University of Helsinki
Viidennellä kurssikerralla mielestäni keskeisin uutena opittu asia oli bufferointi eli puskurivyöhykkeiden luominen. Bufferoinnin opettelu oli mielestäni suhteellisen selkeää, ja sitä tuli harjoiteltua itsenäisiä tehtäviä tehdessä runsaasti. Puskurivyöhykkeitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa jonkin ilmiön esiintymistä jollain tietyllä säteellä jostain halutusta kohteesta. Esimerkiksi, kuinka monta asukasta asuu kilometrin säteellä Helsingin tuomiokirkosta. QGIS-ohjelmassa puskuroinnin kanssa voidaan käyttää valintatyökalua (select by location ja käänteinen valinta), jonka avulla esimerkiksi tuomiokirkosta kilometrin päässä asuva väestö voidaan valita ja tallentaa omaksi tietokannakseen ja tarkastella ominaisuuksia attribuuttitaulukon avulla. Tarkastelu voidaan toteuttaa myös suoraan statistics-työkalulla, eikä tällöin oman tietokannan luominen ole välttämätöntä. Bufferointia voitaisiin mielestäni hyödyntää esimerkiksi saasteiden leviämisen tutkimiseen. Kun saasteiden leviämisen puskurivyöhyke on luotu, voitaisiin esimerkiksi määrittää kuinka kauaksi saastuttavasta tehtaasta asutusta voidaan rakentaa.
Osaan mielestäni QGIS-ohjelman perustaidot, ja erityisesti tämän kurssikerran tehtävissä käytetyt bufferointi- ja valintatyökalut ovat edellisiin kurssikertoihin verrattuna melko hyvin hanskassa. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että kyseisiä taitoja harjoiteltiin itsenäisissä tehtävissä toistojen kautta paljon. Kurssikerran intersection- ja clip-toiminnot jäivät myös osittain mieleen, mutta niiden käytöstä tarvitsisin vielä enemmän toistoja. Hallitsen mielestäni myös digitoinnin suhteellisen hyvin, koska sitä on tullut harjoiteltua muutamalla kurssilla aikaisemmin. Hallitsen myös mittaustyökalun ja field calculatorin käytön. En voi kuitenkaan sanoa olevani tässä vaiheessa suuri paikkatieto-osaaja. Olen biologian pääaineopiskelija, ja minulla on harjoitusta paikkatieto-ohjelmien käytöstä melko vähän. Voin suoralta kädeltä sanoa, että tarvitsen ihan kaikissa QGIS:n käyttötavoissa runsaasti harjoitusta, jotta voisin sanoa osaavani käyttää ohjelmaa sujuvasti.
Tämän viikon tehtävät kuitenkin luonnistuivat itseltäni hyvin viimeistä koulu-tehtävää lukuunottamatta. Myös taajama-tehtävän viimeinen kohta jäi ratkaisematta jostain tuntemattomasta syystä. Tämä voisi johtua mahdollisesti taulukon oudoista arvoista. Selviydyin koulu-tehtävästä kuitenkin Elida Peuhun blogin vinkkien avulla. Suuret kiitokset Elidalle! QGIS on aiheuttanut minulle runsaasti päänvaivaa, mutta ainakin tähän asti on selvitty mielestäni ihan hyvin. Enää kaksi kurssikertaa jäljellä!
- Lentokentät ja asemat
Kuinka monta asukasta Malmin lentoaseman pahimmalla melualueella? 58828
Kuinka monta asukasta 1km säteellä Malmin lentoasemasta? 9049
Kuinka monta asukasta Helsinki-Vantaan välittömässä läheisyydessä? 11758
Kuinka monta prosenttia edellisistä pahimmalla melualueella? 0,16%
Kuinka monta asuu vähintään 55 desibelin alueella? 655
Kuinka monen ihmisen elämää 60 desibelin melu haittaisi, jos lentoliikenteen suunta käännettäisiin laskeutumaan jälleen poikkeuksellisesta suunnasta? 29044
Kuinka monta asukasta alle 500 metrin päässä asemasta? 111765
Kuinka monta prosenttia kaikista asukkaista asuu alle 500 metrin päässä asemasta? 21,7%
Kuinka monta prosenttia alle 500 metrin päässä asemasta asuvista työikäisiä? 67,1%
2. Taajamat
Kuinka monta prosenttia asukkaista asuu taajamissa? 96,2%
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? 2267
Kuinka monta prosenttia edellinen on kaikista kouluikäisistä? 3,9%
Kuinka monella alueella ulkomaalaisia yli 10%…? Ei onnistunut
3. Koulut
Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun uusia oppilaita omasta koulupiiristä? 14
Kuinka montaa yläasteikäistä Yhtenäiskoulun on varauduttava opettamaan? 63
Kuinka suuren osan kouluikäiset muodostavat alueen kaikista asukkaista? 8,4%
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu? 9
Lähteet:
Elida Peuhu, https://blogs.helsinki.fi/elida/