Maantieteen ylioppilaskokeen kestävän kehityksen esseevastauksissa laaja osaamisen kirjo

Julia Leivo, Olli Ruth ja Petteri Muukkonen selvittivät tuoreessa Ainedidaktiikka-lehden artikkelissaan kuinka maantieteen ylioppilaskokeeseen osallistuneet kokelaat hallitsevat taloudellisen kestävän kehityksen keskeiset teemat. Ja kuinka kokelaat osaavat vastauksissaan soveltaa oppimaansa. Leivo ja kumppanit analysoivat ensin millaisia ajattelun taidon tasoja maantieteen ylioppilaskokeen taloudellista kestävää kehitystä käsittelevät kysymykset vaativat kokelailta. Ja seuraavaksi he selvittivät millaisia ajattelun taidon tasoja esseevastauksissa näkyi. Lisäksi he analysoivat mitä keskeisiä kestävän kehityksen sisältöjä kokelaat hallitsivat eniten – ja mitä heikoiten.

Tutkimuksessa analysoitiin Ylioppilastutkintolautakunnan toimittamasta satunnaisotannasta kahden taloudellista kestävää kehitystä käsittelevän kysymyksen esseevastaukset (120 ja 121 kappaletta). Toinen kysymys oli maantieteen ylioppilaskokeiden syksyn 2018 kysymys 7 kahvista ja globalisaatiosta. Ja toinen kysymys oli kevään 2019 kysymys 6 hiekasta ehtyvänä luonnonvarana. Koekysymykset ja niiden alakohdat luokiteltiin vaadittavien ajattelun taidon tasojen mukaan Bloomin taksonomialla. Vastaavasti kokelaiden esseevastaukset luokiteltiin myös ilmenneiden ajattelun taidon tasojen mukaan SOLO-taksonomialla. Tutkimusta varten sekä Bloomin taksonomia että SOLO-taksonomia sovitettiin maantieteen kontekstiin. Mielenkiintoista artikkelissa on lopun liitteinä olevat rekunstruoidut tyyppivastaukset kullekin SOLO-taksonomian tasolle. Kannattaa tutustua.

Tulosten perusteella kaikkein korkeimpia ajattelun taidon tasoja esiintyi vastauksissa niukasti, mutta ei niitä juuri edellytettykään (kuten esimerkiksi luomista). Kysymyksissä edellytettiin pääasiassa aiheen ymmärtämistä, tiedon soveltamista, analysointia ja arvioimista. Vastauksissa ilmenneiden ajattelun taidon tasojen jakauma keskimmäisille tasoille tiedon luokitteluun, arvioimiseen ja keskusteluun, on loogista, koska myös ylioppilaskokeen arvioinneissa pistejakaumat ovat lähes normaalisti jakautuneita. Vain harvat kokelaat ylsivät vaadituille ajattelun taidon tasoille vastauksissaan, mikä on loogista pitää tosiaan mielessä tuon arvioinnin normaalistijakautuneisuuden.

Havaintojensa perusteella Leivo, Ruth ja Muukkonen toteavat, että vaikka kokelaat osasivat mainita ja soveltaa kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä ja teemoja, eivät kokelaat yllättäen useinkaan tuoneet esille tai eivät olleet ymmärtäneet taloudellisen kestävän kehityksen johtoajatusta – siis sitä, että taloudellinen kehitys ei saisi milloinkaan tapahtua ympäristön tai tulevien sukupolvien kustannuksella. Kokelaat kylläkin osasivat aika hyvin muun muassa reiluun kauppaan ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä asioita. Lisäksi kokelaat toivat esseevastauksissaan vain harvoin esille muun muassa luonnonvaroista saatavien tulojen epätasaisen jakautumisen lähde-ja kohdemaan välillä, mikä on kuitenkin keskeistä puhuttaessa luonnonvaroista ja taloudellisesta kestävästä kehityksestä.

Tutkimus tiivistää lopussa muutamia keskeisiä suosituksia opettajille. Leivo, Ruth ja Muukkonen suosittelevat muun muassa lukion maantieteen opettajia keskittymään entistä enemmän varmistamaan sen, että heidän opiskelijansa ymmärtävät kestävän kehityksen syvimmän olemuksen ja keskeisen ajatuksen. Opiskelijat kyllä osaavat luetella paljon kestävään kehitykseen liittyviä asioita vastauksissaan, mutta perusmääritelmä usein puuttuu. Lisäksi opettajien toivotaan harjoituttavan opiskelijoillaan entistä enemmän vastaustekniikkaa; kuten esimerkiksi esseevastausten jäsentelyä ja syy-seuraussuhteiden perustelemista. Näillä eväillä esseevastaukset olisivat laadukkaampia, ja niistä erottuisi opiskelijoiden osaaminen vahvemmin.

Leivon, Ruthin ja Muukkosen artikkeli pohjautuu Julia Leivon pro gradu -tutkielmaan, joka valmistui vuonna 2020. Tutkimusartikkeli on luettavissa Ainedidaktiikka-lehden sivustolla (linkki artikkeliin), ja artikkeli on julkaistu avoimesti saatavilla olevana Open access -artikkelina. Artikkeli on osa professori Sirpa Tanin ja tutkijatohtori Essi Aarnio-Linnanvuoren toimittamaa kestävyyskasvatuksen laajaa ja monipuolista erikoisnumeroa.

Tämä teksti on julkaistu aiemmin 3.1.2021 SIRENE-verkoston blogissa /https://www.sirene.fi/blog/maantieteen-ylioppilaskokeen-kestavan-kehityksen-esseevastauksissa-laaja-osaamisen-kirjo/

Leave a Reply