Categories
Uncategorised

Geoinformatiikan menetelmät 2 – Raportti 1

Jatko-osat ovat harvoin edeltäjäänsä parempia. Varsinkaan silloin, kun alkuperäinenkään ei ole yltänyt klassikoksi. Toivottavasti tämä kurssi tekee kuitenkin poikkeuksen ja on edeltäväänsä parempi. Odotukset ovat hieman ristiriitaiset, sillä Geoinformatiikan menetelmät -kurssista on jo aikaa, joten sen kurssin asiat ovat ehtineet jo unohtua. Myös uusi paikkatieto-ohjelma ja etätyöskentely tuovat omat mausteensa keitokseen.

Ensimmäisellä kurssikerralla aiheena oli päällekkäisyys-, läheisyys- ja puskuri eli bufferanalyysit. Päällekkäisanalyysit pohjautuvat eri karttatasojen välisiin sijaintisuhteisiin. Niiden avulla siis vertaillaan ja yhdistellään toistensa kanssa päällekkäin olevien karttatasojen kohteita. Päällekkäisanalyysien seurauksena syntyy uusia karttakohteita, joilta saadaan myös uutta tietoa. Bufferanalyysien avulla luodaan puskureita eli vyöhykkeitä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi päällekkäisyysanalyyseissa. Bufferoinnin avulla siis luodaan uusi karttataso (layer), jota voidaan käyttää hyödyksi jatkoanalyyseissa.

Kurssin ensimmäisessä ja omalta osaltani aivan ensimmäisessä ArcGIS Pron avulla tehdyssä harjoituksessa tarkasteltiin karttakohteiden näkyvyyttä eri skaaloissa. Tehtävässä asiaa harjoiteltiin junaraiteiden ja -asemien avulla. Karttatasojen näkyvyydelle eri etäisyyksillä annettiin arvoja, joiden mukaan ne joko näkyvät tai ovat näkymättä itse kartalla. Esimerkiksi rautatiepysäkeille maksimiskaala, jolla ne näkyvät kartalla oli 1:50 000. Tämän jälkeen kartan tarkastelun selkeyttämiseksi luotiin yksi taso, joka sisälsi molemmat aiemmat tasot. Viimeisessä vaiheessa definition query -työkalun avulla vaikutettiin vielä kartan ulkonäköön siten, että näkyvistä poistettiin turhia tietoja.

Kuva 1. Harjoituksen 1 kartta.

Toisessa harjoituksessa tarkoituksena oli ymmärtää eri kohteiden ja datan suhteita toisiinsa. Karttoja luodessa eri kohteilla on erilaisia suhteita ja vaikutuksia toisiinsa. Kohteet voivat esimerkiksi koskettaa toisiaan (touches), ympäröidä toisiaan (contains) tai ristetä keskenään (intersects).  Tehtävässä oli tarkoitus selvittää Utahin erämaiden sijaintia. Sopivien erämaa-alueiden selvittäminen aloitettiin select by location -työkalun avulla, jonka avulla sopivat alueet selvitettiin. Tämän jälkeen mahdollisia alueita tarkasteltiin niiden attribuuttitaulukoiden avulla.

Kuva 2. Harjoituksen 2 kartta.

Kolmannessa tehtävässä tarkasteltiin eri karttakohteiden läheisyyttä toisiinsa. Läheisyyttä selvittäessä ensimmäisenä tulee olla olemassa kysymys, jota halutaan selvittää. Tässä tehtävässä se oli kuntosalien sijainti verrattuna kuntosalikävijöiden sijaintiin. Kysymyksen selvittämisen jälkeen data eli tiedot tulee muokata sopiviksi ja sen jälkeen suorittaa itse toiminnot, jonka jälkeen tulee vielä tarkastella saatuja tuloksia ja esittää ne kartalla järkevästi.

Tehtävän alkupuolella esiteltiin euklidinen ja geodeettinen etäisyys. Euklidisissa etäisyyksissä mitataan kahden eri kohteen lyhintä mahdollista etäisyyttä kartiolla. Tämä soveltuu pienillä alueilla toimimiseen. Geodeettisia etäisyyksiä mitataan geoidilla, eli mitataan kahden eri kohteen etäisyyttä toisiinsa kaarevalla pinnalla. Geodeettiset etäisyydet sopivat suurilla alueilla tehtävien analyysien käyttöön.

Itse tehtävässä ensin selvitettiin kuntosalilla kävijöiden lähin kuntosali käyttämällä läheisyyttä near -työkalun avulla. Kun kävijöiden lähin kuntosali oli selvillä, luotiin kuntosaleille 5 mailin vyöhyke, jonka sisään mahtuivat kuntosalin ”vaikutusalueelle” mahtuvat. Kuten kuvasta 3 huomaa, kuntosalin kävijöistä kaikille ei löytynyt sopivaa salia, joten tilanteessa uuden kuntosalin perustaminen olisi tarpeen.

Kuva 3. Harjoituksen 3 kartta.

Viimeisessä tehtävässä tarkasteltiin sopivaa sijaintia tuulivoimaloiden sijainnille. Ensimmäinen työvaihe oli selvittää sopivat sijainnit voimaloille annettujen kriteerien mukaisesti. Sijaintien selvittämiseksi luotiin filttereitä eri vaatimusten mukaisesti, luotiin vyöhykkeitä ja yhdisteltiin eri tasoja toisiinsa. Työvaihekaaviosta (kuva 4) näkyy hieman tarkemmin työvaiheita.

Kuva 4. Harjoituksen 4 alkuosan työvaihekaavio.

Voimaloille sopivien sijaintien jälkeen niille tuli vielä luoda sopivat reitit. Sopivien reittien selvittämiseksi kartalle ensin lisättiin merkki (pushpin). Tämän jälkeen suunniteltiin reitit näille merkityille kohteille annettujen vaatimusten mukaisesti. Vaatimuksiin kuului muun muassa se, että reitit alkavat Denverin State Capitol -rakennuksen luota ja reitillä ei ole muita pysähdyksiä kuin tuulivoimaloiden luona (max number of stops = 2). Tämän jälkeen suoritettiin analyysi ja luotiin vielä nettikartta. Tässä linkki karttaan: https://unihel.maps.arcgis.com/apps/ImpactSummary/index.html?appid=e53eceaeb3c143daac934b972271d1ea.

Kokonaisuudessaan kurssin ensimmäinen harjoituskerta jätti positiiviset tunnelmat ja ennen kurssia mielessä olleet negatiiviset puolet eivät ainakaan ensimmäisessä harjoituksessa tulleet esille. ArcGIS Pro jätti itsestään hyvän kuvan ja etätyöskentelyssä ei myöskään ilmennyt ongelmia. Parannuksena jatkossa karttojen legendan voisi mahdollisesti sijoittaa karttojen päälle, jotta itse kartat olisivat suurempia kuvissa.

Myös hieman haastetta raporttia kirjoittaessa tuotti harjoitusohjeiden englannin kieli. Ajoittain joidenkin paikkatieto-ohjelman työkaluiden tai harjoitusten termien kääntäminen suomeksi tuotti hieman hankaluuksia. Toisaalta ongelma ei ole kovin iso ja kenties termien kääntäminen helpottuu kurssin edetessä.

One reply on “Geoinformatiikan menetelmät 2 – Raportti 1”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *