Covid-19 epidemian vaikutus arkeen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon

Tutkimustehtävä

Työ on merkittävä osa ihmisten arkea. Nykypäivän työelämässä korostuu työaikojen yksilöllistyminen ja monipaikkaisuus. Näin myös tarve löytää tasapaino työn ja muun elämän välillä kasvaa. Eräs nykyajan muotitermeistä työelämäkeskustelussa onkin work-life balance, tasapaino työn ja arjen välillä. Tämän ajatellaan olevan arjen keskeinen tekijä, jolla tasapainotetaan työntekijän kokemia työn ja vapaa-ajan vaatimuksia. Vuoden 2020 keväällä alkaneet poikkeukselliset globaalit tapahtumat ja Covid-19 viruksen aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat yllättäen ihmisten arkeen ja työntekoon. Suuri osa myös suomalaisista palkansaajista siirtyi etätyöhön Covid-19 viruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Etätyö haastaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan säilymistä. Lisäksi ihmiset edellytettiin muokkaamaan ja arvioimaan omaa arkeaan terveyttä uhkaavan viruksen vuoksi. Arjen tutkimus on perinteisesti osa kotitaloustieteen kenttää. Työssäni korostuu erityisesti kotitaloustieteen holistinen luonne. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Covid-19 aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet arjen rakentumiseen, työn tekemiseen sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui kuusi nuorta työssäkäyvää aikuista. Haastattelut toteutettiin syys-lokakuussa 2020. Haastattelun lisäksi haastateltavia pyydettiin kuvaamaan omaa tavanomaista arkipäiväänsä Covid-19 viruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa aikajanan muodossa. Aikajanaa hyödynnettiin haastattelun tukena stimulated recall-haastattelumenetelmää myötäillen. Kerätty aineisto litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimusasetelmassa sovellettiin fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä.

Tutkimustulokset ja pohdinta

Rutiinien merkitys arjen rakentajana poikkeusoloissa nousi esiin tutkimustuloksissa. Covid-19 aiheuttamat poikkeusolot särkivät tietyt arjen rutiinit, koska työnteon tapoja ja vapaa-ajan toimintoja oli tarpeen muokata. Tästä huolimatta toiset, poikkeusoloista huolimatta säilyneet arjen rutiinit, olivat voimavaroja, jotka kantoivat myös kriisitilanteessa. Työntekoa pidettiin erityisesti yhtenä arjen rutiineja ylläpitävänä toimintona Covid-19 poikkeusoloissa. Tämän lisäksi läheisten ja palautumisen merkitys korostui poikkeusoloissa. Läheisten kanssa saatettiin pitää poikkeusoloissa jopa tiiviimpää yhteyttä, kuin aikaisemmin. Omasta jaksamisesta pyrittiin pitämään huolta muun muassa liikunnan avulla ja pyrkimällä ottamaan itselleen aikaa poikkeusolojen arjessa.

Covid-19 arjessa työn ja vapaa-ajan toiminnot limittyivät aiempaa joustavammin keskenään työpäivien aikana. Kotitöitä tehtiin usein työpäivän aikana, jolloin tämä toimi samalla työpäivien tauottajana. Toisaalta työn ja vapaa-ajan välille koettiin tarve tehdä tarkka rajaus työpäivän päättyessä.

Pilvi Karhu

Pro Gradu: Covid-19 epidemian vaikutus arkeen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *