Hankkeet

(Uusimmat hankkeet ensin)

Kieliopilliset evidentiaalit vuorovaikutuksen resurssina: kieltenvälinen näkökulma

Evidentiaalit ovat kieliopillisia morfeemeja, joiden tehtävä on ilmaista puhujan tietolähdettä, kuten aistihavaintoa, päättelyä tai kuulopuhetta. Tutkin hankkeessani, millä tavoin evidentiaaleja käytetään
maailman kielissä ilmaisemaan erilaisia sosiaalisia toimintoja, esimerkiksi puhujan auktoriteetin ilmaisemista tai vastuun ottamista. Vertaan tutkimuksessani evidentiaaleja osana keskustelun rakenneyksikköjä (esim. kysymys-vastauspareja) yhdistäen menetelmiä sekä kielitypologiasta että keskustelunanalyysistä. Tutkimukseni pääpaino on Euraasian sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan vähän tutkituissa vähemmistökielissä, joista on saatavilla kieliarkistoihin tallennettuja keskusteluaineistoja.

 

Luvut uusiksi: kieliopillisen luvun tutkimuksen uudet edistysaskeleet

Kieliopillinen luku (yksikkö, monikko jne.) on keskeinen osa kielten rakennetta, mutta ymmärrämme sen perusteita verrattain heikosti. Erityisen kiinnostavia ovat jakautuneet järjestelmät (jotkin substantiivit merkitsevät lukua yhdellä tavalla, toiset toisella tavalla) ja järjestelmät, joissa on useita kieliopillisia lukuja (binäärisen, yleensä yksikkö vs. monikko, parin lisäksi).Tämä projekti kysyy, mihin luvut ja niiden vaihtelu perustuvat: mikä merkitys on semantiikalla (mihin sanat viittaavat) ja pragmatiikalla (miten sanoja käytetään, miten ne liittyvät puhujien elämään ja kulttuuriin)? Projektissa kehitetään uusi kenttätyömetodologia, jolla semantiikan ja kielen käytön vaikutus saadaan näkyväksi, ja kerätään uutta tietoa luvuista otoksessa britannisia ja kuušilaisia kieliä.

 

ARC Discovery Project “The Building Blocks of Meaning: A linguistic approach”

  • Johtaja: Cliff Goddard (Griffith University). Osallistujat: Zhengdao Ye (Australian National University), David Bullock (University of Washington), Ulla Vanhatalo.
  • 2021-2023, tutkimusta rahoittaa Australian tutkimusneuvosto.

 

Selkokielen ytimessä

  • Johtaja: Ulla Vanhatalo. Osallistujat: Leealaura Leskelä ja Eliisa Uotila.
  • 2020-2022 (2023), tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.
  • Hanke pyörittää Klaara-verkostoa; verkoston kotisivut.

Hanke ”Selkokielen ytimessä” tutkii, millaista selkosuomi on ja millaista sen pitäisi olla. Hanke tuottaa uuttaa tietoa puhutusta selkosuomesta, selityskeinoista selkokielessä, selkokielen sanastosta ja selkokielestä terveydenhuollossa. Hanke ylläpiti Klaara-verkostoa vuosina 2020-2022.

 

Individuation in the grammar: singulatives at the intersection of morphology and semantics

  • Johtaja: Silva Nurmio. Tutkijat: Rahel T. Dires, Matilda Carbo.
  • 2020–2023, tutkimusta rahoittaa Helsingin yliopisto (kolmivuotiset hankkeet)
  • Hankkeen verkkosivut.

Singulatiivi on substantiivin lukumuoto, joka viittaa yksilöön tai yksikköön, ja se muodostetaan lisäämällä morfologinen merkitsin (esim. suffiksi) perusmuotoon, joka ei viittaa yksilöön/yksikköön, esimerkiksi monikkoon, massasubstantiiviin tai muotoon, jolla ei ole lainkaan kieliopillista lukua. Esimerkki on kymrin gwenyn ’mehiläiset’ (merkitsemätön monikko, josta käytetään myös termiä ’kollektiivisana’), SGT gwenyn-en ’mehiläinen’. Rakennamme kieltenvälistä tietokantaa singulatiiveista ja tutkimme kolmea pääaihetta: singulatiivien morfologiaa (millaisia perusmuotoja ja merkitsimiä niillä on?), semantiikkaa ja käyttöä (miksi tiettyihin semanttisiin luokkiin kuuluvat substantiivit merkitsevät lukua tällä tavoin?) ja diakroniaa (miten ja miksi kieleen kehittyy singulatiiveja?).

 

Negaatio ja lauseiden yhdistäminen: typologisia ja käyttöpohjaisia näkökulmia (NiCC)

  • Johtaja: Matti Miestamo. Tutkijat: Olli Silvennoinen, Chingduang Yurayong, Ksenia Shagal (LMU München).
  • 2020-2024, tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia
  • Hankkeen verkkosivut.

Hankkeessa tutkitaan negaation eli kiellon ilmaisua yhdyslauseissa laajasti kieliä vertailevasta kielitypologisesta näkökulmasta. Maailmanlaajuisen kielten vertailun lisäksi hankkeen erityisenä painopistealueena ovat jotkin pohjoisen Euraasian kielet ja kieliryhmät. Vertailevan näkökulman rinnalla aihetta lähestytään käyttöpohjaisen kielitieteen menetelmin ja etsitään yhteyksiä kieltenvälisen ja kielensisäisen variaation välillä.

 

Linguistic Adaptation: Typological and Sociolinguistic Perspectives to Language Variation

  • Johtaja: Kaius Sinnemäki. Tutkijat: Eri Kashima, Francesca Di Garbo (Aix-Marseille), Ricardo Napoleão de Souza (Edinburgh).
  • 2019-2023, tutkimusta rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto
  • Hankkeen verkkosivut.

Hanke yhdistää kielitypologisia ja sosiolingvistisia lähestymistapoja kielen variaation tutkimukseen. Siinä tutkitaan kielen mukautumista eli sitä, missä määrin kielen rakenteisiin vaikuttavat ne sosiolingvistiset ympäristöt, joissa kieltä opitaan ja käytetään. Kehitämme uusia menetelmiä sekä sosiolingvististen ympäristöjen vertailuun  että kielen rakenteiden vertailuun ja analysoimme uutta aineistoa, jonka avulla selvitämme, mukautuvatko kielelliset rakenteet sosiolingvistiseen ympäristöön samalla tavoin maailman eri kielissä.