Purkausterveiset Islannista!

Terveisiä Islannista! Olen Liisa Maunu, ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija GEO^2-ohjelman petrologian ja taloudellisen geologian opintosuunnalla, ja vietän tämän kevätlukukauden vaihdossa Islannin yliopistossa. Viimeisin kuukausi on ollut täällä geologisesti äärimmäisen mielenkiintoinen. Kaikki alkoi helmikuun lopulla, kun Reykjanesin niemimaalla lähellä Reykjavíkia tapahtui 5,7 magnitudin maanjäristys, joka aloitti hyvin aktiivisen maanjäristysten sarjan. Pian satelliitit vahvistivat, että syynä maanjäristyksille on magman liike maankuoressa.

Teksti ja kuvat: Liisa Maunu

19.3. alkoi odotettu purkaus lähellä Fagradalsfjall-vuorta noin 40 km päässä Reykjavíkista. Ensimmäisen ison maanjäristyksen ja purkauksen välissä Reykjanesin niemimaalla mitattiin yli 50 000 maanjäristystä. Nyt käynnissä oleva purkaus on Reykjanesilla ensimmäinen lähes 800 vuoteen!

Tiistaina 23.3. tiedekuntani täällä järjesti kaikille kiinnostuneille ekskursion purkaukselle. Lähdimmekin matkaan usealla bussilla lähes sadan opiskelijan ja henkilökunnan jäsenen joukolla. Purkauksen ja tuoreen kiven syntyprosessin näkeminen oli upea kokemus näin Suomen rauhalliseen geologiaan tottuneena. Magman lämmön tunsi kymmenien metrien päässä laavakentästä ja alue laajeni silminnähden. Purkausalueella vietimme useamman tunnin purkausta ihaillen ja kaksi yliopistomme professoria piti Q&A-tyylisen luennon purkauksesta. Pääsimme myös keräämään itsellemme tuoreita näytteitä turvalliseksi luokitellulta alueelta.

Magma on hyvin primitiivistä ja tutkimustulokset näyttävät siltä, että se on peräisin suoraan ylävaipasta ja vastaa koostumukseltaan merten keskiselänteiden basaltteja. Vielä on liian aikaista ennustaa, miten purkaus tulee tästä eteenpäin jatkumaan. Magman geokemia ja virtausnopeus ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että tämä saattaisi olla alku uudelle kilpitulivuorelle. Jos näin on, voisi purkaus kestää jopa vuosikymmeniä.

On ollut hienoa oppia tuntemaan, kuinka suuri ero maanjäristyksen voimakkuudessa on, kun kokoluokassa on eroa yksi magnitudi ja nähdä, kuinka suuri laavakenttä syntyy 5–10 m³/s virtausnopeudella kolmessa päivässä. Nämä kokemukset ovat ehdottomasti olleet vaihtoni kohokohtia ja ovat syventäneet hyvin omaa ymmärrystäni koko maapallomme geologiasta.

Yliopiston puolesta meillä oli kaikilla varusteena heijastinliivi ja jokaista 10 hengen ryhmää kohden kaasumonitori yllättävien liian suurten kaasupitoisuuksien varalle.