Olin pitkään työskennellyt erityisluokanopettajan ja työssäni tutustuin opettajaan, jolla oli koira luokassa osana päivittäistä opetustoimintaa. Kiinnostuin, voisinko minäkin tuoda koiran luokkaan ja mitä se edellyttää. Kävi ilmi, että se edellytti paljon, lupahakemuksia, koulutusta, suunnittelua ja ymmärrystä koira-avusteisesta pedagogiikasta ja lisäksi toimintaan soveltuvan koiran.
Tutkimukseni teoria osuudessani selvennän eläinavusteista toimintaa ja koira-avusteista pedagogiikkaa koulun oppimisympäristössä. Eläinavusteinen toiminta on pitkään ollut terapeuttien työvälineenä ja koira on eläinterapeuttina hevosten rinnalla laajasti tunnettu. Koira-avusteinen pedagogiikka Suomessa on uusi aluevaltaus. Koiran läsnäolo rauhoittaa ja helpottaa vuorovaikutusta sekä auttaa opetustyössä koiranohjaajaa motivoiden ja palkiten oppilasta. Mediassa koulukoira toiminta on laajasti esillä. Lähes joka viikko uutisoidaan eri mediakanavissa uutisia aiheesta. Koulukoirat istuvat oppilaan vieressä kuunnellen kiinnostuneena oppilaan lukemaa tarinaa, koulukoira vie tärkeät matematiikan tehtävät laukussa oppilaalle, koulukoira on mukana metsäretkellä ja tehtävän jälkeen sitä saa harjata ja silittää. Tutkimukseni osoitti koulukoiran tuovan koulun oppimisympäristöön lisää kouluviihtyvyyttä.
Koulukoirat ja koiranohjaajat
Koulukoiria on koiramme lehden 2019/12 mukaan lähemmäs 200. Kuitenkin Koirat kasvatus- ja kuntoutustyön tukena ry:n soveltuvuuskokeen ja työnäytön suorittaneita koirakoita on vain 33 kappaletta työssä kouluissa koulutettujen ohjaajien kanssa. Koira-avusteista pedagogiikka pyritään saamaan koulutuksen ja ohjeistuksen piiriin. Opetushallituksen asettama työryhmä antaa asiasta lausunnon huhtikuussa 2020. Tutkimukseni käsittelee koulutuksen käyneiden koiraohjaajien näkemyksiä koira-avusteisesta pedagogiikasta. Vastaajia oli 14 kpl. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten heidän saama koulutus hyödynsi heitä sekä miten he toteuttivat koira-avusteista toimintaa omassa työssään. Tutkimuksessa oli mukana kouluavustajia, luokanopettajia, erityisopettajia ja toisen asteen opettajia. Tutkimuksessa kartoitettiin koulutettujen koiranohjaajien näkemyksiä koulutuksen hyödyistä käytännön työhön. Tutkittavat olivat kaikki käyneet kymmenen opintopisteen opinnot koira-avusteisen pedagogiikan toteuttamiseen koulun oppimisympäristössä.
Koiranohjaajien näkemyksiä
Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli keskimääräistä pitempi koirakokemus ja sen lisäksi heillä oli paljon tietoa ja ymmärrystä koirakoulutuksesta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat koulutuksesta saadun teoriatiedon erittäin tärkeäksi ja sen lisäksi he kokivat verkostoitumisen hyödylliseksi käytännön työhön. Tulos ei yllätä, onhan kysymyksessä opetustoimen henkilöstöä, heitä kiinnostaa tieto ja sen jakaminen. Haasteena he kokivat käytännön harjoittelun vähyyden. Käytännön harjoittelun ja teoreettisen tiedon suhde opetussuunnitelmissa on aikamme ongelma. Mikä riittää ja mikä on liian vähän? Tutkimuksen valossa näytti, että eläinavusteinen työ kouluissa työllistää koiraohjaajia enemmän kuin opetustyö keskimäärin, työn organisointia elävän eläimen kanssa haastaa ja vaatii hyvää suunnittelua.
Työssään tutkittavat käyttivät koira-avusteista pedagogiikkaa hyvin monipuolisesti. Koira oli mukana niin yksilöohjauksessa kuin ryhmätyöskentelyssä. Koira-avusteinen opetus toimi motivaattorina, keskittymistä edistävänä osapuolena, innostajana, osallistajana ja palkintona. Opetustyössä koiran mahdollisuudet nähtiin laajasti ja erityisopettaja kokivat koiratoiminnan kuntouttavana työkaluna osana erityispedagogiikkaa. Tutkimukseen osallistuneet koiranohjaajat kokivat koiran tuovan iloa ja innostusta opetusryhmiin ja tukea yksittäiselle oppilaalle.
Tulevaisuuden utopiaa
Tulevaisuuden tutkimuksia pohtiessa voisi miettiä pitkittäistutkimuksia koira-avusteisesta opetuksesta. Olisi myös mielenkiintoista tehdä vertailevaa tutkimusta kahdessa tutkimusryhmässä, jossa toisessa koulukoiratoimintaa ja ryhmästä, jossa sitä ei toteuteta. Koska aivotutkimusta on jo viety luokkahuoneisiin en näe mitenkään mahdottoman mitata koiran läsnäolon vaikutusta fysiologisten mittausten avulla. Lisäksi on tilastollisesti kiinnostavaa lisääntyväkö koiranohjaajille suunnattu pedagoginen koulutus ja lisääntyväkö koirien soveltuvuustestaukset millä aikavälillä? Onko tulevaisuuden kouluissa lisääntyvässä määrin koira-avusteista pedagogiikkaa ja mitä vaatimuksia pätevyyden suhteen koiranohjaajilta vaaditaan heidän työskennellessä koulun oppimisympäristössä?
Pia Schnorr
Näkemyksiä koira-avusteisen koulutuksen tuomista hyödyistä käytännön työhön.