Kuka tarvitsee funktionaalisia elintarvikkeita?

Funktionaalisten elintarvikkeiden kulku kaupan hyllyille on syntynyt niin kuluttajien kysynnän kuin myös elintarvikevalmistajien tarjonnan yhteisenä lopputulemana. Aika on otollinen yhä terveystietoisemman kuluttajakunnan kysynnän tyydyttämiseen, johon on elintarvikevalmistajilla liiketaloudellinen insentiivi vastata. Elintarviketeollisuuden intresseissä on pyrkiä palvelemaan asiakkaitaan (tai potentiaalisia asiakkaita) ja toiminnan tuloksena luoda oikeanlaisella tuoteportfoliolla ja tuotetarjonnalla kunkin kuluttajan tarpeisiin sopivan tuotteen kulloiseenkin tilanteeseen. Liiketalouden perspektiivistä tarkasteltuna kysymys on siis oikeanlaisesta markkinatuntemuksesta, markkinoiden jakamisesta relevantteihin segmentteihin ja markkinointi toimenpiteiden kohdistamisesta oikein. Kuluttajan kannalta oleellista taas on oikeanlaisen tuotteen löytäminen tiettyyn spesifiin tarkoitukseen. Kuluttaja etsii ratkaisua ongelmaan, johon elintarviketeollisuuden tulisi olla kykeneväinen vastaamaan.

On selvää, että tietyn ”täsmätoiminnon” omaava elintarvike ostetaan palvelemaan paitsi ravitsemuksellista tehtäväänsä, myös tuotteen sisältämien lisäominaisuuksien takia. Mitä suurempaa määrää funktioita elintarvikkeella voidaan osoittaa olevan, sitä parempaa vastinetta kuluttaja kokee ostokselleen saavan. Yritysten kannalta kysymys on lisäarvon tuottamisesta kuluttajalle, jolle lisäominaisuudet voivat olla paitsi mukava lisä, niin myös vastaus oletettuun ravintoaineen saantiin liittyvään haasteeseen (esim. D-vitamiinin saanti, proteiinin saanti, jne…).

Ketkä sitten ovat sitä asiakaskuntaa, jolle elintarviketeollisuus pyrkii tuotetarjontaansa
kohdistamaan? Arvioiden mukaan funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä n.130 miljardiin dollariin (n.96,3 miljardia €). Funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoista 46 prosenttia muodostavat urheilu- ja energiatuotteet. Järjestyksessä toiseksi ja kolmanneksi suurimman osuuden markkinoista ottavat tuotteet joihin on lisätty vitamiineja ja mineraaleja (19%), sekä ruuansulatuskanavan terveyteen liittyvät tuotteet (18%). Jäljelle jäävän osuuden jakavat kalsiumlisä tuotteet (10%), kolesterolin alentaminen (2%) ja muut tuotteet (9%).

Markkinaosuuksissa merkillepantavaa on urheilu- ja energia tuotteiden osuus, joka tuntien
urheilijoiden energian tarpeen on varsin hyvin yleisellä tasolla tunnistettu ja kartoitettu markkina-alue. Mielenkiintoinen fakta sen sijaan on kolesterolin alentamiseen tähtäävien tuotteiden alhainen osuus markkinoista. Länsimaita vaivaavien elintasosairauksien paineessa kolesterolin alentamiseen kykeneville tuotteille voisi ennustaa liiketaloudellisessa mielessä aurinkoista tulevaisuutta. Erityisesti ruuansulatuskanavan terveyteen liittyvien tuotteiden ja erityisruokavalioihin kuuluvien tuotteiden voidaan katsoa liittyvän kiinteästi sellaisten, hyvinkin alidiagnosoitujen sairauksien kuten keliakia ja diabetes hoitoon. Mielestäni erittäin pohtimisen arvoinen seikka on pyrkiä kartoittamaan sitä ketkä tietävät tarvitsevansa funktionaalisia elintarvikkeita ja ketkä taas eivät?

Todellinen kasvupotentiaalihan on suurinta sen kuluttajakunnan keskuudessa, joka ei vielä ole tietoinen funktionaalisten elintarvikkeiden tarjoamista eduista. Funktionaalisia elintarvikkeita käyttävät kuitenkin urheilijoiden ja erityisruokavalion omaavien ihmisten lisäksi myös normaalin ruokavalion omaavat ihmiset, jotka haluavat tuotteiltaan parempaa vastinetta rahoilleen. Tarve vaihtelee ikäryhmän, elämäntapojen ja useimmiten myös sosioekonomisen taustan mukaan.

 

Tarvitseeko lapsi funktionaalisia elintarvikkeita?

Terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin liitetään erilaisia väitteitä. Yhdenlaiset terveysväitteet liittyvät etenkin lasten normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Näihin liitetään mm. D-vitamiinin, kalsiumin, jodin ja raudan saanti. Rauta liitetään lasten kognitiiviseen kehitykseen ja jodi lasten normaaliin kasvuun. D-vitamiinin ja kalsiumin vaikutukset kohdistuvat lasten luuston kasvuun ja kehitykseen.

Jopa neljäsosa pitää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tarjoamista lapsille tärkeänä ilmenee Taloustutkimuksen Danonelle tehdystä tutkimuksesta. Lasten kannattaa käyttää tiettyjä terveysvaikutteisia elintarvikkeita, kuten esimerkiksi hammasterveyttä ylläpitävää ksylitolia tai maitohappobakteereja sisältäviä elintarvikkeita. Maitohappobakteerien vaikutus erityisesti lapsiin on selvä; voidaan helpottaa ripulitauteja sekä antibioottikuurien aiheuttamaa ripulia. Maitohappobakteereilla on myös todettu vaikutus lasten allergian ehkäisyssä. Tietyille erityisryhmille, kuten lapsille, on tehty tuotteita, jotta heidän saantisuositukset täyttyisivät tai jos jostain aineesta on erityisesti pulaa.

Monet lapsille suunnatut funktionaaliset elintarvikkeet, kuten D- vitamiinia ja kalsiumia sisältävät tuotteet, sisältävät myös runsaasti sokeria. Esimerkiksi Danoninon Mansikka-valkoinen hedelmärahka lupaa pakkauksen mukaan lujat luut kalsiumin ja D-vitamiinin turvin. Paukkauksen tuotetieto osioista voi kuitenkin havaita sen sisältävän melko paljon sokeria (12,8 g/100 g).

Lapsiin liitetyt terveysväitteet vaikuttavat etenkin vanhempiin ja heidän suhtautumiseensa lapsilleen tarjoamastaan ruoasta. Voidaan siis kysyä, onko tarkoituksena vaikuttaa vain vanhempien mielikuvaan siitä, että kyseisiä terveydellisiä hyötyjä ei saa muualta kuin funktionaalisista elintarvikkeista? Voiko siis terveellinen ruokavalio sisältää yhtälailla kaiken tarvittavan lasten normaalille kasvulle?

Funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö aikuisiällä

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kukaan normaali ihminen ei tarvitse funktionaalisia elintarvikkeita, vaan tasapainoisella terveellisellä ruokavaliolla saadaan kaikki tarvittavat terveyshyödyt. Joissain tapauksissa funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö saattaa kuitenkin turvata tiettyjen ravintoaineiden riittävän saannin. Tästä hyvä esimerkki on paljon urheilevat ihmiset, joiden ruokavalioon sisältyy usein tuotteita, joihin on lisätty proteiinia esimerkiksi erilaiset proteiinirahkat ja -juomat. Fyysinen aktiivisuus tosiaan lisää proteiinin tarvetta, jolloin näistä tuotteista saattaa olla hyötyä riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi.

Moniin funktionaalisiin elintarvikkeisiin on lisätty vitamiineja ja mineraaleja, joiden runsaammasta saannista ei varmastikaan ole haittaa kenellekään, mutta näiden tuotteiden syöminen ei missään nimessä ole terveyden kannalta välttämätöntä, jos ruokavalio on muuten oikein koostettu. Syömällä runsaasti kasviksia ja hedelmiä voidaan turvata riittävä vitamiinien saanti, ainoana poikkeuksena D-vitamiini. Jokaisen olisikin hyvä kiinnittää huomiota riittävän D-vitamiinin saantiin, joko ruoasta tai sitten ihan ravintolisänä. Tästä syystä esimerkiksi monet maitotuotteet on D-vitaminoitu, mikä turvaa osaltaan suomalaisten D-vitamiinin saantia.

Jos henkilön terveydentila on jollain tavalla poikkeuksellinen, joidenkin funktionaalisten elintarvikkeiden käytöstä saattaa olla hyötyä. Poikkeuksellisista terveydentiloista esimerkkejä ovat esimerkiksi kohonnut kolesteroli, verenpaine tai ylipaino. Esimerkiksi glukomannaanikuidulle on hyväksytty kaksi terveysväitettä, joista toinen liittyy veren kolesteroliarvoihin ja toinen painonpudotuksen helpottamiseen. Viimeisenä mainittakoon, että ksylitoli ehkäisee karieksen muodostumista, joten ksylitolipurukumin- ja pastillien syöminen aterian jälkeen on varmasti myös ihan hyödyllistä kaiken ikäisille.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö vanhuksilla

Moni vanhempi ihminen saattaa kokea terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytön vieraana, sillä kyseessä on termi, joka ei ole välttämättä vielä tullut tutuksi heille. Osa heistä saattaa kokea, ettei tuotteiden käytöstä ole sen suurempaa hyötyä, sillä ennenkin on pärjätty ilman näitä kyseisiä elintarvikkeita.

Jotkut vanhuksista kuitenkin käyttävät jotain terveysvaikutteista elintarvikkeita lääkärin suosituksesta esimerkkinä kolesterolia alentavat Becel- ja Benecol-tuotteet. Kyseisiin tuotteisiin on lisätty kasvistanoliesteriä, joka alentaa veren kolesteroliarvoja. Niitä on muun muassa levitteinä, jogurtteina ja tehojuomina. Näiden tuotteiden käyttö on hyväksi vanhemmille ihmisille, jos kolesteroliarvot ovat kohonneet. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vain kyseisten tuotteiden käyttö riittäisi pidemmälle vaan olisi hyvä tehdä muutos myös ruokavaliossa.

 

 Lähteet

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/mika_funktionaalinen_elintarvike
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/terveysvaikutteiset_elintarvikkeet
http://umami.fi/ruoka-juoma/news/koululaisten-valipalat/
http://www.danone.fi/tuotteet/danonino/danonino-mansikka-valkoinen-hedelmarahka/
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/pop_01_d_vitamiinilisaa.html
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Tuotteet1/Elintarvikkeet/493F3E60567A489DE040A8C0033C3AAA
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/8-terveysvaikutteisten-elintarvikkeiden-markkinat-kasvavat
http://www.pwc.com/us/en/transaction-services/publications/assets/functional-foods.pdf
https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/610602/mod_resource/content/1/Johdanto%202013.pdf
http://www.reportlinker.com/ci02036/Functional-Food.html
https://www.hyvinvoinnin.fi/glukomannaani

634 thoughts on “Kuka tarvitsee funktionaalisia elintarvikkeita?

  1. Onkohan tässä vaaraa, että funktionaalisia elinarvikkeita (niitä, joilla on terveysväite) ryhdytään kategorisesti välttämään – ihan niinkuin E-koodeja ? Moni terveysväite perustuu kuitenkin ihan tavallisiin ravintoaineisiin ja niiden normaaleihin ravitsemuksellisiin tehtäviin. Näiden merkitystä on vain korostettu tuotteen markkinionnissa, sillä toistaiseksi terveysväite myy.

  2. Eikö funktionaalisissa elintarvikkeissa olekin juuri se ongelma, että niitä ostavat ihmiset pitävät muutenkin hyvää huolta terveydestään? Ihmiset, jotka syövät paljon kasviksia ja hedelmiä ostavat mielellään vitaminoituja tuotteita ja urheilevat ihmiset ostavat proteiinipitoisia ja vähärasvaisia tuotteita jne. Vai ostavatko myös ihmiset, jotka eivät välitä ruokavaliostaan tai terveydestään, funktionaalisia elintarvikkeita? Eli saavutetaanko näillä tuotteilla ollenkaan niitä eniten tarvitsemia ihmisiä?

  3. itse olen huomannut, että terveysvaikutteisia elintarvikkeita tupsahtaa välillä itsestäänkin ostoskoriin, joten uskon että ihan tavallisellakin kansalla on mahdollisuus kuluttaa kyseessä olevia tuotteita. Varsinkin ihmiset joilla on jokin erityinen ns. vaiva(laktoosi-intoleranssi, sydän ja verisuonitauti riski yms) haluavat varmasti saada apua tähän ja kuluttavat funktionaalisia elintarvikkeita. Itse pidän huolta terveydestäni ja liikun todella paljon, mutta en silti kaupassa erityisesti “hakeudu” funktionaalisten tuotteiden pariin. Ja toisaalta, ketkä ne oikeastaan ovat, jotka eniten tarvitsevat näitä tuotteita? Eihän niitä välttämättä kukaan erityisesti tarvitse, jos osaa ruokavalion koostaa oikein..

  4. Aiemmin kurssilla läpikäydystä artikkelista tartuin kohtaan, jossa mainittiin että funktionaalisten elintarvikkeiden tehtävänä on paikkailla puutteellista ruokavaliota. Eli toisin sanoen funktionaalisia elintarvikkeita ei tarvitse, jos ruokavalio ja elämäntavat ovat jo muuten kohdallaan. Tämän voisi ajatella koskevan kuitenkin vain perusterveitä henkilöitä, sillä esim. perinnöllisesti hyvin korkea kolesteroli ei helposti alene pelkällä yleisterveellisellä ruokavaliolla.

  5. Oman käsitykseni mukaan terveysväitteisiä tuotteita kauppaavien yritysten ensisijainen tavoite on tuottaa liikevoittoa, jolloin kyseisten tuotteiden suuntaaminen tietyille tai tietyssä elämänvaiheessa oleville henkilöille on osa yrityksen tuotteelle käyttämää markkinastrategiaa. Toki tällaisessa kohdentamisessa on myös terveydellinen ja ravitsemuksellinen näkökulma, alentaahan esimerkiksi becel- levitekin säännöllisesti käytettynä sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisen riskiä, jolloin riskiryhmään edelleen kuuluvat keski-ikäiset miehet ja naiset. Kuten jo tähän mennessä on käynyt ilmi esimerkiksi kurssin luennoilta, tutkijat ovat kyenneet tieteellisesti todistamaan, että tällaisilla erilaisilla hyväksytyillä ”hybridituotteilla” on saatu ihmisten sairastavuus alenemaan ja siksi mielestäni hyvä onkin, että tuotteita osataan hyödyntää. Koska kuitenkin näilläkin markkinoilla on varmasti tähtien joukossa myös susia, korostan tässäkin asiassa kriittisen ajattelukyvyn tärkeyttä. Loppujen lopuksihan ruoka ei ole lääke.

