Toimijuutta yhdessäkirjoittamisen kontekstissa

Tutkielmassa yhdistyvät kolme tärkeää ja ajankohtaista kasvatus- ja opetuslalan teemaa: toimijuus, kirjoittaminen ja työskentely vertaisryhmässä. Toimijuutta on tutkittu runsaasti eri tieteenaloilla ja erilaisista näkökulmista. Toimijuuden tutkiminen on tärkeää, sillä toimijuuden edistämistä pidetään merkityksellisenä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Koulukontekstissa oppilaiden toimijuuden tutkiminen on painottunut pitkälti opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tarkasteluun. Nykykoulussa painotetaan kuitenkin yhä enemmän oppimisen sosiaalista luonnetta ja yhteisöllisiä työskentelytapoja, joissa myös oppilaiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet saavat enemmän painoarvoa. Oppilaiden toimijuuden tutkimisessa ajankohtaiseksi nousevatkin ne vuorovaikutukselliset oppimistilanteet, joissa oppilaat työskentelevät keskenään ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa.

Myös kirjoittamisen tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe kasvatustieteellisen tutkimuksen saralla. Kotimaassa tehtyjen tutkimusten mukaan nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet ja asennoituminen kirjoittamista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Kotimaassa koulukirjoittaminen on painottunut pitkälti yksintuotettuihin teksteihin, jolloin korostuvat oppilaan yksilölliset taidot. Käsitys kirjoittamisesta ja kirjoittamisen oppimisesta on kuitenkin muuttunut ja kirjoittamisen yhteydessä on alettu painottamaan yhä enemmän prosessimaisuutta, yhteisöllistä lähestymistapaan ja tekstitaitojen hallintaa. Heikkenevien kirjoitustaitojen ratkaisuksi on pohdittu muun muassa yhteisöllisempää lähestymistapaa kirjoittamiseen, joka motivoisi oppilaita ja syventäisi oppimista vuorovaikutuksen kautta. Yhdessäkirjoittamisen lisääntyessä opetuksessa on hyödyllistä tarkastella, millaisena prosessina yhdessäkirjoittaminen näyttäytyy.

Vuorovaikutusta tutkimassa

Tutkielmassa tarkastelin oppilaiden toimijuuden rakentumista yhdessäkirjoittamisen kontekstissa. Tutkielmani painopiste oli vuorovaikutuksen tarkastelussa. Tarkoituksena oli saada lisää tietoa yhdessäkirjoittamisen prosessista ja toimijuuden rakentumisesta oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielmassa käytetty videoaineisto koostuu kolmen 5. luokkalaisen oppilaan pienryhmätyöskentelystä historian kaksoisoppitunnilla, jonka aikana pienryhmän tehtävänä on kirjoittaa yhteinen tietoteksti. Videoaineistosta analysoitiin oppilaiden tekemiä kielellisiä aloitteita ja niistä seuranneita vuorovaikutusjaksoja yhteisen kirjoitusprosessin aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia painottaen kielellisten ilmausten funktioita eli tarkoitusperiä.

Yhdessäkirjoittamisprosessi ja toimijuus yhdessäkirjoittamisen kontekstissa

Tutkielman aineiston pienryhmässä yhdessäkirjoittaminen ilmeni vuorovaikutuksellisena prosessina, joka rakentui neljästä työvaiheesta: tiedonhausta, kirjoittamisen suunnittelusta, kirjoittamisesta ja työnohjauksesta. Jokainen työvaihe sisälsi funktioltaan erilaisia kielellisiä aloitteita, joilla yhteistä kirjoitusprosessia edistettiin. Vuorovaikutuksella oli moninaisia tehtäviä kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Oppilaat muun muassa toivat esille ja arvioivat löytämäänsä tietoa, suunnittelivat kirjoittamista ja sanelviat ääneen toisilleen. Vuorovaikutuksella oli myös suuri merkitys yhdessäkirjoittamisen organisoinnissa. Oppilaat huolehtivat vastuun jakautumisesta ryhmän jäsenten kesken ja pitivät huolta aikataulusta sekä ohjeiden mukaisesta toiminnasta. Yhdessäkirjoittaminen näyttäytyi tutkielman kontekstissa menetelmältä, joka lisää oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja luo mahdollisuuksia oppilaiden toimijuuden kokemusten syntymiselle.

Oppilaiden toimijuuden diskrusiivinen tarkastelu paljasti, millaista toimijuutta yhdessäkirjoittamisen aikana rakentui. Aineiston pienryhmän oppilaiden toimijuus esiintyi yksilöllisenä ja jaettuna vastuuna tehtävän edistämisestä, asiantuntijuutena eli osaamisena suhteessa kirjoitustehtävän edellytyksiin sekä odotusten ja ohjeiden mukaisena toimintana. Toimijuuden rakentuminen vaikutti aineiston perusteella olevan sidoksissa pienryhmän kokoonpanoon, annettuun tehtävään ja institutionaaliseen kontekstiin. Koulun institutionaaliset käytänteet vaikuttavat ohjailevan oppilaiden toimijuuden diskursiivista rakentumista myös oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen aikana.

Sanni Sopanen

Pro gradu: Toimijuuden diskursiivinen rakentuminen yhdessäkirjoittamisen kontekstissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *