Taustaa
Päädyin tekemään graduni artikkelimuotoisena, sillä halusin päästä paremmin sisään tutkimuksen toteuttamisen maailmaan myös julkaisuprosessin kannalta. Aiheeni kumpusi valmiista tutkimusaineistosta, jonka sain ohjaajaltani Jyrki Reunamolta käytettäväksi tutkielmaani varten. Olin myös etukäteen kiinnostunut kvantitatiivisesta tutkimuksesta, joten tämän valmiin aineiston käyttö oli järkevä valinta. Aineistoa tutkimalla päädyin rajaamaan aiheeksi lasten varhaiskasvatuksessa viettämien vuosien vaikutuksen lasten sosiaalisiin orientaatioihin ja lasten pääasialliseen huomionkohteeseen. Tarkoitukseni oli siis tutkia, että ovatko lasten varhaiskasvatuksessa viettämät vuodet yhteydessä lasten sosiaaliseen käytökseen, kuten sosiaalisiin orientaatioihin (esim. mukautuminen ja vetäytyminen) ja lasten pääasiallisiin huomionkohteisiin (esim. ei-sosiaalinen huomionkohde ja toinen lapsi huomionkohteena). Selvitin myös, millaisia eroja sukupuolten välillä syntyi, kun varhaiskasvatuksessa vietetyt vuodet yhdistettiin analyysissa sosiaaliseen käytökseen.
Tutkimuksen toteutus
Aineisto on kerätty osana Kehittävän palautteen- projektia, ja käyttämäni aineisto koostuu lapsihavainnoista: 20 457 havaintoa 972 kuusivuotiaasta lapsesta. Lapset olivat 360 lapsiryhmästä 18 eri kunnasta Suomessa. Aineiston analysoinnin tein IBM SPSS Statistics 27 ohjelmalla ristiintaulukointi menetelmällä. Varsinaisen kirjoitusprosessin aloitin koontiosasta, jonka jälkeen tein artikkelikäsikirjoituksen. Koontiosassa painotin teoriataustaa ja avasin varhaiskasvatuksen vaikutuksia ja merkitystä lapsille. Teoriatausta perustui vahvasti Jyrki Reunamon sosiaalisten orientaatioiden nelikentälle. Ohjaajani Jyrki on toinen kirjoittaja artikkelissa ja hän viimeisteli artikkelikäsikirjoitusta ennen gradun virallista palautusta. Artikkelikäsikirjoitus on tarkoitus lähettää EECERJ-journaaliin, jonka takia tein sekä koonnin että artikkelikäsikirjoituksen englanniksi. Koska tutkimuksen tulokset tullaan toivottavasti julkaisemaan kyseisessä journaalissa, en niitä voi valitettavasti tässä blogitekstissä avata enempää.
Tutkimuksen merkitys
Valitsemaani aihetta on tärkeää tutkia, sillä ei ole selvää, miten varhaiskasvatus vaikuttaa lasten sosiaaliseen kehitykseen. Tutkimustulokset ovat usein ristiriitaisia toisiinsa nähden ja niiden hyödyntämistä vaikeuttaa eri maiden erilaiset varhaiskasvatuskäytänteet ja lainsäädännöt. Suomen varhaiskasvatuksen kontekstissa sovellettavaa tutkimustietoa tästä aiheesta ei siis juurikaan ole. Varhaiskasvatuksen vaikutuksista on myös käyty paljon julkista keskustelua esimerkiksi vuoden 2020 lopulla julkaistuun Aino Saarisen väitöskirjaan, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun liittyen. Poliittisessa päätöksenteossa olisikin tärkeää huomioida aiheeseen liittyvä ja Suomen olosuhteisiin sovellettava tutkimus.
Aada Heikkilä
The years children spent in early education in relation to their social relations and objects of attention