Arviointi on pinnalla ollut aihe vuodesta toiseen. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) olevia arvioinnin linjauksia on pidetty liian tulkinnanvaraisina, eivätkä ne mahdollista siksi yhdenvertaista arviointia. Opetushallitus onkin linjannut, että peruskoulun päättöarvosanan arvioinnin tukena on tulevaisuudessa kriteeristö arvosanoille 5, 7 ja 9 nykyisten kriteerien arvosanalle 8 lisäksi. Sama on suunnitteilla myös alakouluun vuosiluokan 6 päätteeksi tehtävään oppilaiden osaamisen arviointiin. Tämän lisäksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arviointiluku on uudistettu ja otettu käyttöön vuonna 2020.
Graduni tutkimus kohdistuu arviointiin kuvataiteessa. Aiheen valintaan vaikutti arvioinnin ajankohtaisuus sekä oma kiinnostukseni kuvataidetta kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä selvittämään, miten luokanopettajat kokevat opetussuunnitelman arviointiluvun ja kuvataiteen arviointikriteerien tukevan kuvataiteen arvioinnissa. Lisäksi tavoite oli kuvata näkemyksiä, miten kuvataidetta opettavat luokanopettajat suhtautuvat arvosanojen 5, 7 ja 9 tuomisen nykyisten hyvän osaamisen kriteerien lisäksi kuvataiteen arviointiin.
Tutkimuksen toteutus ja metodologia
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistonhankinta tapahtui sähköisen kyselylomakkeen ja teemahaastattelun avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi yksitoista opettajaa toukokuussa 2020, jossa opettajien näkemyksiä kerättiin monivalintakysymyksillä ja kolmella avoimella kysymyksellä. Kyselylomakkeesta saatuja tutkimustuloksia syvennettiin vielä maaliskuussa 2021 toteutetulla teemahaastattelulla, johon osallistui yksi kuvataidetta opettava opettaja. Hankitun aineiston analyysinmenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset
Osa tutkimukseen vastanneista opettajista koki kuvataiteen arvioinnin työlääksi ja haastavaksi. Erityisesti kuvataiteen oppiaineen luonne ja opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus olivat vastausten perusteella merkittäviä arvioinnin haasteita. Opetussuunnitelma ja sen tavoitteet nousivat kuitenkin useimmissa vastauksissa keskeisimmiksi tekijöiksi kuvataiteen arvosanan muodostamisessa. Kuvataideopintojen laajuus ja opettajauran pituus vaikutti jonkin verran vastaajien näkemyksiin, ja esimerkiksi pidempään luokanopettajina toimineet vastaavat kokivat nykyisen opetussuunnitelman tarjoaman tuen melko riittäväksi ja eivät kokeneet arvioinnin kehittämistyötä yhtä tärkeäksi, kuin vähemmän aikaa luokanopettajina toimineet vastaajat.
Kuvataidetta opettavat luokanopettajat kokivat nykyisten kuvataiteen arviointikriteerien toimineen keskimäärin kohtalaisesti. Mikäli kuvataiteen arviointikriteerit kuvattaisiin jatkossa myös arvosanoille 5, 7 ja 9 nykyisten arvosanalle 8 olevien kriteerien lisäksi myös alakoulun puolella, yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki toivoivat tätä muutosta. Kyselylomakkeen ja haastattelun vastausten perusteella opettajat uskoisivat erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuuden lisääntyvän arvosanakohtaisten arviointikriteerien myötä. Lisäksi vastaajat uskoivat arvioinnin helpottuvan ja selkiytyvän näiden kriteerien myötä. Kuitenkin useampi vastaaja pohti taito- ja taideaineiden arvioinnin olevan yhä haastavaa. Vastaajat toivoivat opetussuunnitelmalta lisää selkeyttä ja konkretiaa.
Lopuksi
Tutkimukseen osallistuneet opettajat suhtautuvat pääosin myönteisesti arvosanojen 5, 7 ja 9 arviointikriteerien tuomiseen nykyisten hyvän osaamisen kriteerien lisäksi kuvataiteen arviointiin. Nämä arviointikriteerit toisivat lisää tukea kuvataiteen arviointiin ja lisäisivät arvioinnin yhdenvertaisuutta. Toivottavasti arviointikriteerit saadaan pian päättöarvioinnin lisäksi myös alakoulun puolelle arvioinnin tueksi.
Salla Takamäki
Pro gradu: Luokanopettajien näkemyksiä kuvataiteen arvioinnista ja sen kehittämisen tarpeesta