Tavoitteena taiteen ”positiiviset” sivuvaikutukset kaikille lapsille varhaiskasvatuksessa

Kirjoittaja Annamari Mustamäki

Näinkin voisi varhaiskasvatuksen taidekasvatuksen merkityksellisyyttä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ”markkinoida” yleisessä sekä koulutuspoliittisissa keskusteluissa. Tämä taiteen välineellinen arvo tulee esille useissa eri taiteenlajeja koskevissa tutkimuksissa. Yhtä tärkeää on myös mahdollistaa lapsille taiteesta nauttiminen ja uusien elämysten kokeminen eli korostaa taiteen luontaisia arvoja. Taidetta tulisi esimerkiksi Ruokosen (2020) mukaan olla niin lasten perushoidollisissa tilanteissa, leikeissä, suunnitellussa toiminnassa sekä eheyttävästi.

Taidekasvatuksen suunnitelmallisuutta sekä toteutumista tuleekin varhaiskasvatuksen ammattilaisten arvioida, sillä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (2019) tutkimuksissa oli tullut esille taidekasvatuksen laadun epätasaisuus. Vuoden 2018 raportissa tarkasteltiin uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa ja siellä todettiin toimintaa ohjaavien asiakirjojen jäävän hyvin abstraktille tasolle. Näiden kahden raportin esittämien haasteiden pohtiminen toimi yhtenä alkusykäyksenä pro gradu -tutkielmani aiheen valintaan.

Tapaustutkimus Taika Kultsusta

Tutkielmani on tapaustutkimus Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmasta Taika Kultsusta. Kulttuurikasvatussuunnitelman kunta voi laatia tukemaan kulttuurikasvatuksellista työtä valtakunnallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tarkoituksena on mahdollistaa tasavertaisempi tarjonta ja osallistuminen lapsille sekä tutustuttaa oman kunnan kulttuuritarjontaan. Vuonna 2017 päättynyt Kulttuurivolttihanke lisäsi suunnitelmien määrää huomattavasti, mutta varhaiskasvatukseen niitä on tehty vielä melko niukasti. Tämä hanke on myös saanut eurooppalaisen Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnon 2018.

Viitekehyksessä pyrin kuvaamaan taidekasvatuksen moniulotteisuuden pohtien taidekasvatusta osana kulttuurikasvatusta sekä tuomaan esille taiteen merkityksen lapselle ja lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Ohjaavien asiakirjojen konkreettisuutta, sen tarvetta ja tasoa on useissa tutkimuksissa myös pohdittu. Teoriaosuudessa tarkastelin konkreettisuutta yksilön autonomian tunteen sekä laajemmin yhteisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.
Tavoitteeni oli selvittää sähköisen kyselyn avulla, kokeeko henkilöstö uuden suunnitelman hyödylliseksi asiakirjaksi ja työkaluksi omassa työssään saaden siitä tukea kulttuuri- ja taidekasvatuksen toteuttamiseksi päiväkodin arjessa. Suunnitelma on pyritty laatimaan helppokäyttöiseksi ja hyvin konkreettiseksi.

Positiiviset käyttäjäkokemukset

Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tavoin analysoin yhdistäen saatua laadullista sekä määrällistä aineistoa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että uusi suunnitelma oli saanut positiivisen vastaanoton. Konkreettisuus sekä paikallisuuden huomioiminen asiakirjassa koetaan hyödylliseksi ja helpottavan ideointia, suunnittelua, arviointia ja toiminnan monipuolistamista. Suunnitelman esitysmuoto on helppokäyttöinen.

Suunnitelma selkeyttää kulttuurikasvatuksen käsitettä sekä tavoitteita ja esittelee paikallisen kulttuuritarjonnan mahdollisuuksia. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen vaativat silti lisää keskustelua, sillä sitä ei aina koettu olevan riittävästi. Myös tämän uuden suunnitelman velvoittavuus tulee vielä määritellä tarkemmin.

Kehitettäviä asioita löytyi vielä niukasti. Tämä aiheutui osittain korona epidemiasta, joka vaikutti niin vastaajien määrään sekä vastausten sisältöön. Taika Kultsu suunnitelma otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa ja kevään muuttuneet olosuhteet eivät antaneet mahdollisuutta tutustua suunnitelmaa tai toteuttaa toimintaa halutulla tavalla.

Kunnissa, joissa pohditaan oman kulttuurikasvatussuunnitelman laatimista sekä sen muotoa, voidaan tuloksia hyödyntää käyttäjäkokemuksina hyvin konkretiaan pyrkivästä asiakirjasta ja sen sisällön toteuttamisesta käytännössä. Taika Kultsu -tyyppisen suunnitelman etuna näen nimenomaan suunnitelman linkittymisen arkeen. Ja näin mielestäni varhaiskasvatuksessa tulisi olla, jotta suunnitelma on työtä helpottava työkalu sekä näin ollen myös aktiivisessa käytössä.

Annamari Mustamäki
Pro gradu: Taika Kultsu kulttuuri- ja taidekasvatuksen tukena varhaiskasvatuksen arjessa. Tapaustutkimus Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmasta.

Linkkejä
https://www.vol.fi/uploads/2020/02/de8a96fe-varhaiskasvatuksen-taidekasvatus_suomi_low.pdf
www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/
www.lastenkulttuuri.fi
www.tuusulankulttuurikasvatus.fi/taikakultsu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *