Helsingin yliopisto
Nyt vuorossa vähän asiaa siitä hakemisen kannalta kaikkein tärkeimmästä eli metsätieteiden opiskelusta!
Ensimmäisenä vuonna opiskelu koostuu lähinnä kanditutkintoon pakollisista kursseista: ekologian ja ekonomian perusteita, kurssi matematiikkaa ja muutama kurssi tilastotiedettä.
Opiskelu on ainakin tähän mennessä ollut melko vapaata ja läsnäolopakollisia kursseja on ollut vähän. Koska luennoilla ei ole ollut pakko istua, on saanut itse valita parhaan tavan oppia kurssilla vaadittavat asiat ja jaksottaa työmäärää oman jaksamisen mukaan. Minulle se on ollut aamu-unien priorisointi, koska muuten en vaan kykene keskittymään, ja asioiden lukeminen illalla omaan tahtiin.
Yliopistolle on kuitenkin aina kiva tulla, vaikka juuri sinä aamuna ei olisikaan 110% motivoitunut luennosta. Kiitos kuuluu MMYL:n (tiedekunnan ainejärjestöjen kattojärjestö) kerhotilalle eli kavereiden kesken Kertsille. Kertsiltä löytyy melkein aina joku metsäylioppilas hengailemasta tai yrittämästä opiskella ja sen sohville ja pöydän ääreen kerääntyy varsinkin luentojen välissä porukkaa juomaan kahvia ja juttelemaan kaikesta mahdollisesta tenttitärpeistä opiskelijatapahtumiin ja elämän tarkoitukseen. Kuten viime postauksessa mainitsinkin, on yhteishenki metsäylioppilaiden keskuudessa todella hyvä ja oikeastaan kenelle tahansa voi jutella, joten ihmekkös tuo, että Kertsille meinaa välillä juuttua. Oma ennätykseni taitaa olla 4h Kertsillä istumista aamu- ja iltapäiväluennon välissä – ei tullut edes tylsää, koska koko ajan oli juttukavereita paikalla. Ihminen on sosiaalinen eläin 😀
Kertsille kokoontuneiden metsäylioppilaiden keskuudesta löytyy myös aina joku, joka voi selittää luennolla epäselväksi jäänyttä asiaa tai esittää puolesta/vastaan argumentteja mieltä vaivaavaan kysymykseen. Siksi se onkin hyvä paikka opiskella (kunhan vaan ei unohdu juttelemaan).
Syksyllä kurssit lähtivät melkolailla nollasta liikkeelle ja alussa käytiin läpi mm. yhteyttäminen ja korkoa korolle periaate. Mitään ennakkotietoja ei siis tarvittu eikä meidän oletettu heti tietävän kaikkea mahdollista ekosysteemien toiminnasta, metsän arvon laskemisesta tai maakauppojen kiemuroista. Siihen päälle alettiin sitten rakentaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä metsäekosysteemien toiminnasta ja metsätaloudesta.
Pelkkää paksujen opusten lukemista opiskelu ei onneksi ole; oikeasti vain osalla kursseista ylipäätään on mitään kirjaa ja muillakin yleensä vain muutamat kappaleet ovat oleellisia. Opettajan tekemät ja moodlesta (sähköinen kurssialusta) löytyvä luentokalvot sekä omat muistiinpanot ovat tärkeimpiä materiaaleja tenttiin lukiessa. Osalla kursseista (esim. tilastotiede, matikka ja metsäkasvien lajintuntemus) on lisäksi viikottain palautettavia tehtäviä tai laskuharjoituksia. Myös ryhmätöitä on jonkin verran, mikä tasapainottaa itsenäistä työskentelyä.
Itse en ainakaan koe, että ensimmäisen vuoden kursseista mikään olisi ollut ylitsepääsemättömän vaikea. Toki osa, kuten esimerkiksi tilastotiede ja metsänarvioimistieteen kurssi ovat vaatineet oikeasti vaivannäköä ja puurtamista (ja ehkä ihan vähän epätoivon itkua) , mutta tuntuvat ne silti helpommilta ja mukavammilta kuin lukion pitkä matematiikka (pieni selitys: luin lukiossa pitkän matikan, se oli yhtä tuskaa ja kärsimystä).
Jo ensimmäisenä vuonna on ollut mahdollista valita pakollisten kurssien lisäksi kursseja ensi syksynä valittavan erikoistumisalan, metsien ekologian ja käytön ja metsäekonomian ja markkinoinnin, mukaan, koska lukujärjestykseen on jäänyt hyvin tilaa. Itse suunnittelen erikoistumista metsäekologiksi, joten keväälle valitsin mm. metsäekologian sekä trooppisten metsien kurssin ja useat ekonomiksi aikovat taas laskentatoimen perusteita. Osa otti ensimmäisen vuoden kevääseen myös tutkintoon pakollisia kieliopintoja; itse skippasin ne suosiolla tulevaisuuteen.
Monia varmasti kiinnostaa tietää, miltä päivät käytännössä näyttävät. Tässä siis kuva lukujärjestyksestäni 2. periodissa marraskuussa sekä nyt käynnissä olevassa 4. periodissa maaliskuussa. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.
Kuten näkyy, jää muullekin elämälle aikaa eikä opiskella täydy 12h vuorokaudesta. Älkää säikähtäkö tuota marraskuun maanantaita: tilastotieteen luennot videoitiin jolloin ne sai katsoa haluamaansa aikaan ja matematiikan iltapäivän tunti oli tukiopetusryhmä. Käytännössä se oli siis lyhyempi, kuin miltä näyttää.