Taustat ja tavoitteet
Vuoden 2020 maaliskuussa alkoi globaalilla tasolla tarkasteltuna yhteiskunnallinen muutos. Koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman pandemian vuoksi, etäopiskelusta tuli osa korkeakouluopiskelijoiden tavallista arkea. Verkkopohjainen opetus kuitenkin mahdollisti opintojen jatkamisen, sen fyysisen paikan muutoksesta huolimatta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata globaalin pandemian aikaista etäopetusta korkeakouluopiskelijoiden kokemana. Tavoitteena oli selvittää, miksi osa opiskelijoista koki etäopetuksen mieluisampana ja itselleen sopivampana kuin toiset. Mielekkään oppimisen teoria toimi apuna sen toteutumisen arvioinnissa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina, jotka toteutettiin syksyllä 2020. Sen hetkisten koronarajoitusten vuoksi suurin osa haastatteluista pidettiin etäyhteydellä, zoomin välityksellä. Taustoiltaan suhteellisen heterogeenin aineisto koostui kymmenestä 21–25-vuotiaasta korkeakouluopiskelijasta. Haastateltavat opiskelivat ympäri Suomea, aina Helsingistä Rovaniemelle saakka. Tutkimusaineiston analysointi suoritettiin laadullisin keinoin, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Analysoinnin tuloksena muodostui kolme yhdistävää luokkaa, joissa kuvattiin verkkoympäristön merkitystä opiskelussa, organisaatiolähtöisiä tekijöitä sekä yksilöllisten ominaisuuksien yhteyttä opiskeluun.
Tulokset ja johtopäätökset
Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja mielipiteistään hyvin avoimesti. Etäopetus näyttäytyi yksilöllisistä eroista riippuen, joko mielekkäänä tai epämieluisana. Ongelmat teknologian ja yhteyksien kanssa koettiin pääsääntöisesti ärsyttävinä ja mielekkyyden tunnetta laskevina. Myös selkeiden ohjeiden puuttuminen laskivat mielialaa ja motivaatiota kurssisuorituksen tekemistä kohtaan. Opiskelijat nostivat myös tuen merkityksen esille. Suurin osa koki vertaistuen puuttumisen omaa opiskeluaan ja jaksamistaan haastavina.
Sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen kaipaaminen oli yhteydessä persoonallisuuseroihin. Persoonallisuuden orientoitumisen piirteistä introvertit pitivät pääsääntöisesti etäopetusta mielekkäämpänä kuin ekstrovertit. Introverteille etäopetus mahdollisti rauhallisen ympäristön, jossa ulkoisia ärsykkeitä pystyi minimoimaan. Samalla kuitenkin ekstrovertit kaipasivat muiden läsnäoloa ja yhteisöllistä luonnetta opiskeluun. Myös kuitenkin omalla asennoitumisella etäopetusta kohtaan oli merkitystä mielekkyyden tunteen kokemisessa. Näin tutkielma rakentaa ymmärrystä akuutin pandemian merkityksestä etäoppimisessa.
Vaikka koronapandemia selätettäisiin, ei paluuta aikaisempaan normaaliin ehkä enää täysin ole. Tutkimuksen tulokset antavat tukea ajatukselle, että verkon välittämä opetus voidaan kokea mielekkäänä. Sen tulisi kuitenkin huomioida yksilölliset erot opiskelumieltymyksissä. Tutkimus voi tuoda korkeakouluille uusia näkökulmia etäopetuksesta suoraan opiskelijoiden silmin. Jatkoa ajatellen mielekkääseen verkko-opetukseen ja sen kehittämiseen olisi tärkeä keskittyä jo koulutuksessa, sillä opettaja omaa etäopetuksessa keskeisen roolin pedagogisen pätevyytensä puolesta.
Lotta Honkanen
Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta pandemian aikana – ”Zoom University”