Sosiaalisten ilmiöiden vaikutukset työelämässä ovat ilmeisiä ja niiden vaikutukset esimerkiksi organisaatioiden taloudelliseen toimintaan tunnistetaan. Sitoutuminen työtehtävään ja työyhteisöön ovat vahvasti kytköksissä sosiaalisiin ilmiöihin työpaikalla. Kiinnostukseni lähteä tutkimaan uusien työntekijöiden joukkoa kumpusi selkeästi tahdosta ymmärtää sitä, miten nopeasti ja millä tavoin työyhteisön jäseneksi tullaan. Lisää mielenkiintoa tutkimukseen ja tutkittavaan aiheeseen toi se, että pandemian vuoksi tutkittavien työskentelemässä yrityksessä oli toteutettu kaikki työskentely perehdytyksestä lähtien lähes sataprosenttisesti etänä verkon välityksellä. Uudet työntekijät ovat uudessa työssään aloittaessa jo valmiiksi jännittävässä tilanteessa. Etätyössä aloittaminen tuo tähän yhtälöön vielä ripauksen lisää, varsinkin jos etätyötä ei ole aiemmin koskaan tehnyt.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uudet työntekijät tulevat osaksi työyhteisöä. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä prosessista, jonka työntekijät käyvät läpi tullessaan osaksi omaa työyhteisöään. Tutkimuksen avulla pyrittiin havaitsemaan prosessiin liittyviä vaiheita ja erilaisia ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet prosessin etenemiseen. Aihetta pyrittiin tarkastelemaan sosiaalisen pääoman ja muiden sosiaalisten ilmiöiden valossa.
Tutkimus toteutettiin laadullista lähestymistapaa hyödyntäen ja tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluna. Tutkimukseen osallistui kuusi samaan aikaan aloittanutta vakuutusalan uutta työntekijää kahdesta eri työtiimistä. Jokaista tutkittavaa haastateltiin kolmesti yhdeksän kuukauden sisällä työssä aloittamisesta. Useamman haastattelun toteuttamisella pyrittiin saamaan tarkempaa ja reaaliaikaista tietoa prosessin etenemisestä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysia.
Tutkimuksen perusteella uusien työntekijöiden reitit osaksi työyhteisöä muodostuivat uniikeiksi ja ne etenivät eri tahtiin. Samojen ilmiöiden nähtiin kuitenkin vaikuttaneen prosessien etenemiseen. Etätyössä ja verkkokommunikoinnissa painottui oman aktiivisuuden merkitys, sillä verkossa spontaanien kohtaamisten ja sosiaalisten tilanteiden vähäisyys oli ilmeistä. Avun saaminen muilta työntekijöiltä vaikutti vahvasti luottamuksen muodostumiseen. Mikäli työyhteisössä esiintyi luottamusta, avuliaisuutta ja vastavuoroista toimintaa, oli ryhmän jäseneksi myös helpompi ja nopeampi tulla. Näiden asioiden katsottiin siis vaikuttavan työyhteisön jäseneksi tulemiseen positiivisesti. Epäselvät ryhmänormit ja avunsaamisen vaikeus näyttivät taas hidastavan työyhteisön jäseneksi tulemista. Vaikka työyhteisön jäseneksi tuleminen eteni eri tiimiin kuuluvien tutkittavien kohdalla osittain eri tahtiin, kokivat kaikki tutkittavat lopulta tulleensa osaksi työyhteisöä. Sosiaalisten suhteiden syventyminen sekä ryhmänormien ja toimintamallien ymmärtäminen tuottivat yhdessä tunteen ryhmän jäsenyydestä.
Riika Markkanen
”Osaksi työyhteisöä”