Tausta
Tutustuin kansanpukuihin, kun valmistin itselleni feresin keväällä 2020. Puvun valmistaminen oli osa kandidaatin tutkielmaani, jolloin pääsin raapaisemaan pintaa kansanpukujen maailmasta. Kansanpukuja on näkyvillä Suomessa harvakseltaan, vaikka monin paikoin niitä vielä käytetään paljonkin. Kansanpuvun käyttäminen on pukeutumisessa täysin oma maailmansa. Kansanpukujen moninainen maailma vei minut mennessään ja halusin päästä tutustumaan niihin syvemmin. Päädyin syventämään omaa tietämystäni kansanpukuun liittyen ja toteutin asiasta pro gradu -tutkielman.
Tavoitteet ja toteutus
Vaatteiden käyttäminen eli pukeutuminen kuuluu ihmisten jokapäiväiseen elämään ja se liitetään vahvasti osaksi jokaisen henkilön omaa identiteettiä. Kansanpuku on ollut aiemmin vaate, joka on ollut laajasti käytössä rahvaan keskuudessa. Kansanpuvut on valmistettu käsityönä, vaikkakin osittain ostokankaista. Monessa pitäjässä on ollut omanlainen puku ja eri alueiden asukkaat on erotettu pukeutumisen avulla. Aiemmin kansanpukuun pukeutuminen on ollut enemmän säännöillä rajattua.
Kansanpuvuista on saatavilla paljon kuvallista materiaalia ja moni aiempi tutkimus perehtyy yksityiskohtaisesti eri alueiden kansanpuvun sisältöön eli minkälaisia osia jonkun tietyn alueen pukuun kuuluu. Tässä tutkimuksessani halusin tutkia erilaisten kansanpukujen käyttämistä ja valmistamista sekä kansanpukuihin liitettäviä merkityksiä Suomessa. Tutkijana halusin selvittää yksittäisten henkilöiden mielipiteitä ja omia tuntemuksia kansanpukuun liittyen.
Tutkimuksessa toteutettiin kaksi teema haastattelua henkilöille, jotka työskentelevät kansanpukujen parissa aktiivisesti. Haastattelujen perusteella valmistin kyselylomakkeen, jonka jaoin henkilöille, jotka kokevat käyttävänsä kansanpukua aktiivisesti. Sain yllätyksekseni 78 vastausta kyselylomakkeelle, joka ylitti kaikki odotukset.
Kyselylomakkeelle oli määritelty paljon kysymyksiä, joihin vastaaja pystyi avoimesti kertomaan oman kokemuksen kansanpukuun liittyen. Analysoin kyselylomakkeen vastuksia laadullisesti ja määrällisesti pyrkien etsimään kansanpukuun tärkeimmiksi liitettävät merkitykset.
Johtopäätös ja tutkimustulokset
Tutkimuksen perusteella kansanpuvut ovat hyvin merkityksellisiä niiden käyttäjille. Tutkimukseen vastanneilla henkilöillä monella on oma puku tai he käyttävät jonkun läheisen kansanpukua aktiivisesti. Jokainen vastaaja osoitti mielenkiintonsa kansanpukua kohtaan ja kaikilla oli oma mielipiteensä kansanpuvun valmistamisesta sekä käyttämisestä. Kansanpuvulle löytyy mahdollisesti yhtä monta erilaista merkitystä kuin on kansanpuvun käyttäjiäkin. Nykyaikana kansanpukuun ei liitetä voimakkaita sääntöjä sen käyttämiseen tai ulkonäköön vaan kuka tahansa voi pukeutua minkä tahansa alueen kansanpukuun niin halutessaan.
Kansanpuvun käyttäjät kantavat omaa pukuaan ylpeydellä ja monet vastaajat viittaavat siihen, että heidän merkityksensä puvun käyttämiseen löytyy omista sukujuurista. Muutamat vastaajat toivat esille, että ovat olleet kiinnostuneita oman asuinpaikkansa historiasta ja ovat tämän vuoksi hankkineet jonkun tietyn kansanpuvun. Karjalassa asuva tai Karjalasta lähtöisin oleva kansa käyttää edelleen vastausten perusteella aktiivisimmin kansanpukua. Monelle kansanpuku on jäänyt vain juhliin tai tilaisuuksiin laitettavaksi vaatteeksi. Osa vastaajista kuitenkin kertoi käyttävänsä kansanpukua aktiivisesti omassa arjessaan ja toivat esille, että sen käyttäminen liittyy vahvasti heidän pukeutumisen identiteettiinsä.
Selvitin tutkimuksessa vastaajien käsityöllisyyttä ja käsitöiden harrastamista. Vain kolme vastaajaa ilmoitti, ettei harrasta käsitöitä, mutta yksi näistä vastaajista kertoi silti neulovansa säännöllisesti. Aiemmin kansanpuvut valmistettiin aina käsityönä kotona ja käsityöllisyys siirtyi perheessä vanhemmilta lapsille. Moni vastaajista koki, että käsityöllisyys liittyy vahvasti kansanpuvun valmistamiseen ja useat olivat sitä mieltä, etteivät peruskäsityötaidot välttämättä riitä kansanpuvun kokonaisuuden valmistamiseen. Tästä oli mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yllätyksekseni vain reilu puolet vastaajista olivat itse valmistaneet itsellensä oman kansanpuvun. Suurin osa vastaajista kuitenkin harrasti jotain käsitöitä. Tutkimuksen perusteella muutamat vastaajat olivat valmistaneet useita kansanpukuja itsellensä tai muille läheisille eivätkä kokeneet kansanpuvun valmistamista vaikeaksi. Käsityöllisyys ja sen taidon omaaminen voidaan katsoa hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Selkeästi voi nostaa esille, että kaikki vastaajat kokivat käsityöllisyyden yhteisesti omaksi voimaksi jaksaa arjen pyörityksessä.
Kansanpuvut ja tietämys niistä ovat katoavaa kansanperinnettä. Kansanpukuja on aiemmin käytetty ja valmistettu laajasti Suomessa, mutta nyt niitä käytetään ja valmistetaan harvemmin. Tieto kansanpuvuista siirtyy perimätietona pienelle osalle suomalaisia. Käsityöllisyys on ollut isona osana kansanpuvun valmistusta ennen, mutta nykyään käsityöntaito ei siirry enää niin usein perimätietona vanhemmilta lapsille. Koulukäsityö on ainoa, joka vie käsityön sanomaa eteenpäin lapsille ja nuorille. Toivottavasti kansanpuku ei koskaan katoa kokonaan näkyvistä.
Wiivi Ilomäki
Kansanpuvun jäljillä – tutkimus kansanpuvun erilaisista merkityksistä