Elokuvan Dirty Harry (1971) tapahtumat sijoittuvat San Franciscoon. Kaupunki on elokuvassa epämukava paikka. Heti alussa nähdään marmoritaulu, johon on kaiverrettu virantoimituksessa kuolleiden poliisien nimiä sekä aseen piippu, joka osoittaa viereisen talon katolla olevassa uima-altaassa uivaa naista. Elokuvassa väkivallan uhka kaupungissa on jatkuva. Kaupunki esitetään paikkana, joka on kaaoksen tilassa ja jossa Harryn on käytettävä kovia otteita ikään kuin suojellakseen kaupunkilaisia heiltä itseltään. Konkreettisesti tämä tapahtuu Harryn noutaessa juuri hyppäämässä olevan itsemurhakandidaatin kerrostalon katolta.
Scorpio tähtää aseella kerrostalon katolla (lähde: kuvakaappaus elokuvasta Dirty Harry).
Kaupunkiympäristö on Dirty Harryssä film noir -tyyppinen, harmaa, synkkä, terävän ja keskeneräisen näköinen. Clint Eastwoodin näyttelemä Harry assosioituu karjapaimenhahmoon. Asfalttiviidakon sijaan hänen ”oikea ympäristönsä” olisi avoin preeria tai jylhä kanjoni, mutta viran velvoittamana hänen on jäätävä hoitamaan työnsä. Elokuvan lopun takaa-ajokohtaus sijoittuu paikkaan, joka henkii villin lännen estetiikkaa. Harry, nyt ikään kuin omassa ympäristössään, onnistuu saamaan murhaajan kiinni luoden siten kaupunkiin hetkellisen rauhantilan.
San Franciscoon liittyy mielikuva vapaamielisyydestä. Kaupunki on tunnettu muun muassa hippien ja seksuaalivähemmistöjen turvapaikkana. Dirty Harryssa vapaamielisyys vaikuttaa muuttuvan uhkaksi. Ihmisiä sattumanvaraisesti ammuskelevalla murhaajalla nähdään heti alussa olevan pitkä tukka ja hieman myöhemmin rauhanmerkki vyönsoljessa. Toisaalta elokuvassa myös suojellaan vapaamielisyyttä. Violettiin viittaan pukeutunut feminiinisesti liikehtivä mies onnistutaan pelastamaan ampumiselta, ei tosin Harryn toimesta.
Harry menee kaupungintalolle tapaamaan pormestaria (lähde: kuvakaappaus elokuvasta Dirty Harry).
Kaupungin voidaan katsoa ilmaisevan elokuvassa myös vieraantuneisuutta ja eksistentiaalista tilaa. Harryn vaimo on kuollut jouduttuaan rattijuopon takia auto-onnettomuuteen. Harry hoitaa suruaan taistelemalla rikollisia vastaan kaupungin sokkeloisilla kaduilla. Elokuvassa nähdään useita viittauksia uskontoon, kuten Jesus saves -neonvaloteksti ja suurikokoinen risti puistossa, jonne Harryn on määrä viedä lunnasrahat. Uskontoviittaukset tuovat mieleen Kierkegaardin ajatuksen uskonnosta eksistentiaalisesta ahdistuksesta vapauttajana ja merkitysten luojana. Tämän vaihtoehdon sijaan Harry valitsee eräänlaisen Nietzschen filosofian mukaisen yli-ihmisen roolin ja toisenlaisen suhtautumisen eksistentiaalisiin ongelmiin. Oikeuslaitokseen, jota elokuvassa edustaa muun muassa kaupungintalo, luottamisen sijasta hän haluaa itse toimia ja käyttää väkivaltaa sekä katsoo siten oikeuden toteutuvan.
Loppukohtauksen tapahtumapaikan takana kulkee tie (lähde: kuvakaappaus elokuvasta Dirty Harry).
Dirty Harry sisältää hienoja, ”paljonpuhuvia” kamera-ajoja kokokuvasta ja laajasta kokokuvasta yleiskuvaan. Kohtauksen, jossa Harry ja Scorpio kohtaavat urheilustadionilla, lopussa ilmeisesti helikopterilla toteutettu kamera-ajo nostaa ja laajentaa kuvaa, jolloin Scorpion huuto, tuska ja ahdistus vaikuttavat jäävän kiirimään kaupungin ylle. Kohtaamisen pelikentällä voidaan nähdä myös merkitsevän, että Harry on voittanut pelin ensimmäisen erän. Elokuvan lopussa Harry heittää virkamerkkinsä veteen ja kävelee poispäin, jolloin hän vaikuttaa haluavan lopettaa poliisin uransa. Kuvan vaihtuessa kamera-ajon myötä yleiskuvaksi nähdään taustalla mahdollisesti takaisin kaupunkiin johtava tie. Tulkitsen näin ilmaistavan, että vaikka Harry on valmis lopettamaan uransa poliisina, hänen on kuitenkin palattava kaupunkiin ja jatkettava taistelua.
Iina Schwanck