä on tietoisuus siitä mitä aidosti haluaa oppia elintarvikealasta, niin kursseilla kuin vapaa-ajalla. Jos kurssien teemat jatkuvasti suuntavat harpin ranteeseen niin voi toki kyseenalaistaa oman Viikki-olemassaolonsa. Ei nyt välttämättä eksistentiaalisesti, mutta oman elämän fundamentaalisten arvojen tarkastelu suhteessa toteutuvaan arkeen on mahdollisten maailmojen käsitteen kautta tarkast… krhm. Anteeksi.
Viikissä on hyviä luentoja… ja ei-niin-hyviä. Opetuksen taso vaihtelee, sillä asiantuntevuus ei ikävä kyllä aina yksin riitä opetuksen potentiaalisen räjähdysvoiman laukaisemiseen. Toisaalta, peruskurssien massaluennoilla käydään läpi laajan aihealueen pääasiat nopeasti ja pinnallisesti, joten ymmärettävästi älyllinen kliimaksi rakentunee luontevammin ihan muilla palikoilla.
Jymypaukkuna voin myös paljastaa, että luennon potentiaalinen megamielekkyys on todennäköisempi jos luennon aihe on itselle mielenkiintoinen ja merkityksellinen oman elämän kannalta sekä omat ennakkotiedot aiheesta ovat riittävät. KA-BOOM!
Viikissä on mahtava meininki! Muillakin kampuksilla pyörineenä arvioisin Viikin ihmiset, tilat ja tunnelman väriteorioita mullistavalla papukaijamerkillä. Turha pönöttäminen on korvattu elämänmyönteisellä asenteella ja avoimella suhtautumisella kanssaopiskelijoihin, Viikin leidit säihkyvät ja säväyttävät ja esimerkiksi INFO-talon opetus- ja opiskelutilat ovat erinomaiset. Palmun alla opiskelu INFO-talon kirjaston talvipuutarhassa on jeesh!
Porkkanaekonomien kirjavan joukon 80-luvun reunojen yli venähtänyt ikähaitari tarjoaa kaiken kattavan elämäntarinakollaasin, mutta yhteishenki on saumaton. Opiskeluystävien tukea ei euroissa mitata, mutta arvo ylittäisi moninkertaisesti ei-espoolaisen opiskelijan maksukyvyn. Zägädää, EE11 rokkaa!
– Tomi