-Tutkimuksen teema-
Ihmisen luonnosta vieraantuminen ja luontosuhde puhututtaa tässä ajassa kovasti. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi ja sen merkitys ihmiskunnan selviytymiselle on kiistaton, luonto on läsnä meissä kaikissa ja kaikkialla (Willamo, 2004a; 2004b). Kirjassaan ”Kasvatus ekokriisin aikakaudella” Värri (2018) esittää, jotta välttyisimme ekologiselta katastrofilta maailmassa, tarvitaan uudenlaista, ympäristövastuullista kasvatusta. Kasvatuksen tehtävänä on toivon ilmapiirin luominen (Pihkala, 2018; Värri 2018). Värrin (2018) mukaan yksi keino ympäristökatastrofin välttämiseksi tulevaisuudessa voisi olla lasten luontosuhteen vahvistaminen ja positiivisten luontokokemusten saaminen lapsuudessa. Ympäristökasvatus ei ole enää vain pienen luonnonsuojelijoiden muodostaman piirin asia, vaan koskettaa meitä kaikkia. (Värri, 2018.)
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut perehtyä luontosuhteen tematiikkaan sekä Luonnossa Kotonaan -toimintaan tutkimuksellisesta näkökulmasta. Lyhykäisyydessään Luonnossa Kotonaan -toiminta on ulkoilmaelämää säällä kuin säällä halki vuodenkierron. Suomen Latu hallinnoi ja koordinoi Suomessa tapahtuvaa Luonnossa Kotonaan -toimintaa. Luonnossa Kotonaan toiminnalle on määritelty laatutunnus, jota käyttääkseen toimipaikan henkilökunnan on käytävä tiettyjä koulutuksia ja sitouduttava Luonnossa Kotonaan -toiminnan tavoitteisiin ja laatulupauksiin. Suomessa Luonnossa Kotonaan -toiminta alkoi yhdestä päiväkotiryhmästä ja on vuosien saatossa kasvanut useiksi Luonnossa Kotonaan -yksiköiksi ja toimipaikoiksi (Suomen Latu, 2018a; 2018b). Yleisesti tuntuu olevan sellainen ajatus, että luontosuhde on suomalaisille ihmisille tärkeä (Tyrväinen, ym., 2007) ja Luonnossa Kotonaan -toiminta koetaan hyväksi. Aiemmin kuitenkaan ei ole tehty tutkimusta siitä, minkälaisia mahdollisia vaikutuksia Luonnossa Kotonaan -toiminnalla on lapsen kehittyvälle luontosuhteelle.
-Tutkimuksen toteutus-
Tutkielmassa tarkastellaan, minkälainen luontosuhde Luonnossa Kotonaan -päiväkotia käyneillä nuorilla aikuisilla on. Tarkastelun kohteena on se millaiset tekijät ovat keskeisinä vaikuttaneet yksilön luontosuhteeseen, sekä se kuinka haastateltavat kuvaavat luontosuhdettaan tällä hetkellä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, kuinka lapsuuden luontokokemuksilla sekä lasten mahdollisuuksilla itsenäiseen liikkumiseen omassa lähiympäristössä on vaikutuksia yksilön ympäristö- ja luontosuhteeseen. (Kellert, 2002; Kyttä, 2003, 2009.)
Tutkimusaineisto on tuotettu laadullisella teemahaastattelulla. Tutkielmaa varten haastattelin neljää lapsena Luonnossa Kotonaan -muotoiseen päivähoitoon osallistunutta aikuista. Haastateltavien osallistuminen lapsena Luonnossa Kotonaan -muotoiseen päivähoitoon oli vaihdellut yhdestä vuodesta neljään vuoteen. Haastatteluaineistoa tulkittiin yksilökeskeisen ympäristösuhteen näkökulmasta, jossa yksilön omat kokemukset ja merkityksenannot ovat keskeisessä roolissa. (Suomela & Tani, 2004.)
-Johtopäätökset-
Tämän pro gradu -tutkielman merkittävimmät havainnot ovat: Luonnossa Kotonaan -toiminnalla ja sen mahdollistamilla suorilla luontokokemuksilla on ollut positiivisia vaikutuksia haastateltavien luontosuhteeseen. (Kellert, 2002; Tovey, 2007). Haastateltavien luontosuhteeseen ovat Luonnossa Kotonaan ajan lisäksi vaikuttaneet monet muut seikat, muun muassa haastateltavien perhe sekä lapsuuden asuinpaikka. Luontosuhteella itsellään on ollut vaikutusta haastateltavien elämänvalintoihin esimerkiksi aikuisuudessa. Johtopäätöksenä on, että luontosuhde on haastateltavien elämän aikana kehittynyt vahvaksi ja merkittäväksi asiaksi kaikilla haastateltavilla, osalle jopa erittäin merkittäväksi.
-Miksi tämä on tärkeää?-
On liian suoraviivaista sanoa, että Luonnossa Kotonaan -toimintaan osallistumalla voidaan taata yksilölle vahva ja merkityksellinen luontosuhde.
Ei ole kuitenkaan liioiteltua esittää, että Luonnossa Kotonaan -toiminta voi osaltaan edesauttaa vahvan ja merkityksellisen luontosuhteen muodostumista.
Noora Novitsky-Wahlroos
Pro Gradu: Luonnossa Kotonaan -päiväkotia käyneiden luontosuhde
(Lähdeviitteet löytyvät tutkielman lähdeluettelosta.)