  6. Kiinnostavaa olisi tosiaan tietää ketkä funktionaalisia elintarvikkeita todella ostavat. Oma mielikuvani on sama kuin Saralla, eli niitä ostavat kuluttajat ovat muutenkin tietoisempia oikeanlaisesta ravinnosta ja pitävät itsestään huolta. He myös ymmärtävät terveysväittämät ja niiden tarpeellisuuden itselleen. Pohjimmiltaan elintarvikeyritysten tarkoitushan on oikeanlaisella markkinoinnilla suunnata tuotteet “niitä kaipaaville/tarvitseville” ja sitä kautta saada liikevoittoa. Toisaalta on myös paljon kuluttajia, jotka ymmärtävät esimerkiksi D-vitamiinin saannin tarpeellisuuden ja keskittyvät muokkamaan ruokavalionsa niin, että tarve täyttyy. Onko funktionaaliset elintarvikkeet lopulta vain oikotie onneen? Eli se mikä voitaisiin saavutaa oikeanlaisella ruokavaliolla (mikä vie tietysti aikaa paneutua asiaan ja saattaa muuttaa koko ruokavalion täysin ympäri), saavutetaan helpommin ja nopeammin tuotteilla, jossa tieto terveellisyydestä tuodaan suoraan silmien eteen…ja toisaalta siitä ollaan valmiita myös maksamaan enemmän.

  7. Oli todella valaisevaa saada arviot alan valoisista tulevaisuudennäkymistä sekä siitä, mistä eri tuoteryhmistä funktionaalisten tuotteiden kysyntä koostuu.

    Havahduin kurssin puitteissa pohtimaan julkisten hankintojen ja funktionaalisten elintarvikkeiden välistä suhdetta, kun vieraillessani ala-asteella näin Valion valtavan mainoskampanjan kouluruokalassa Plus-maitoihin liittyen. Koulussa oli siis jaettu kyseisenä päivänä Plus-maitoa normaalin sijaan, höystättynä pahvisilla urheilijahahmoilla ja kivoilla pöytämainoksilla.

    On eri foorumit pohtia sitä, onko tämä sallittavaa kouluruokalassa, mutta toisaalta julkisten ruokailujen puitteissa varsinkin meillä Suomessa on suuri mahdollisuus vaikuttaa ihmisten terveyteen, kun työpaikkaruokailu on niin poikkeuksellisen organisoitua täällä meillä. Eli tarvittaessa yhtesikunnalta löytyy välineet esimerkiksi kolesterolin alentamiseen pyrkimällä vaikuttamaan työpaikkaruokailuun julkisissa työpaikoissa, ja yksityisellä puolella voitaisiin menekkiä edistää esimerkiksi veroastetta muuttamalla.

  8. Ehkä funktionaalisia elintarvikkeita todella tarvitsevia ryhmiä ovat harvassa, mutta olisiko mielekkäämpää hoitaa lievästi kohonnutta kokonaiskolesteroliarvoa funktionaalisilla elintarvikkeilla ja liikunnalla kuin statiineilla? Ruokahan ei saisi olla lääke, mutta itse valitsisin mieluummin ruokavalio- ja elintapamuutoksen.

  9. Yllättävää että urheilu ja energiatuotteilla on noinkin suuri markkinaosuus. Kolesterolia alentavien tuotteiden markkinaosuus on yllättävän pieni. Olisikohan ainakin Becelin tapauksessa kyseessä perinteinen suomalaisten haaste siirtyä kotimaan markkinoilta ulkomaan markkinoille. Olisi kiinnostavaa tietää mistä kolesterolin pieni markkinaosuus johtuu.

    Tiedättekö kuinka paljon lääkärit “määräävät” funktionaalisia elintarvikkeita sairauksien ehkäisyyn ja esimerkiksi kohonneen kolesterolin hoitoon?

  10. Kaupan kassalla työskennellessäni olen huomannut, että suurin osa terveysvaikutteisia elintarvikkeita ostavista ihmisistä ovat juuri sellaisia, jotka elävät muutenkin terveellisesti(ainakin suurimmaksi osaksi), joten tässä asiassa olen samaa mieltä Tietenkin niitä osuu myös epäterveellisimmin elävien kauppakassiin, varmasti juuri sen takia, että esimerkiksi kolesterolia alentavan leivän syöminen on helpompaa kuin koko elämäntapamuutoksen tekeminen, kuten jollain luennolla mainittiinkin.

  11. Kurssilta jäi mieleen, kuinka Ranskassa (ja ehkä muuallakin?) vakuutusyhtiöiltä saa korvausta terveysvaikutteisten tuotteiden käytöstä, esim. kolesterolia alentavat tuotteet. Mielenkiintoinen näkökulma, josta on keskusteltu ajoittain myös Suomessa: Tulisiko yksilön vastuuta lisätä ja hyvistä/terveellisistä valinnoista palkita?

  12. Vaikka funktionaalisten elintarvikkeiden maine vaikuttaa näiden luomiemme blogitekstien keskusteluissa kääntyneen negatiiviseksi kuluttajien harhaan johtamiseksi, tulisi minusta myös muistaa että terveysvaikutteiset tuotteet on kuitenkin lähtökohtaisesti valmistettu kuluttajien terveyttä ajatellen. Esimerkiksi suomalaisten D-vitamiinin riittävästä saannista on ollut puhetta paljon jo pitkän aikaa ja siksi esimerkiksi D-vitamiinin lisääminen maitoon on todella hyvä tapa saada D-vitamiinia ujutettua maitoa paljon kuluttavien suomalaisten ruokavalioon. Ne, jotka eivät ole terveystietoisia, mutta ovat saaneet ehkä ulkopuolelta suosituksia terveellisempien elämäntapojen suuntaan voivat olla liian laiskoja ottamaan esimerkiksi rasvojen laaduista itse selvää. Kyllä se on helpompi tarttua kaupassa tuotteeseen jossa lukee että sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia tällaisessa tilanteessa, ilman terveysväittämiä kuluttaja varmasti toteaisi rasvojen vertailun liian aikaavieväksi ja valitsisi kaupasta vain sen tutun Oivariinin. Joku muu on jo hoitanut rasvojen paremmuusvertailun puolestasi ja olet jo askeleen edempänä tavoitettasi päivittäin käytetyn levitteen vaihtaessasi. Terveysväitteiset elintarvikkeet siis mielestäni myös ohjaavat kuluttajia parempiin valintoihin vaikka niiden joukosta löytyisikin “ruuansulatusjogurtteja” jotka ovat jo ehkä astetta enemmän tuotteen kilpailuttamista ja tätä kautta kuluttajien “harhaanjohtamista”. Vaikka terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat mielestäni positiivinen asia, on tietenkin hyvä osata katsoa joitain tuotteita myös kriittisesti – ja siihen tämän kurssi luo edellytykset!

  13. Hyviä pointteja on kyllä tullut tämän keskustelun myötä!
    Itsekin olen sitä mieltä, että funktionaaliset elintarvikkeet ovat suurimmaksi osaksi tarpeellisia, vaikka kriittisyys ei ole ikinä pahitteeksi varsinkaan uusimpien tuotteiden kohdalla. Funktionaaliset elintarvikkeet helpottavat aika paljon niiden elämää, jotka kiireiltään, laiskuudeltaan ym. eivät ehdi perehtyä terveellisen ruokavalion koostumukseen, mutta silti haluavat pitää itsestään huolta. Ne sopivatkin kuin kala veteen nykyajan kiireisen ihmisen elämäntapaan.

  14. Nimenomaan, tuotteet ovat juuri passeleita niiden kohdalla jotka eivät ehdi itse terveysseikkoihin paneutua tarkemmin, mutta samalla juuri he ovatkin myös parhaiten huijattavissa näiden harhaanjohtavien “terveystuotteiden” kohdalla kun eivät osaa tuotteita kyseenalaistaa. Asialla on monta puolta, onneksi itse nyt kuulumme niihin jotka osaava tuotteita katsoa myös kriittisemmin!

  15. Thanks for your write-up. My partner and i have often noticed that a majority of people are desirous to lose weight simply because wish to show up slim plus attractive. On the other hand, they do not often realize that there are other benefits just for losing weight as well. Doctors state that over weight people experience a variety of conditions that can be instantly attributed to their particular excess weight. The great news is that people who are overweight in addition to suffering from several diseases are able to reduce the severity of their illnesses by losing weight. It’s possible to see a progressive but identifiable improvement in health if even a minor amount of fat reduction is realized.