Toinen kurssikerta: projektiot

Toisella kurssikerralla keskityimme projektioiden aiheuttamiin vääristymiin ja niiden havainnollistamiseen. Kuvassa 1 olen vertaillut, kuinka projektiot ETRS-TM35FIN ja Mercator vääristävät Suomen kuntien pinta-aloja. Kuvasta on nähtävissä, kuinka Suomen kuntien pinta-alojen vääristymät kasvavat kohti pohjoista. Tämä kaava on hyvin tyypillistä Mercatorille: pinta-alavääristymät kasvavat edettäessä kohti napa-alueita. Kuten  Lotta Sainio toteaa blogissaan, Mercatorin vääristymien kasvu kohti pohjoista johtuu siitä, että Mercator on lieriöprojektio. Legendan arvot ilmoittavat prosentteina, kuinka paljon Mercator vääristää pinta-aloja verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon. Kuvasta 1 voidaan huomata, että prosentuaalinen ero on suurimmillaan jopa 8 %:n luokkaa, mikä on hyvinkin merkittävä ero. Huomion arvoista on myös se, kuinka Pohjois-Suomen vääristymät ovat jopa kaksinkertaisia verrattuna Etelä-Suomen vääristymiin.

Kuvassa 2 olen vertaillut Pattersonin ja ETRS-TM35FIN:n vääristymiä, ja voidaan huomata, että projektioiden vääristymien prosentuaaliset erot eivät ole läheskään yhtä suuria kuin Mercatorin tapauksessa. Huomasin nyt blogitekstiä kirjoittaessani, että vääristymäerot ovat itseasiassa melko minimaalisia, ja luokkien määrää olisi voinut vähentää reilusti. Kartta oli laadittu kurssikerralla, ja tallennettu kuvana onedriveen, joten kartan muokkaus ei ole enää mahdollista. Kartasta voidaan kuitenkin huomata, että myös Patterson vääristää Suomen kuntien pinta-aloja enemmän kuin ETRS-TM35FIN ja että vääristymäerot kasvavat edettäessä kohti pohjoista.

Kurssikerralla syvennettiin osittain jo viime kerralla opittuja QGIS-taitoja, mutta opittiin myös täysin uutta asiaa. Opin lisää kartalla tehtävistä mittauksista, eri valintatyökalujen käytöstä sekä field calculator-työkalun hyödyntämisestä. Olen aina tiennyt, että projektiot vääristävät pituuksia ja pinta-aloja kartalla, mutta yllätyin, kuinka suuria eroja eri projektioiden vääristymissä oikeasti onkaan. Tämän johdosta suhtaudun nyt projektioiden esittämään tietoon entistä kriittisemmin. QGIS-ohjelman käyttö, kuten muidenkin graafisten ohjelmien käyttö, voi olla pienistä yksityiskohdista tai juuri oikean napin löytämisestä kiinni. Tälläkin kurssikerralla opin paljon lisää QGIS:n käytöstä, ja osaan toivottavasti seuraavalla kurssikerralla käyttää ohjelmaa sutjakkaammin. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita.

Lähteet:

Lotta Sainio, https://blogs.helsinki.fi/salotta/