University of Helsinki
YLLI-projektin aineistonkeruumenetelmien esittelyssä on vuorossa puhelinkysely. Aiemmin olemme esitelleet havainnointeja, some-aineistoja ja liikennevirtamittareita. Siinä missä muut menetelmät tuottavat tarpeisiimme dataa kohdelähiöiden alueella sijaitsevista liikuntapaikoista ja niiden käytön määristä, puhelinkysely keskittyy ihmisiin – lähiöiden asukkaisiin. Tämä on tarpeen, onhan hankkeen perimmäinen eetos on kuitenkin kartoittaa alueellisen segregaation vaikutuksia ja edistää tasavertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Tästä alueelle paikannettu aktiivisuus ei vielä kovin paljoa kerro: toisaalta alueilla liikkuu paljon muualta tulevia ihmisiä samoin kuin lähiöiden asukkaat liikkuvat usein oman asuinalueensa ulkopuolella.
On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut. Mutta kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt
Kyselyn rooli tutkimuksen kokonaisuudessa on ajateltu olevan edustava näyte kohdealueiden väestön fyysisen aktiivisuuden paikoista, ajoista, määristä, esteistä sekä näihin liittyvistä taustatekijöistä. Kuten yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa yleensä tehdään, edustavuuteen pyrittiin strukturoidulla kyselyllä. Laadullisempaakin aineistoa on tarkoitus kerätä, mutta toistaiseksi on odoteltu pandemiatilanteen rauhoittumista. Päätös kyselyn suorittamisesta puhelimitse tehtiin jo ennen käsitystä pandemian kestosta ja vaikutuksista, mutta etenkin näissä olosuhteissa valinta on osoittautunut onnistuneeksi: käyntikyselyitä ei olisi voinut toteuttaa ja perinteisen postikyselyyn ja sen modernimman varianttiin, internetkyselyyn, vastaajien motivointi olisi todennäköisesti kohdejoukossa ollut vähintäänkin haastavaa. Kyselyjä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella ulkopuolinen kaupallinen toimija. Tutkijan näkökulmasta tiukentunut tietosuojalainsäädäntö ja sen tulkinnan hapuilevuus vaativat myös oman jumppaamisensa. Materiaalien säilytyksestä ja jakamisesta konsortion sisällä, tarvittavista luvista ja lausunnoista sekä ”arkaluonteisen” sisällön ja henkilötiedon määrittelyistä käytiin pitkiä keskusteluja useiden tahojen kanssa.
Menetelmän vahvuus ja heikkous on sen vuorovaikutuksellinen toteutus: toisaalta vastaajia voidaan ohjeistaa ja motivoida jatkamaan kyselyä, mutta toisaalta työvoimaintensiivisenä (kalliina) toimintana sekä kyselyn sisällöllisestä laajuudesta että näytteen koosta jouduttiin tinkimään. Ensimmäinen kolmesta kyselykierroksesta oli aikataulutettu joulukuulle 2020 ja ottaen huomioon, että ensimmäinen palkattu työtekijä aloitti lokakuussa, tehtiin suunnittelutyötä varsin hektisesti muiden projektin aloitukseen liittyvien toimien ohessa. Vaikka suunnittelutiimissä oli varsin hyvin kokemusta kyselyiden toteuttamisesta yleisesti, ovat puhelinkyselyt akateemisessa tutkimuksessa olleet sen verran harvinaisempia, että toimiva yhteistyö operoivan yhtiön kanssa oli tarpeen. Monet kyselyn muotoiluun liittyvät asiat universaaleja (esim. vastausvaihtoehtojen kattavuus ja toisensa poissulkevuus), mutta vuorovaikutteisen kyselyn vaatima aika sekä suorittajan (budjettinäkökulma) että vastaajan (sitoutumisnäkökulma) kannalta aiheuttivat jossain määrin päänvaivaa sekä kompromisseja suunnitellun sisällön ja lopullisen toteutuksen välillä. Yhteistyö kaupallisen toimijan kanssa oli kuitenkin sujuvaa, intressit saatiin soviteltua ja kysely toteutettua aikataulun mukaisesti. Toinen kyselykierros samalla formaatilla tehtiin helmikuussa 2021 ja viimeisen ajankohta on kesäkuussa 2021.
Tutkimuksen onnistumisen kannalta olennainen kysymys on myös näytekoon riittävyys toivottuun analyysitasoon nähden. Suhteellisen kalliiseen toteutustapaan päädyttiin juuri sen vuoksi, että sopimus edellyttää näytekoon tavoitteen saavuttamista – esimerkiksi verkkokyselyissä tätä ei voida taata. Puhelinkyselyllä, kuten käytännössä kaikilla kyselyformaateilla, on omat vääristymää perusjoukkoon nähden aiheuttavat vastaajien valikoitumisen mekanisminsa. Kyselyä tehtiin kohdelähiöissä etukäteen tunnetuksi kaupunkien tiedotuskanavien kautta, mutta kiusallinen tosiasia nykyään on, etteivät monet ihmiset vastaa puheluihin, jotka tulevat tuntemattomista numeroista. Aineistossamme tämä näkyy vanhimpien ikäryhmien yliedustuksena vastaajissa. Analysoitavaan aineistoon onkin laskettu alueittain (Huhtasuo ja Kontula) ja sukupuolittain ikäryhmien määrät huomioivat painokertoimet.
Kahden ensimmäisen kyselykierroksen perusteella tutkimuksen kannalta haasteelliseksi on osoittautunut vastaajien ilmoittamien fyysisen aktiivisuuden paikkojen tarkka kohdentaminen. Puhelinkyselyssä ei ollut järkevästi mahdollista kysyä paikkoja strukturoituna, eli haastattelijat ovat kirjanneet paikat avovastauksina, joiden kohdentaminen vaatii usein vahvaa tulkintaa, tai on jopa mahdotonta. Näkemyksen alueiden useimmin käytetyistä liikuntapaikoista ja tyypillisimmistä fyysisen aktiivisuuden muodoista saimme kuitenkin muodostettua. Varsinaiset liikuntapaikat, kuntoratoja lukuun ottamatta, eivät ainakaan näin pandemian ja viileiden kelien aikana olleet kaikkein suosituimpia aktiivisuuden ympäristöjä. Listauksien perusteella sekä Kontulassa että Huhtasuolla paikalliset kuntoradat ja rakentamattomat luontoympäristöt ovat olleet asukkaiden liikkumisen kannalta tärkeimmät paikat, ja kävely/hölkkä/juoksu aivan ylivoimaisesti tärkein liikkumisen muoto. Sisäliikuntapaikat olivat helpommin tunnistettavissa, mutta kohderyhmän (aikuiset) osalta harrastaminen niissä on ollut hyvin rajoitettua tähän saakka tutkittuina ajankohtina.
Yleisemmällä aktiivisuuden paikojen luokittelulla tulokset (taulukko 1) vahvistavat aikaisemmat tutkimustulokset siitä, että kevyen liikenteen väylät ovat keskeisin fyysisen aktiivisuuden areena. Myös kodeissa ja ulkoliikuntapaikoilla (sis. kuntaradat) on oltu liikunnallisesti aktiivisia. Rakentamattomien luontoympäristöjen merkitys korostui Huhtasuon ensimmäisen kierroksen (lunta ei ollut vielä maassa kyselyajankohtana) vastaajien liikkumisessa. Tärkeimpiä liikkumisen paikkoja kysyttäessä lähimetsät ovatkin korostuneesti esillä – Kontulassa niiden vähäisyys mainittiin usein puutteena.
| Fyysinen aktiivisuus haastattelua edeltävän viikon aikana (Myönteiset vastaukset – painotettu) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joulukuu 2020 | Helmikuu 2021 | |||
| Ympäristö: | Kontula | Huhtasuo | Kontula | Huhtasuo |
| Kotona/kotipihalla | 51 % | 48 % | 45 % | 53 % |
| Kevyen liikenteen väylillä | 83 % | 74 % | 79 % | 73 % |
| Rakentamattomissa ympäristöissä | 24 % | 43 % | 33 % | 31 % |
| Ulkoliikuntapaikoilla | 54 % | 60 % | 56 % | 51 % |
| Sisäliikuntapaikoilla | 7 % | 26 % | 19 % | 17 % |
Lähiöohjelman ja YLLI-projektin näkökulmasta keskeisen teeman, yhdenvertaisuuden edistämisen, kannalta vastaajien raportoimat liikkumisen esteet ovat tärkeä osa kyselyn antia. Koettuja haittoja/esteitä haarukoitiin neljällä valmiilla vaihtoehdolla ja avoimella kysymyksellä (taulukko 2). Alueittain ja ajankohdittain tarkasteltuna annetuista vaihtoehdoista mikään ei ponnahda erityisen voimakkaasti esiin. Liikkumispaikkojen puute haittaa hieman enemmän Huhtasuolla kuin Kontulassa, mutta yleisesti ottaen paikkoja koetaan olevan saavutettavissa, eikä niiden kuntokaan usein ole ongelma, eli materiaaliset puitteet ovat koetusti varsin hyvin hoidossa. Puutteita oli koettu lähinnä jonkun, itselle tärkeän lajin suorituspaikan puutteena tai huonona kuntona. Sosiaalisen saavutettavuuden ulottuvuuksista muut paikkojen käyttäjät haittaavana tekijänä on Kontulassa hieman yleisempi kuin Huhtasuolla. Tarkentavan avokysymyksen perusteella muiden käyttäjien aiheuttama haitta ei ole vain perinteiset ”rähinäporukat”, vaan pandemiatilanne näkyy tässäkin muiden ihmisten välttelynä, vaikka ei varsinaisesti ”väkijoukoista” olisikaan kyse. Tiedon puute liikkumisen esteenä mainittiin ensimmäisellä kyselykierroksella Huhtasuolla huomattavan usein, muttei yhtä usein helmikuussa 2021. Muita haittoja koskevaan avokysymykseen listattiin hyvin paljon erilaisia henkilökohtaisia haittoja: mm. terveyteen ja vammoihin liittyviä, mutta myös kiire, rahan puute ja laiskuus passivoivat. Koronauhka mainittiin usein tässäkin.
| Estääkö tai vähentääkö jokin seuraavista asioista sinun liikkumistasi? | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joulukuu 2020 | Helmikuu 2021 | |||
| Minulle sopivien liikkumispaikkojen määrä | Kontula | Huhtasuo | Kontula | Huhtasuo |
| Estää liikkumistani | 5 % | 4 % | 4 % | 8 % |
| Vähentää liikkumistani | 3 % | 8 % | 9 % | 10 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 92 % | 88 % | 87 % | 83 % |
| Liikkumispaikkojen huono kunto | ||||
| Estää liikkumistani | 1 % | 1 % | 2 % | 2 % |
| Vähentää liikkumistani | 8 % | 6 % | 11 % | 10 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 91 % | 93 % | 88 % | 88 % |
| Muut liikkumispaikkojen käyttäjät | ||||
| Estää liikkumistani | 3 % | 4 % | 5 % | 6 % |
| Vähentää liikkumistani | 15 % | 6 % | 13 % | 9 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 81 % | 90 % | 83 % | 86 % |
| Tiedon puute liikkumismahdollisuuksista | ||||
| Estää liikkumistani | 2 % | 1 % | 2 % | 1 % |
| Vähentää liikkumistani | 9 % | 21 % | 15 % | 12 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 89 % | 78 % | 83 % | 88 % |
| Muu syy | ||||
| Estää liikkumistani | 11 % | 8 % | 5 % | 9 % |
| Vähentää liikkumistani | 14 % | 24 % | 22 % | 12 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 75 % | 68 % | 73 % | 79 % |
Koronanviruspandemian vaikutus on siis mainittu monissa eri kysymyksissä liikuntaan vaikuttavana tekijänä: harrasteryhmät ovat tauolla, etenkin sisäliikuntapaikkoja on ollut suljettuna ja yksinkertaisesti muita ihmisiä halutaan välttää. Kyselyssämme pandemian vaikutuksia aktiivisuuteen kysyttiin sekä liikkumisen paikkatyyppien mukaan että yleisellä tasolla (taulukko 3). On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut, mutta muita paikkoja tarkastellessa trendit eivät ole aivan yksioikoisia. Kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt, mutta ulkoliikuntapaikoilla vähennystäkin on tapahtunut melko useilla vastaajilla ja kevyen liikenteen väylillä muutoksen suunnat ovat vielä häilyvämpiä. Kysyttäessä pandemian vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen kokonaisuudessaan vastaukset ovat hieman huolestuttavia: kuten aiemmissakin selvityksissä on havaittu, vaikutus on huomattavasti useammin ollut vähentävä kuin lisäävä. Kolmannen kyselyn valmistuttua paneudumme tarkemmin muutoksiin vaikuttaneisiin taustatekijöihin.
| Koronapandemian aiheuttama muutos eri ympäristöissä (painotettu) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ympäristö: | Joulukuu 2020 | Helmikuu 2021 | ||
| Koti/Kotipiha | Kontula | Huhtasuo | Kontula | Huhtasuo |
| Lisännyt | 22 % | 20 % | 22 % | 12 % |
| Vähentänyt | 8 % | 9 % | 10 % | 6 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 70 % | 71 % | 68 % | 82 % |
| Rakentamattomat ympäristöt | ||||
| Lisännyt | 11 % | 12 % | 20 % | 27 % |
| Vähentänyt | 6 % | 3 % | 5 % | 2 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 83 % | 85 % | 75 % | 70 % |
| Kevyen liikenteen väylät | ||||
| Lisännyt | 13 % | 12 % | 16 % | 10 % |
| Vähentänyt | 17 % | 9 % | 10 % | 15 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 70 % | 79 % | 75 % | 75 % |
| Ulkoliikuntapaikat | ||||
| Lisännyt | 19 % | 21 % | 21 % | 14 % |
| Vähentänyt | 11 % | 9 % | 14 % | 8 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 70 % | 70 % | 66 % | 78 % |
| Sisäliikuntapaikat | ||||
| Lisännyt | 1 % | 1 % | 2 % | 2 % |
| Vähentänyt | 64 % | 57 % | 59 % | 55 % |
| Ei vaikutusta / En osaa sanoa | 35 % | 42 % | 39 % | 43 % |
| Yleinen koronapandemian vaikutus fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään | ||||
| Määrä kasvanut paljon | 6 % | 4 % | 3 % | 6 % |
| Määrä kasvanut jonkin verran | 7 % | 15 % | 9 % | 7 % |
| Ei ole vaikuttanut / En osaa sanoa | 45 % | 44 % | 51 % | 55 % |
| Määrä vähentynyt jonkin verran | 24 % | 26 % | 25 % | 20 % |
| Määrä vähentynyt paljon | 17 % | 11 % | 12 % | 12 % |
Kirjoittajat:
Ilkka Virmasalo & Janne Pyykönen (Jyväskylän yliopisto)
Tämä blogikirjoitus on aiemmin julkaistu 5.5.2021 YLLI-projektin blogissa.