Syksyllä 2020 tutustuin maailmanlaajuisiin tilastoihin, joiden mukaan vain noin 40% työssäkäyvistä osallistuu minkäänlaiseen työhön liittyvään koulutukseen vuosittain. Lisäksi koulutusaktiivisuus työelämässä on jakautunut hyvin epätasaisesti ja aktiivisimpia oppijoita ovat ihmiset, joilla on jo lähtökohtaisesti monipuolista osaamista. Tilastotieto oli mielestäni osoitus siitä, että työelämän koulutuskäytänteitä ja oppimateriaaleja on tarve kehittää, jotta ne kannustaisivat ja tukisivat paremmin erilaisia oppijoita ja eri tavoin motivoituneita aikuisia. Halusin pro gradu -tutkielmassani tuottaa tutkimustietoa, joka voisi tarjota käytännön keinoja työhön liittyvien koulutusten kehittämiseen. Päädyin tutkimaan työssäkäyvien oppimismotivaatiota työelämän verkkokursseja kohtaan.
Pro gradussani rajasin tutkimuskohteena olevan oppimisen lyhytkestoisiin, tutkintoon tähtäämättömiin verkkokursseihin. Oppimismotivaatio kiinnittyy verkko-oppimiseen erityisen tiiviisti, sillä opiskelun itsenäisyys ja itseohjautuvuus haastavat osallistujien kiinnostuksen ylläpysymistä. Ilman tarvittavaa motivaatiotukea ihmiset keskeyttävät verkko-opintonsa hyvin matalalla kynnyksellä, joten osallistujien tukeminen opintojen aikana on tärkeää.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielmassani tarkastelin työssäkäyvien oppimismotivaation monimuotoisuutta ja sitä, miten motivaatioprosessit vaikuttavat yksilöiden halukkuuteen osallistua työhön liittyvään verkkokoulutukseen. Motivaation tarkasteluun sovelsin kolmea teoreettista näkökulmaa: tavoiteorientaatio, oppimisen koetut kustannukset ja työorganisaation oppimiskulttuuri. Käytännössä mittasin, millaisia tavoitteita työssäkäyvät liittävät verkkokursseilla opiskeluun, millaisiksi he arvioivat erilaiset osallistumisen kustannukset (vaivannäkö, psyykkiset kustannukset, aika, raha) sekä kuinka tukevaksi työssäkäyvät arvioivat oman työorganisaationsa oppimiskulttuurin.
Tutkielmani oli määrällinen tutkimus, jota varten keräsin aineiston sähköisellä kyselylomakkeella tammi- ja helmikuussa 2021. Yhteensä 170 työssäkäyvää vastasi tutkimuskyselyyn, ja vastaajia tavoitettiin eri aloilta ja erilaisista työtehtävistä sekä Euroopasta että Pohjois-Amerikasta. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia motivaatioryhmiä on löydettävissä työssäkäyvien joukosta ja miten löydetyt ryhmät eroavat toisistaan koetuissa verkko-oppimisen kustannuksissa ja arviossa työorganisaation kannustavasta oppimiskulttuurista.
Tulokset, johtopäätökset ja käytännön sovellutukset
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että työssäkäyvillä on monenlaisia verkkokursseihin liittyviä tavoitteita. Vastaajat voitiin jakaa tavoitteidensa mukaan neljään erilaiseen motivaatioryhmään: Yksi ryhmistä ilmaisi tavoittelevansa työelämän verkkokursseilla pääasiassa uuden oppimista, kun taas toinen ryhmä osoitti pyrkivänsä oppimiseen, hyviin tuloksiin sekä pärjäämään hyvin verrattuna muihin osallistujiin. Kolmas ryhmä osoitti pyrkivänsä pärjäämään hyvin suhteessa muihin, mutta samalla he tavoittelevat epäonnistumisen ja opiskeluun liittyvän rasituksen välttämistä. Neljännen ryhmän vastaukset viittaisivat siihen, että he tavoittelevat verkkokursseilla pääasiassa opiskeluun liittyvän rasituksen välttelyä.
Tutkimukseni tuloksena selvisi myös, että itsensä vertaaminen muihin ja työnteon välttely olivat yhteydessä korkeampiin verkko-oppimisen koettuihin kustannuksiin. Pyrkimykset uuden oppimiseen ja hyviin oppimistuloksiin olivat sen sijaan yhteydessä kokemukseen kannustavammasta organisaation oppimiskulttuurista. Jälkimmäinen havainto viittaa siihen, että työorganisaatiot pystyvät mahdollisesti edistämään työntekijöidensä sisäistä motivaatiota.
Pro graduni loppupuolella esitän tutkimustuloksista johdettuja johtopäätöksiä ja käytännön sovellutuksia. Tärkein tekemäni johtopäätös on, että työelämän koulutusten kohderyhmissä on eri tavoin motivoituneita ihmisiä, ja heitä tulisi kannustaa ja tukea oppimisessa monipuolisin keinoin. Käytännön sovellutuksina esitän muun muassa, että työelämän verkkokoulutuksista tulisi luoda helposti sisäistettäviä ja käytännönläheisiä, mutta niihin voidaan sisällyttää vapaaehtoisia lisämateriaaleja syvempää ymmärrystä kaipaaville. Verkkokursseista viestiessä tulisi korostaa koulutuskohtaisia käytännön hyötyjä ja oppimisaktiviteettien vaivattomuutta. Kurssitoteutuksissa olisi myös tärkeää panostaa yhä enemmän osallistujien kommunikointimahdollisuuksiin, koska kurssiosallistujat voivat saada tukea motivaatioonsa toisiltaan sekä kurssijärjestäjältä osana arkistakin viestintää.
Motivaatio työelämän verkkokursseilla on laaja tutkimusaihe, ja jatkotutkimus voisi keskittyä esimerkiksi tiettyyn koulutusaiheeseen tai ammattiryhmään. Motivaatiota voitaisiin myös tarkastella eri näkökulmista.
Hanna Torpo
Motivation in the Context of Non-Formal, Job-Related Online Learning