#Geodigiexpedition2019

 

Iskuryhmämme pakkasi auton ja käänsi nokan kohti pohjoista 1.7.2019 tavoitteenamme taltioida Suomen ja Norjan Lapin upeita geologisia kohteita opetusmateriaaliksi. Aikaa oli kaksi viikkoa ja kohteita neljä: Peräpohjan alueen rakennegeologiset paljastumat ja stromatoliitit, Pyhä-Nattasen toorit, Varanginvuonon diamiktoniitit ja stromatoliitit sekä Lyngenin alueen jäätikkölaaksot. Pieneksi työhevoseksemme pakkasimme uutukaisen Mavic Air Dronen, joka lenteli vaikeissakin olosuhteissa paremmin kuin uskalsimme odottaa. Varustauduimme myös järjestelmäkameralla, GigaPan-robotilla, varadronella ja maatutkalla. Ja olihan sitä tavaraa lopulta melko paljon, tiimimme voittaisi varmasti tetriksen maailmanmestaruuden tämän reissun jälkeen!

Ensimmäisellä kohteellamme Tervolan Kalkkimaan louhoksella 2 miljardia vuotta vanhat dolomiitti- ja kvartsiliuskekerrokset muodostavat ylityöntöpoimun käänteissiirroksessa. Kohde näyttää dronen ottamissa ilmakuvissa todella vaikuttavalta, sillä kerrokset jatkuvat myös maassa, ja alueen geometrian hahmottaa täysin eri tavalla! Dronella kuvattiin 360-kuvapalloja ja 4K-videota, joilla luodaan fotogrammetriamalli kohteesta. Gigapan-laitteisto ikuisti rakenteet korkealla resoluutiolla.

 

Tervolasta löytyy myös hienoja stromatoliitteja, jotka ovat jäänteitä varhaisesta elämästä. Paikka tarjosi haasteita, sillä kuvattava kohde oli vaakapinnalla ja rakenteet pieniä. Drone kuvasi videota alueen yli läheltä kalliota ja alustavat tulokset vaikuttavat lupaavammilta kuin uskalsimme odottaakaan.

Matkalla loimme myös projektille oman Twitter-tilin @UHGeodigi, jonne kerroimme matkamme kohteista ja projektin etenemisestä. Matkan aikana tapasimme projektista kiinnostuneita ihmisiä, ja Twitter-tili osoittautui oivaksi kansainväliseksi informaatiokanavaksi.

Twitter-tiliä kelpaa mainostaa myös autiotuvan vieraskirjassa!

 

Matkalla pohjoiseen pysähdyimme Vuotsossa Pyhä-Nattasen tunturilla kuvaamassa toori-muodostumia. Toorit ovat saaneet ulkomuotonsa pitkästä rapautumisprosessista, ja niiden rapautumispinta on vanhempi kuin viimeinen jääkausi. Nämä nyppylät ovat siis harvoja muodostumia Suomessa jotka eivät ole kokeneet laajamittaista jäätikköeroosiota. Tunturin laelle päästyämme kova tuuli ja ohjelmistopäivitykset vaikeuttivat dronen lentoa.

 

 

 

Päästyämme Norjaan maisemat senkun kaunistuivat! Suuntasimme ensimmäiseksi Norjan itäisimmälle vuonolle, Varangille. Alueella on lukuisia hienoja geologisia kohteita, ja aikaa olisi voinut kuluttaa paikassa vaikka millä mitalla!

Varanginvuonon ensimmäinen kohde sijaitsi Bigganjargassa. Päivä oli pilvinen kun patikoimme maatutkan ja kuvauskaluston kanssa neoproterotsooiselle diamiktoniittiesiintymälle. Esiintymä jakaa mielipiteitä: jotkut ovat vakuuttuneita, että se on jäätikkösyntyistä tilliittiä, kun taas toiset uskovat sen kasautuneen turbidiittivirtausten seurauksena. Kivi näyttää miltei betonimyllystä tulleelta, ja erottuu ympäristöstään luonnottoman oloisena. Jäätikköhistorian puolesta puhuvat alla olevan kvartsiitin uurteet. Esiintymää on tutkittu melko paljon, ja keräämämme maatutka-aineisto kiinnostaa varmasti monia!

 

Jännitystä ei päivästä puuttunut, sillä voimakkaan merituulen lisäksi alueella liiteli kotkia jotka mielellään tekisivät pienestä lennokista hakkelusta.

 

 

 

Seuraavana päivänä ajoimme Syltefjordiin vuonon pohjoispuolelle Stromatoliittien perässä. Pitkistä etsinnöistä huolimatta emme löytäneet stromatoliitteja, mutta onneksi matkalla oli muutamia näyttäviä poimurakenteita. Päivän viimeinen GigaPani kuvattiinkin keskiyön auringon loisteessa.

Viimeinen etappi matkallamme sijaitsi Lyngenin alueella, Tromssan itäpuolella. Varangin aavat maisemat vaihtuivat alppimaisiin lumihuippuihin ja jäätikkölaaksoihin. Lämmittelynä vaelsimme Steindaletin jäätikölle. Kuvasimme jäätikön reunaa, sen edustan moreenimuodostumia ja sandurkenttää. Virtuaalista jäätikköympäristöä voi käyttää analogiana moneen maaperäkohteeseen Suomessa, tosin mittakaava ja topografia pitää pitää mielessä! Testasimme jäätiköllä myös varadronea, järeämpää Phantomia, jonka kuvanlaatu ja voima vakuuttivat!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Otimme vesi- ja sedimenttinäytteitä paikasta, jossa jäätikköjokeen yhtyy vuoristopuro. Näytteistä voimme esimerkiksi tutkia, mitkä mineraalit saavat jäätikköjoen maitomaisen värin aikaan.

 

Viimeinen kohde ennen kotiinpaluuta suuntautui Lyngsdalin laaksoon, jonka päässä odotti hieno kolmen jäätikön ja mykistävän sandurkentän maisema. Drone ja GigaPan taltioivat sandurkenttää monesta näkökulmasta.

 

Reissu oli onnistuneempi kuin olimme uskaltaneet odottaakaan, ja kotiin palattiin hyvillä mielin, jalat raskaina kävelystä.