Tutkimuksen taustaa:
Kiusatuksi joutuminen on moniulotteinen ilmiö, joka voi aiheuttaa yksilölle vakavaa ja pitkäaikaista haittaa. Kiusatuksi joutumisen taustalla on todettu olevan useita eri riskitekijöitä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi erilaisuus, kuten poikkeava fyysinen tai henkinen ominaisuus tai maahanmuuttajatausta voivat lisätä riskiä joutua kiusatuksi koulussa. Myös koulun ilmapiirillä ja vertaissuhteilla on todettu olevan yhteys kiusatuksi joutumiseen koulussa. Erityisesti yläkouluiässä nuoret ovat haavoittuvaisia ja alttiita erilaisille vertaissuhteiden välisille konflikteille, mikä voi lisätä kiusatuksi joutumisen riskiä koulussa.
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kiusatuksi joutumisen yleisyyttä yläkoulussa sekä mahdollisia selittäjiä kiusatuksi joutumisen taustalla. Tarkemmin ottaen tutkimuksessa selvitettiin, miten kuuluvuuden tunne koulussa, maahanmuuttajatausta, sosioekonominen tausta sekä sukupuoli ovat yhteydessä kiusatuksi joutumiseen koulussa. Lisäksi tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvojen eroja kiusatuksi joutumisessa koulussa.
Tutkimuskysymykset olivat:
1. Minkälaista kiusaamista oppilaat kokevat PISA-tutkimuksen (2018) oppilaskyselyn valossa eniten? Entä eroavatko tyttöjen ja poikien kokemukset kiusatuksi joutumisessa koulussa?
2. Miten kuuluvuuden tunne koulussa, maahanmuuttajatausta, sosioekonominen tausta sekä sukupuoli selittävät kiusatuksi joutumista koulussa
3. Eroavatko maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulussa kiusatuksi joutumisen keskiarvot toisistaan?
Toteutin tutkimukseni kvantitatiivisesti ja käytin aineistona vuoden 2018 PISA-tutkimuksen oppilaskyselyn vastauksia. PISA (2018) -tutkimukseen osallistui yhteensä 5649 oppilasta, jotka olivat tutkimuksen toteutuksen hetkellä pääasiassa 15–16-vuotiaita. Analyysimenetelminä käytin lineaarista regressioanalyysiä sekä riippumattomien otosten t-testiä.
Tulokset ja johtopäätökset:
Tulosten mukaan oppilaat kokivat eniten verbaalista ja sosiaalista kiusaamista, kuten pilkkaamista ja ulkopuolelle jäämistä. Pojat kokivat tyttöjä enemmän fyysistä kiusaamista ja tytöt poikia enemmän sosiaalista kiusaamista. Lineaarisen regressioanalyysin perusteella kuuluvuuden tunne koulussa selitti tilastollisesti merkitsevästi ja muuttujista voimakkaimmin kiusatuksi joutumisen vaihtelua koulussa. Myös maahanmuuttajatausta ja sosioekonominen tausta selittivät kiusatuksi joutumisen vaihtelua koulussa tilastollisesti merkitsevästi, mutta kyseisten muuttujien selitysvoima jäi hyvin pieneksi. Yhteensä muuttujat selittivät kiusatuksi joutumisen vaihtelua koulussa n. 13 %.
T-testin mukaan maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvot koulussa kiusatuksi joutumisen suhteen erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, mutta efektikoko jäi varsin pieneksi. Tämä kertoo siitä, että eron voimakkuus ei ole kovin suurta.
Koulun henkilökunnan olisi tärkeä tiedostaa, mitkä tekijät voivat mahdollisesti selittää kiusatuksi joutumista koulussa. Tämä tutkimus tarjoaa yhden näkökulman kiusatuksi joutumisen taustalla olevista tekijöistä. Koska kuuluvuuden tunne koulussa selitti voimakkaimmin kiusatuksi joutumisen vaihtelua koulussa, tulisi kouluissa kiinnittää erityistä huomiota ilmapiiriin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Positiiviset vertaissuhteet vähentävät kiusatuksi joutumisen riskiä koulussa, joten vertaissuhteiden tarkkaileminen luokka- ja koulutasolla olisi tärkeää. Kiusaamista ehkäisevissä toimenpiteissä olisi lisäksi hyvä huomioida kiusaamisen eri muodot. Erityisesti verbaaliseen ja sosiaaliseen kiusaamiseen voi olla vaikeampi puuttua, koska niitä ei välttämättä havaita yhtä helposti kuin fyysistä kiusaamista.
Mira Dey
Koulukiusaamista selittävät tekijät vuoden 2018 PISA-tutkimuksen oppilaskyselyn valossa