Tarkoitus:
Luovan ajattelun ajatellaan olevan merkityksellistä jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, sekä tulevaisuuden yhteiskuntaa rakentaessa. Lasten luovaa toimintaa on viime vuosina alettu tutkia yhä enemmän ja luovan toiminnan hyödyistä niin lapsen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta on alettu käydä keskustelua. Tämä keskustelu ei kuitenkaan vielä näy käytäntöinä koulutusjärjestelmässämme. Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella sävellysprosessin merkitystä lapsen luovan toimijuuden tukemisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimustehtävänä on kuvata, teoretisoida sekä analysoida varhaiskasvatuksessa toteutettavaa sävellysprosessia. Tutkimuskysymyksinä on selvittää, millaisena sävellysprosessi varhaiskasvatuksessa näyttäytyy ja mitkä tekijät opettajan toiminnassa tukevat lapsen luovaa toimijuutta sävellysprosessin aikana. Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella luova ja musiikillinen toiminta nähdään lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista tukevana toimintana. Opettajan rooli nähdään merkittävänä lapsen luovan toimijuuden kehittymisessä. Luova toimijuus on kuitenkin käsitteenä uusi ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osaamista luovan ja musiikillisen toiminnan saralla olisi varhaiskasvatuksessa tarpeen kehittää. Tästä johtuen uutta tutkimusta, sekä menetelmiä lapsen luovan toimijuuden tukemiseen tarvitaan.
Toteutus:
Tutkielma toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena 5-6-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä Helsingissä, tutkivan opettajan näkökulmasta. Lapset osallistuivat sävellyspajoiksi nimettyyn toimintaan, joita toteutettiin kahdeksan kertaa. Lopullisessa otannassa oli mukana 12 lasta ja seitsemän sävellyspajoissa tehtyä äänitystä, joiden aikana toteutettiin sävellysprosessi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina.
Tulokset:
Tulosten perusteella sävellysprosessi näyttäytyi yhteissäveltämisenä, jossa oli tärkeää rohkaiseva ilmapiiri, sekä lasten aloitteiden huomioiminen. Luovaa toimijuutta tukevat seikat opettajan toiminnassa jakautuivat vuorovaikutuksellisiin sekä toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia koskeviin tekijöihin. Luovaa toimijuutta vaikutti erityisesti tukevan opettajan ja lasten välisen valta-aseman rikkominen, sekä toiminnan suunnittelu ja muokkaaminen lasten tarpeiden ja toiveiden perusteella. Tulosten perusteella opettaja voi omalla toiminnallaan tukea lapsen luovaa toimijuutta ja sävellysprosessi voi olla yksi väylä lapsen luovan toimijuuden tukemiseen. Musiikillisen toiminnan kehittäminen luovaa toimijuutta tukevaksi vaatii opettajalta reflektiivisyyttä, sekä lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Helmi Österman
Pro Gradu: Lapsen luovan toimijuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa sävellysprosessin aikana