Perfektionismi ja tavoiteorientaatiot
Puheessa perfektionismilla on usein negatiivinen kaiku; täydellisyyden tavoittelulla on harvoin ainoastaan hyviä seurauksia. Perfektionismilla tarkoitetaan taipumusta, jota kuvataan tutkimuksessa kahden ulottuvuuden, perfektionististen pyrkimysten ja perfektionististen huolten, kautta. Se nähdään erittäin korkeiden pyrkimysten sekä ylikriittisen itsearvioinnin yhdistelmänä. Perfektionismiin liittyy ristiriidan tunnetta omien pyrkimysten ja suoritusten välillä, virheiden tekemisen pelkoa, neuroottisuutta ja itseluottamuksen puutetta. Perfektionisti saattaa tavoitella päämääriään epäonnistumisen pelon ajamana sen sijaan, että näkisi saavutukset tärkeinä.
Tavoiteorientaatioilla kuvataan sitä, minkälaisia tavoitteita opiskelija asettaa, miten hän arvioi saavutuksiaan ja mihin energia ja huomio keskitetään: tehtävään itseensä (oppimiseen) vai sen lopputulemaan (suoritukseen). Opiskelija voi tavoitella oppimista ja ymmärtämistä, menestymistä, muiden päihittämistä tai virheiden välttämistä. Lisäksi jotkut yrittävät selvitä koulutyöstä vähällä vaivalla.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lukioikäisten perfektionismin ja oppiainekohtaisen motivaation yhteyksiä. Tutkimuksessa opiskelijoita ryhmiteltiin perfektionististen taipumusten, pyrkimysten ja huolten, perusteella sekä selvitettiin millä tavoin perfektionismiryhmät erosivat oppiainekohtaisten tavoiteorientaatioiden suhteen. Perfektionismitutkimusta on tehty pääasiallisesti aikuisten ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Perfektionismin ja motivaation yhteyksiä on kuitenkin tärkeää tutkia lukioikäisillä, sillä odotukset akateemiselle menestykselle ovat lukiossa ajankohtaisia.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa löydettiin neljä perfektionismiryhmää. Perfektionisteilla (21,3%) korostuivat sekä korkeat pyrkimykset että korkeat huolet. Myös kunnianhimoisilla (23,8%) oli korkeat pyrkimykset, mutta he eivät olleet huolissaan suorituksistaan. Huolestuneiden (35,6%) ryhmässä puolestaan huolet olivat korkealla ja pyrkimykset matalalla. Ei-perfektionisteilla (19,2%) pyrkimykset ja huolet olivat matalimmat.
Kunnianhimoiset tavoittelivat oppimista, hyviä arvosanoja sekä suhteellista menestystä. Ryhmä onkin nähty tutkimuksissa ominaisuuksiltaan ja seurauksiltaan myönteisimpänä. Korkeat pyrkimykset on yhdistetty korkeisiin akateemisiin suorituksiin, hyvään itsetuntoon ja opiskelumotivaatioon. Huolestuneilla korostui jonkin verran pyrkimys välttää virheitä muiden edessä ja opintoihin liittyvän työn välttely. Ryhmä onkin yhdistetty tyytymättömyyteen ja stressiin ja uudemmassa tutkimuksessa ryhmää on pidetty ongelmallisimpana neljästä ryhmästä. Ei-perfektionisteilla oli suhteellisen matalat tavoitteet ja heillä korostui ainoastaan opinnoista selviäminen vähällä työllä. Ryhmään on yhdistetty sosiaalista stressiä ja opintoihin sopeutumattomuutta. Perfektionistit tavoittelivat oppimisen ja hyvien arvosanojen lisäksi muiden päihittämistä, mutta toisaalta pelkäsivät virheitä muiden edessä.
Perfektionistit ja huolestuneet eivät olleet tyytyväisiä saavutuksiinsa. He olivat huolissaan siitä, etteivät pysty täyttämään odotuksiaan. Perfektionistiset huolet onkin aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty heikompiin saavutuksiin ja matalampaan itsetuntoon. Huoli omasta kyvykkyydestä voi muodostua oppimisen esteeksi. Perfektionistit ja kunnianhimoiset erosivat merkittävästi siinä, että perfektionisteille oli tärkeää välttää kyvyttömältä näyttämistä, kun taas kunnianhimoisilla nämä tavoitteet eivät korostuneet.
Vaikka perfektionismia pidetään luonteenpiirteen omaisena taipumuksena, perfektionismiryhmät näyttivät eroavan jossain määrin oppiainekohtaisessa motivaatiossa eri oppiaineissa. Ryhmien eroavaisuudet olivat saman suuntaisia kummassakin oppiaineessa, mutta joitakin pieniä eroja löytyi oppiaineiden välillä.
Erityisesti perfektionisteilla, mutta myös huolestuneilla, näyttää olevan riskinä oppimisen kannalta epäsuotuisten tavoitteiden asettaminen. Tämä olisi hyvä huomioida opetuksessa, opintojen ohjauksessa sekä opiskelijahuollossa.
Lopuksi
Lukiolaisten profiilit olivat suurelta osin myönteisiä ja tavoitteet oppimiseen suuntautuvia. Silti on huomattava, että huolestuneiden ryhmä oli suurin. Lukiolaisten jaksaminen on ollut otsikoissa viime aikoina. Suomessa lukio on melko suorituskeskeinen, siellä menestyminen vaikuttaa jatko-opintoihin. Perfektionististen piirteiden on todettu lisääntyneen opiskelijoilla 25 vuoden aikana. On tärkeää tiedostaa ja tunnistaa perfektionismin haitallisia piirteitä ja vaikutusmekanismeja.
Jatkotutkimusaiheina esitetään lukiolaisten perfektionismiryhmittelyn tarkempi analysointi sekä ryhmittelyn yhteydet erilaisiin hyvinvointiin vaikuttaviin seurauksiin, kuten uupumukseen tai stressiin.
Täydellisyyttä tavoitellessaan perfektionisti ei välttämättä uskalla tarttua haasteisiin. Liiallisen itsekritiikin tunnistaminen voi auttaa eteenpäin itsensä hyväksymisessä. Myös omia pyrkimyksiä kannattaa välillä tarkastella, sillä vähempikin saattaa riittää.
Anna Kuusi-Naumanen
Pro gradu: ”Lukiolaisten perfektionismiprofiilit ja tavoiteorientaatiot matematiikassa ja englannissa”