Työelämän kynnyksellä

Työelämään siirtymässä olevia nuoria saattaa huolestuttaa tuleva työelämä ja sen yhdistäminen muuhun arkielämään, sillä julkisen keskustelun ja uutisten perusteella tästä ei välttämättä saa kovin ruusuista kuvaa. Etenkin ravitsemisalalle valmistuvilla huolia voi esiintyä alalle tyypillisten työaikojen ja työn rasittavuuden vuoksi. Lisäksi arki voi olla yllättävää. Tämän todisti vuoden 2020 koronaviruspandemia, joka ainakin hetkellisesti muutti lähes kaikkien maailman ihmisten arkea. Koska elämänmuutosten myötä arkikin usein muuttuu, eikä tulevaa voi ennustaa, on hyvistä arjen taidoista hyötyä. Silloin arjen saa todennäköisemmin sujumaan hyvin myös muuttuneissa olosuhteissa. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että luottamus uusissa arjen tilanteissa selviämistä kohtaan kuuluu osaksi arjen hallintaa. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, ettei kaikkia arjen taitoja enää opita kotoa samoin kuin ennen.

Tavoitteet ja menetelmät

Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, miten loppuvaiheen ravintola- ja catering-alan opiskelijoiden kokemat arjen hallinnan taidot ovat yhteydessä heidän työn ja muun arkielämän yhteensovittamista ja tulevaa työelämää koskeviin odotuksiinsa. Hypoteesina oli, että arjen hallintansa hyväksi kokeneilla opiskelijoilla odotukset ovat optimistisempia kuin arjen hallintansa heikommaksi kokeneilla. Toisin sanoen oletuksena oli, että hyvä arjen hallinta on yhteydessä luottamukseen pärjätä hyvin uudenlaisissa arjen tilanteissa.

Tutkimuksen aineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 101 ravintola- ja catering-alan loppuvaiheen opiskelijaa eri puolella Suomea sijaitsevista ammatillisista oppilaitoksista. Samalla kyselyllä keräsin aineistoa myös TTS Työtehoseuran KAUHA – Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hanketta varten, jossa selvitin alan opiskelijoiden työelämäodotuksia. Kyselyn sisältämät väittämät analysoin määrällisin tutkimusmenetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla. Yhteyksien selvittämiseen käytin ristiintaulukointia sekä Mann-Whitneyn U-testiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Suurin osa vastaajista koki sekä sisäisen että ulkoisen arjen hallintansa hyväksi. Sisäistä arjen hallintaa voi kuvata elämänhallintana ja sosiaalisina taitoina ja ulkoista arjen hallintaa arkitoiminnoista selviytymisen taitoina. Työelämäodotukset olivat puolestaan suurimmalla osalla hyvin optimistisia. Työelämään pääsyä odotettiin innolla, omat työelämävalmiudet koettiin hyviksi ja töiden löytymiseen uskottiin varsin vahvasti. Toisaalta monet työelämään liittyvät asiat myös huolestuttivat vastaajia. Eniten vastaajia huolestutti huono työilmapiiri, työttömyys ja työn stressaavuus. Iältään vanhemmat ja itsenäisesti asuneet vastaajat kokivat työelämävalmiutensa paremmaksi kuin nuoremmat ja vanhempiensa luona asuvat vastaajat. Myös opintosuoriutumisensa kiitettäväksi arvioineet kokivat olevansa valmiimpia menemään töihin, odottivat työelämää innokkaammin ja uskoivat vahvemmin työllistymiseensä kuin opintosuoriutumisensa hyväksi tai tyydyttäväksi arvioineet. Sen sijaan odotukset työn ja muun arkielämän yhteensovittamisesta olivat noin puolella vastaajista optimistisia ja puolella pessimistisiä. Mikään tarkastelluista taustamuuttujista (ikä, sukupuoli, asumismuoto, arvioitu opintosuoriutuminen, työkokemus) ei selittänyt vastausten eroja. Kaikkein pessimistisimmät odotukset koskivat työstä aiheutuvaa väsymystä sekä ystävien kanssa vietetyn ajan ja unen määrän vähenemistä. Monia huolestutti työaikojen vaikutukset arkeen, mutta osa uskoi työn myös helpottavan omaa arkea. Asettamani hypoteesi sai tukea, sillä koetun arjen hallinnan ja työn ja muun arkielämän yhteensovittamiseen sekä työelämään liittyvien odotusten väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta ainoastaan sisäisen arjen hallinnan osalta. Sisäisen arjen hallintansa hyväksi kokeneiden tulevaisuuden odotukset olivat siis optimistisempia kuin sisäisen arjen hallintansa enintään kohtalaiseksi kokeneilla.

Vaikka työn ja muun arkielämän yhteensovittamisen odotuksia selitti tässä ainoastaan sisäinen arjen hallinta, on taustalla varmasti monia muitakin ilmiöitä, joita ei tässä tutkielmassa ollut mahdollista selvittää. Tulosta voikin pitää lähtökohtana kattavammalle selvitykselle arjen hallinnan yhteydestä tulevaisuuden odotuksiin ja luottamukseen tulevaa pärjäämistä kohtaan. Muita tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi alan koulutuksen tai työpaikkojen toiminnan kehittämisessä.

 

Henna Kettunen

Pro gradu: Työelämän kynnyksellä. Ravitsemisalan opiskelijoiden arjen hallinta ja odotukset työelämästä sekä työn ja muun arkielämän yhteensovittamisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *