Syksyllä 2021 Suomessa astuu voimaan uusi laajennettu oppivelvollisuus, joka koskee keväällä 2021 peruskoulunsa päättäviä nuoria sekä sitä nuorempia oppilaita. Laajennettu oppivelvollisuus takaa kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille jatko-opintopaikan ja samalla oppivelvollisuusikä nousee 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutus- ja osaamistasoa sekä opiskelijoiden välistä tasa-arvoa ja koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Koulutuksen nähdään tuovan nuorille sekä kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa, joiden toivotaan toimivan syrjäytymistä ehkäisevinä elementteinä nuoren elämässä. Huostaanotetuilla nuorilla on kuitenkin muuta ikäryhmää suurempi riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun sekä toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Kouluun kiinnittymisen koetaan vaikuttavan nuorten jatko-opintoihin hakeutumiseen ja koulutuksen arvostamiseen. Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret kiinnittyvät kouluun huomattavasti muuta ikäryhmää heikommin. Huostaanotetut nuoret eivät myöskään jatka toisen asteen opintoihin yhtä usein kuin ikätoverinsa.
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia tekijöitä huostaanotettujen nuorten kouluun kiinnittymiseen liittyy toisen asteen opinnoissa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna haastattelemalla viittä huostaanotettua nuorta, jotka olivat jatkaneet peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin.
Huostaanotettujen nuorten kouluun kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä
Kouluun kiinnittymistä voidaan tarkastella toiminnallisen kiinnittymisen, emotionaalisen kiinnittymisen sekä kognitiivisen kiinnittymisen osalta. Tämän lisäksi kouluun kiinnittymistä tarkastellessa kiinnitetään huomiota myös motivaation merkitykseen. Huostaanotettujen nuorten kouluun kiinnittymisen tekijöitä löytyi kaikilta edellä mainituilta osa-alueilta. Opintojaan jatkaneilla nuorilla ei ollut peruskoulussa poissaoloja, heillä oli ystävyyssuhteita koulussa sekä he saivat tukea koulunkäyntiinsä lastensuojelulaitoksen ohjaajilta. Koulunkäyntiin motivoi kaverit sekä selkeät tulevaisuudensuunnitelmat ja toive huostaanoton purusta. Jatko-opintoihin hakeuduttiin peruskoulun jälkeen lastensuojelulaitoksen ohjaajien tai koulun opettajien avustuksella.
Toisen asteen opintoihin hakeuduttiin lähinnä ulkoisten motiivien vuoksi. Nuorten koulunkäyntiä motivoi toive huostaanoton purusta sekä vapaammasta vapaa-ajanvietosta lastensuojelulaitoksessa. Yksikään nuorista ei ollut kiinnittynyt kouluun kaikilla osa-alueilla vahvasti, mutta kaikilta nuorilta löytyi kuitenkin joitakin kouluun kiinnittymisen elementtejä.
Nuorten toiveet sekä arjessa kohtaaminen keskiössä
Huostaanottoja tapahtuu eniten peruskoulun viimeisinä vuosina ja ne päättyvät usein oppivelvollisuuden päättyessä. Tutkimusten mukaan lyhyt huostaanotto ei kuitenkaan edesauta nuoren yhteiskuntaan kiinnittymistä ja teini-iässä huostaanotetut nuoret saavuttavat matalamman koulutustason kun verrataan nuorempana huostaanotettuihin lapsiin. Oppivelvollisuusiän noustessa pystytään luultavasti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria tukemaan entistä pidempäään ja näin tukemaan myös kouluun kiinnittymistä herkässä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa.
Toisaalta huostaanotto on yhteiskunnalle kallis tukimuoto ja sijoittamalla ennaltaehkäiseviin tukimuotoihin ja lisäämällä koulujen resursseja, voitaisiin ehkä välttää osa nuorten huostaanotoista.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuoria tulisi tukea koulussa kokonaisvaltaisesti. Nuorten kouluun kiinnittymisen tukemisessa tulisi ottaa huomioon nuorten koko sosiaalinen ympäristö. Heidät tulisi kohdata nuorina, eikä pelkkinä oppilaina tai opiskelijoina, jokainen arkipäiväinenkin kohtaaminen tulisi ajatella tukitoimena.
Koulupudokkuus ja koulun keskeyttäminen on todellinen ongelma eskä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Tutkimustuloksista nousi esille opintojen kiinnostavuuden merkitys opintoihin kiinnittymisessä. Mikäli nuorelle tarjotaan opiskelupaikkaa, josta hän ei ole kiinnostunut, on hänellä suurempi riski keskeyttää koulunkäynti. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaankin entistä parempaa opinto-ohjausta, jotta nuorille löytyy oikea ja mielenkiintoinen koulutuslinja peruskoulun jälkeen. Tarvitaan myös vaihtoehtoja lukion sekä ammatillisen koulutuksen lisäksi.
Milla Törnblom
Pro gradu: ”Jos mulla ei ois siellä kavereita, ni en mä jaksais käydä siel yhtää” – Kouluun kiinnittymiseen liittyvät tekijät huostaanotetuilla nuorilla toisen asteen opinnoissa.