Perfektionistiset lukiolaiset opiskelu-uupuneita uudistuvassa lukiossa?

Lukiokoulutukseen on kohdistunut useita uudistuksia viime vuosien aikana. Samaan aikaan lukiolaisten opiskelu-uupumus on kouluterveyskyselyjen (2017, 2019) mukaan lisääntynyt huolestuttavalla tavalla. Uuden lukiolain (714/2018) ja LOPS:n (2019) painottaessa entistä enemmän lukiolaisten hyvinvoinnin ja oppimisen tukea, on korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen herättänyt kritiikkiä sen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista jo valmiiksi uupuneiden lukiolaisten jaksamiseen.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena oli keventää lukiolaisten abi-kevään taakkaa ja nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä siten, että valtaosa korkeakoulupaikoista jaetaan todistusvalinnalla. Tämän pelätään kuitenkin asettavan vain lisää paineita lukiolaisille. Koska ylioppilaskirjoitukset toimivat nyt ikään kuin korkeakoulujen pääsykokeina, valmistaudutaan korkeakouluhakuun käytännössä abi-kevään sijaan koko lukion ajan. Tämä tarkoittaa myös, että nuorten on tiedettävä melko pian peruskoulun jälkeen, mitä haluavat tehdä isoina. Uskon, että tällaiset paineet voivat ajaa osaa lukiolaisista perfektionismiin. Tutkinkin pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten perfektionismin ja opiskelu-uupumuksen yhteyttä.

Perfektionismi ja opiskelu-uupumus

Perfektionismi on persoonallisuuden taipumus, jolle on tyypillistä täydellisyyden tavoittelu. Perfektionismin voi jakaa kahteen pääulottuvuuteen: perfektionistisiin pyrkimyksiin ja perfektionistisiin huoliin. Perfektionistiset pyrkimykset merkitsevät esimerkiksi erittäin korkeiden tavoitteiden ja vaatimusten asettamista itselle ja omille suorituksille. Perfektionistiset huolet taas käsittävät esimerkiksi kokemuksen siitä, etteivät omat suoritukset juuri koskaan yllä näihin korkeisiin vaatimuksiin.

Opiskelu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, mikä kehittyy jatkuvan opiskeluun liittyvän stressin tuloksena. Se muodostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisyydestä sekä riittämättömyydestä. Uupumusasteinen väsymys on voimakasta opiskeluun liittyvää emotionaalista väsymystä, joka ei mene nukkumalla ohi. Kyynisyys merkitsee opiskelun merkityksen aliarvioimista sekä opiskelun mielekkyyden katoamista. Riittämättömyys on puolestaan tehottomuuden kokemusta sekä opiskeluun liittyvän itsetunnon alentumista. Nämä tekijät seuraavat yleensä toinen toistaan opiskelu-uupumuksen kehittyessä ja laskevat opiskelusuoriutumista.

Tutkimustehtävät ja –menetelmät

Tutkin pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten perfektionismin ja opiskelu-uupumuksen yhteyttä. Tutkin myös eri taustatekijöiden yhteyttä lukiolaisten perfektionismiin ja opiskelu-uupumukseen. Lisäksi selvitin, miten lukiolaisten perfektionismi ja opiskelu-uupumus selittivät ja ennustivat toisiaan eri taustatekijät huomioiden. Selvitin myös, millaisia eroja lukiolaisten perfektionismissa ja opiskelu-uupumuksessa ilmeni suhteessa eri taustatekijöihin. Keräsin tutkimusaineistoni e-kyselylomakkeen avulla kahdesta uusimaalaisesta lukiosta, joista yhteensä 111 lukiolaista osallistui tutkimukseeni. Analysoin aineistoni määrällisten tutkimusmenetelmien avulla SPSS Statistics 27.0 –ohjelmistolla.

Tulokset

Lukiolaisten perfektionismin ja opiskelu-uupumuksen välillä oli selkeä positiivinen yhteys, mutta se oli paljon voimakkaampi perfektionistisilla huolilla kuin perfektionistisilla pyrkimyksillä. Tutkimistani taustatekijöistä sukupuoli, huoltajien korkeakoulutustausta, erityisopetuksen tai muun opiskelun tuen tarpeen kokeminen sekä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo olivat yhteydessä lukiolaisten perfektionismiin ja/tai opiskelu-uupumukseen. Sen sijaan lukuvuosi, korkeakoulu jatko-opintosuunnitelmana tai erityisopetuksen saaminen eivät olleet niihin yhteydessä.

Perfektionistisia huolia selittivät ja ennustivat voimakkaimmin riittämättömyys ja uupumusasteinen väsymys, kun taas perfektionistisia pyrkimyksiä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo sekä uupumusasteinen väsymys. Esimerkiksi riittämättömyyttä selittivät ja ennustivat vahvinten perfektionistiset huolet sekä naispuolisuus, ja kokonaisopiskelu-uupumusta (uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyys) puolestaan perfektionistiset huolet.

Lukiolaisten perfektionismissa ja opiskelu-uupumuksessa ilmeni merkitseviä eroja suhteessa heidän sukupuoleensa, huoltajiensa korkeakoulutustaustaan sekä erityisopetuksen tai muun opiskelun tuen tarpeen kokemukseensa. Esimerkiksi nuoret, jotka olivat kokeneet tarvetta erityisopetukselle tai muulle opiskelun tuelle raportoivat enemmän perfektionistisia huolia ja opiskelu-uupumusta kuin ne, jotka eivät olleet kokeneet tätä tarvetta. Lukiolaisten perfektionismissa ja opiskelu-uupumuksessa ei ilmennyt eroja suhteessa heidän lukuvuoteensa, jatko-opintosuunnitelmiinsa eikä erityisopetustaustaansa.

Pohdintaa

Opiskelu-uupumus on vakava uhka sekä yksilön hyvinvoinnille että koko yhteiskunnalle, ja siksi sen lisääntyminen lukiolaisten keskuudessa on saatava pysähtymään. Mielestäni opiskelu-uupumusta voisikin seuloa lukioissa, jotta siihen voitaisiin puuttua. Opiskelu-uupuneita tai sen riskin alla olevia lukiolaisia tukiessa olisi tutkimukseni perusteella hyvä huomioida heidän perfektionistiset taipumuksensa. Olisi hyvä arvioida yhdessä nuorten kanssa heidän tavoitteitaan ja keskustella siitä, miten he suhtautuvat omiin suorituksiinsa. Nuoria olisikin hyvä opettaa säätelemään omaa perfektionismiaan. Nuorille voisi viestiä, ettei korkeissa tavoitteissa, eli toisin sanoen perfektionistisissa pyrkimyksissä ole itsessään välttämättä mitään haittaa, kunhan ei ole jatkuvasti pettynyt omiin suorituksiinsa, eli koe liikaa perfektionistisia huolia. Yksi keino tähän voisi mielestäni olla itsemyötätunnon harjoitteleminen.

Vaikka tutkimukseni perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutuksista lukiolaisten perfektionismiin tai opiskelu-uupumukseen, olisi opiskelijavalintamenettelyjä mielestäni hyvä arvioida uudelleen. Lukiolaisilla on nimittäin oltava tarpeeksi tilaa, aikaa ja psyykkistä energiaa ratkaista ikävaiheeseensa liittyviä tärkeitä kehitystehtäviä. Liian kovat suorituspaineet, stressi ja opiskelu-uupumus tekevät tästä kuitenkin haasteellista. Opiskelijavalintojen uudistamisen arvioimisessa olisikin tärkeää huomioida myös sen vaikutukset lukiolaisten hyvinvoinnille. Vaikka uudistamisen tavoitteet toteutuisivatkin, se ei saa tapahtua lukiolaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

 

Noora-Sofia Hermansson

Lukiolaisten perfektionismin ja opiskelu-uupumuksen yhteys

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *