Alkuvuoden lapset jyräävät elämässä

Lähtökohta

Lapset ja nuoret jaetaan erilaisiin ryhmiin tyypillisesti iän perusteella. Niin koululuokassa kuin urheilujoukkueessakin on lapsia, jotka ovat syntyneet kahdentoista kuukauden sisällä toisistaan. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi koululuokan vanhimmat ovat poikkeuksetta syntyneet tammikuussa, kun taas nuorimmat ovat joulukuussa syntyneitä. Tammikuussa syntyneet ovat saaneet kasvaa, kypsyä ja kehittyä lähes vuoden
kauemmin kuin joulukuussa syntyneet ikätoverinsa.

Varsinkin alakouluiässä tämä miltei vuoden ikäero voi tuoda hyvinkin merkittäviä eroja alku- ja loppuvuonna syntyneiden lasten välille, sillä tammikuussa syntyneet seitsemänvuotiaat ovat noin 14 prosenttia vanhempia kuin joulukuussa syntyneet luokkakaverinsa. Kehityksellisen etulyöntiasemansa takia alkuvuodesta syntyneillä lapsilla on paremmat edellytykset menestyä loppuvuodesta syntyneitä paremmin niin koulu- kuin urheilumaailmassa. Ilmiö on tutkimuskirjallisuudessa määritelty suhteellisen iän ilmiöksi.

Tutkimustehtävä ja -tavoitteet

Ilmiötä koskevat aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet pääasiassa käsittelemään sitä urheilumaailmassa, joten Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, esiintyisikö vastaavaa etulyöntiasemaa 6.-luokkalaisten koululiikunnasta. Koululiikunta valikoitui tutkittavaksi aineeksi, koska kouluaineen arvioinnissa pääpaino on liikuntataitojen sijaan vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa, fyysisten ominaisuuksien
kehittämisessä, motoristen perustaitojen käytöstä eri liikuntamuodoissa sekä
ratkaisujen teosta erilaisissa liikuntatilanteissa.

Vaikka liikunnan arvioinnissa korostuvatkin edellä mainitut asiat, voi liikuntaa opettavilla opettajilla olla paineita korostaa fyysistä kehitystä ja liikunnallisia taitoja arvioinnissa. Tutkimukseni toisena tavoitteena olikin selvittää, minkälaiset tekijät vaikuttavat liikunnan arvosanan muodostumiseen. Kaiken tämän tarkoituksena oli saada tietoa liikuntaa opettavien opettajien arviointikriteereistä ja pohtia, vaikuttivatko ne mahdollisesti suhteellisen iän ilmiön esiintymiseen kuudennen luokan liikunta-arvosanoissa.

Tulokset

Tutkimuksesta selvisi, että suhteellisen iän ilmiö näkyy kuudennen luokan liikunta-arvosanoissa. Loka-joulukuussa syntyneiden liikunta-arvosanojen keskiarvot olivat alhaisempia tyttöjen, poikien ja sekaryhmissä. Loka-joulukuussa syntyneiden keskiarvot erosivat myös tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi tammi-maaliskuussa ja huhti-kesäkuussa
syntyneisiin verrattuna. Liikuntaa opettavien opettajien haastatteluista voitiin tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että arviointimenetelmät ja -kriteerit suosivat fyysisesti kehittyneempiä ja parempien liikuntataitojen omaavia oppilaita. Edellä mainittujen asioiden takia viimeisen vuosineljänneksen aikana syntyneiden heikommat liikunta-arvosanat on helpompi ymmärtää.

Katseet tulevaisuuteen

Suhteellisen iän ilmiö vaatii vielä paljon lisätutkimusta. Koulutuksen, urheilun ja kasvatuksen kentällä tarvitaan laadukkaampaa ja monipuolisempaa tutkimusta, jotta ilmiöstä ja sen aiheuttamista vaikutuksista tiedettäisiin enemmän. Eri asiantuntijatahojen monipuolisella yhteistyöllä
voidaan saada hyödyllisiä työkaluja, jotka saavuttaisivat laajemman ymmärrystason koko ilmiöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Ilmiön laaja-alaisemman tietoisuuden ansiosta eri menetelmien ja toimenpiteiden luominen auttaisi ehkä poistamaan ilmiön aiheuttamia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Eri tahojen yhteistyö tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tutkittaisiin eri lajeja tai instituutioita, joissa suhteellisen iän ilmiöllä ei ole havaittu olevan  negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi lentopallon juniorimaajoukkueisiin on alettu kutsua enemmän loppuvuodesta syntyneitä, koska lajipiireissä on herätty siihen tosiasiaan, ettei Suomen kaltaisella pienellä lentopallomaalla ole yksinkertaisesti varaa hukata lahjakkuuksia. Lentopalloesimerkkiä voitaisiin varmasti ainakin jollain tasolla hyödyntää muilla toimialoilla sekä laajemmin kasvatuksen kentällä. Laadukkaan ja moniammatillisen yhteistyön ansiosta olisi varmasti mahdollista selvittää, minkä takia lentopallossa toimitaan
edellä mainitulla tavalla.  Olisi nimittäin äärettömän hienoa, jos tulevaisuudessa syntymäkuukaudella ei olisi enää minkäänlaista merkitystä.

Matias Hänninen

Suhteellisen iän ilmiön yhteys koululiikunta-arvosanoihin ja
liikuntaa opettavien opettajien käsitykset koululiikunta-arvioinnista

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *